ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

ÄI5 – heutagogiaa käytännössä

Nyt oli aika kysyä oppilailta viidennen kurssin käynnistyttyä, miksi he ovat tulleet ensimmäistä kertaa tai toistamiseen, osa jo neljättä kertaa sähköisen oppimisen ja Verkko-sarjan pariin lukion suomen ja kirjallisuuden kurssilla.

Oppiminen tapahtuu kokonaan sähköisesti ja vuorovaikutteisesti Peda.net-alustalla toimivalla oppikirjalla. Sähköinen opiskelu ei siis ole printtimateriaalin ohella olevia lisukkeita, vaan tehtävät tehdään joko yksin tai yhteistoiminnallisesti yhteisenä oppimisympäristönä olevaan oppikirjaan.

Oppilaat tuntuvat pitävän opettajajohtoista vapaamuotoisemmasta oppimisesta, eikä  pakollisia tehtäviä ole juuri lainkaan, kunhan opiskelevat riittävästi kurssin sisältöjä opetussuunnitelman ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Oppituntien alussa kerron, miten edetään, ja osa voi jatkaa siitä, mihin edellisellä tunnilla jäätiin, ja edetä yksin tai oman ryhmänsä kanssa asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kurssia ei tarvitse täydentää jakson jälkeen, sillä vaihtoehtoisia tehtäviä riittää. Kirjan tehtävien tekemistä on helppo kontrolloida, sillä oppilaat kirjaavat tuntipäiväkirjaansa, mitä ovat tehneet ja mitä opiskelleet. Lisäksi kirjaa selailemalla ja hyperlinkeistä liikkumalla ope huomaa helposti, mitä asioita pitää vielä kerrata ja minkä verran.

Opiskella voi siis yksin tai parin kolmen oppijan pienryhmässä. Isommissa porukoissa helposti yksi tai useampi oppilas jää muiden varjoon ja siten suoritustaso voi laskea.

Tehtävien numeroarvioinnista olen luopunut vuosia sitten lukuun ottamatta ylioppilastehtäviä, sillä valmistautumisessa päättökokeeseen on hyvä tietää pistemäärät ja arviointikriteerit. Esitelmistä, kirjallisuusesseistä ja vastaavista saa suoritusmerkinnän tai plussaa, samoin ylimääräisistä bonustehtävistä. Tällöin arviointi on suhteellista, siis suhteessa oppijan omiin suorituksiin eikä muiden. Kurssikeskeytyksiä ja nelosia on aiempaa vähemmän, kiitettäviä reilusti enemmän. Ks. muutoksen tarpeesta (vanhanaikainen koe- ja arviointikulttuuri), mm. Dave Burgess Consulting, Volante, Juliani, Barnes ja monet muut.

Tein kyselyn, ja sitä ennen kerroin lyhyesti, mitä heutagogialla (self-determinated learning) ja oppilasjohtoisella (learner directed) opiskelulla tarkoitetaan. Kyselyyn lisäsin linkin myös kirjoittamaani artikkeliin.

Heutagogy from Mika Auramo on Vimeo.

Oppilaat tapaavat kutsua koulussamme digitaalista suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelua sähkö- tai koneäikäksi (machine- or digi-finnish).

Valitsin sähköisen äidinkielen, koska pidän oppilasjohtoisesta ja itsenäisemmästä opiskelusta. Tehtävien ryhmissä tekeminen on mukavampaa kuin yksin. Sen lisäksi ajattelen että on vuosi 2016, ja haluan opiskella sen mukaisesti, enkä kirjoittaa vihkoon niin kuin joskus viime vuosituhannella tehtiin.

Paperi vs. vuorovaikutteinen digikirja

Tietokoneella kirjoittaminen on mukavampaa sillä käsin kirjoittaminen laskee motivaatiota.

Ehkä myös perinteisessä tavassa opiskella äidinkieltä on hieman viallinen, koska oppikirjat ja materiaalit, jota saamme ovat hieman suppeita tiedon suhteen.

Tunnen itse olevan kuin kotona kun saan olla tietokoneen ääressä ja tietokoneen kanssa työskentelemisessä on myös monia hyviä puolia. Ryhmänä työskentely on tehokkaampaa, kun voi kysyä toiselta apua tarvittaessa.

Opiskelen sähköäikkää siksi, että se on paljon mukavampaa ja rennompaa kuin kirjan kanssa opiskelu. Kirjan kanssa opiskelu on tylsää ja siinä edetään liikaa opettajan ohjeiden mukaan.

Koneäikän positiiviset puolet ovat se, ettei tarvitse kantaa 5kg kirjoja mukana, voi mennä omaan tahtiin ja tasolla, ja koneella kirjoittaminen on nopeampaa ja selkeämpää. Arvostelu on selvä ja mitkä tehtävät ovat tärkeimpiä.

Opiskelen äidinkielen viidettä kurssia sähköisesti, koska se kehittää tietoteknisiä taitoja sekä koneella kirjoittamisen taitoa. Tehtävät on helpompi tehdä sähköisesti ja ne ovat monipuolisempia kuin pelkät opettajan tulostamat tehtävät, joita ei kuitenkaan tule lopulta tehtyä. Myös lisätietojen hankkiminen aiheesta helpottuu, kun pääsy internetiin on koko ajan käsillä.

Oppilasjohtoisuus ja autonomia

Omaan tahtiin opiskelu on itselleni mieluisempaa kuin tarkkaa aikataulua noudattava ja viihdyn tunneilla paremmin.

Opiskelu on paljon vapaamuotoisempaa, ja voi valita tehtäväkseen sellaisia tehtäviä joista tuntee itse hyötyvänsä eniten.

Koen, että opiskellessani itsenäisesti tai parin kanssa saan enemmän irti opiskelustani ja tunnille tuleminenkin on mieluisampaa.

Itsenäinen työskentelykin sujuu paremmin kun opettajajohtoinen, koska itsenäisesti tehdessä saan mennä omaa tahtia ja saan tehtyä tehtävät rauhassa.

Minulle on varsinkin äidinkielessä tärkeää päästä opiskelemaan oman tahdin mukaan ja itselle tärkeitä tehtäviä. Kun tähän vielä yhdistää sopivan ryhmän, niin oppiminen on varmasti tehostettua.

En tarvitse ketään pomottamaan minua jotta hoitaisin tehtäväni.

 Opiskelen sähköäikkää siksi, että tämä tuntuu paljon rennommalta ja saan edetä omaa vauhtia tehtävissä. Apua saan hyvin ryhmäläisiltäni, mutta tarpeen vaatiessa myös opettajalta.

Sähköisesti opiskelemalla pystyn itse valitsemaan ja tekemään harjoituksia jotka koen hyödyllisiksi. Näin ollen pystyn itsenäisesti keskittymään heikkouksiini ja parantamaan niitä. Aikaa ei mene myöskään turhaan sellaisiin tehtäviin ja aihealueiden käsittelyyn jotka jo osaan.

Pidän itsenäisestä opiskelusta sen takia, että tehtäviä saa tehdä oman kyvyn ja mielenkiinnon mukaan. Koneella kirjoittaminen on mukavampaa ja nopeampaa kuin kynällä kirjoittaminen.

Koneäikässä opiskeleminen on vapaampaa ja tehokkaampaa, koska oppilas saa valita itselleen hyödyllisiä tehtäviä. Myöskin ryhmissä tekeminen on mielekkäämpää ja tehokkaampaa.

Ensikertalaiset

Päätin kokeilla välillä koneäikkää, koska olin väsynyt perinteisiin äidinkielen kursseihin. Ajattelin, että koneäikkä olisi erilaista ja toisi uusia kokemuksia. Saan itse päättää minkälaisia, milloin ja miten teen tehtäviä tällä kurssilla.

 Olen innostunut ottamaan vastaan uusia haasteita ja olen kuullut kavereiltani paljon hyvää sähköisestä äidinkielestä. Tahdon myös oppia käyttämään tietokonetta paremmin, sillä IT taidot ovat yhä tärkeämpiä nykyisessä informaatioyhteiskunnassamme.

Kuulin kavereilta että sähköäikkä on vaikeampaa ja haastavampaa kuin normaali äikänkurssi. Päätin ottaa itse selvää millaista tämä on ja tähän mennessä olen ollut tyytyväinen.

Valitsin sähköäikän siksi, koska halusin kokeilla jotakin uutta. Samoin uskon, että pääsen kehittämään tietokonetaitojani ja kirjoitustaitojani koneella. Tulevaisuudessa tai nykyäänkin kaikki kirjoitus tehdään pääosin koneella, niin haluan itsekin siirtyä kokeilemaan sitä.

Aina ei onnistu

Kaikille oppilasjohtoisuus (learner directed method) ja yhteistoiminnallisuus eivät suinkaan sovi. Muutamien kurssien aikana kokonaan sähköisillä sisällöillä ja mahdollisimman oppilasjohtoisesti opettaessani olen huomannut, että heikosti motivoituneet ja opettajan käskyttämiseen sekä yksitoikkoiseen tuntityöskentelyyn laitostuneet eivät välttämättä osaa ottaa omasta oppimisestaan vastuuta tai asettaa sen paremmin lyhyen kuin pidemmän kantaman suunnitelmia, mitä haluaa oppia, miten ja miksi.

Myös syystä tai toisesta yhteistoiminnallisesta oppimisesta vetäytyneille suunnitellaan, miten oppija voisi parhaiten edetä. Osa haluaa silti olla mukana kirjan keskusteluissa ja muussa vuorovaikutuksessa, osa palauttaa opelle tehtävät erikseen ja osa opiskelee vielä kurssin tunnit osin tai kokonaan osallistumatta luokkaopetukseen.

Joillakin yksittäisillä oppilailla on opiskeluvaikeuksia, eikä tehtäviä tule tehtyä juuri ollenkaan. Kurssi voikin jäädä kesken, kun tehtäviä ei saa aikaiseksi tehtyä tunnilla eikä kotonakaan. Sitten pitää vain löytää innostusta lisää ja tulla kurssille uudelleen. Hylätyn kurssin sen sijaan voi täydentää seuraavalla kurssin aikana, eikä ole tarpeen osallistua uusintakuulusteluun. Samoin mönkään menneet esseet voi tehdä jo meneillään olevan kurssin aikana uudelleen.

Sarjassa ilmestyneet tekstit

Edit. 2.3. Lisäsin muutamia englanninkielisiä sanoja, joita Google-kääntäjä ei tunnistanut, sulkujen sisään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*