ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Pedagogiasta heutagogiaan II

Johdanto

Niin kuin Carl Rogerskin sanoi aikoinaan, ettemme pysty suoraan opettamaan toista ihmistä, vain avustamaan (facilitate) oppimisessa, heutagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna opettajan tehtävä on toimia avustajana ja ohjaajana, joka mahdollistaa oppijan tutkia, etsiä, soveltaa, arvioida itsensä asettamien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Opettajan rooli muuttuu siis tiedonjakajasta ohjaajaksi (facilitator), ja hänen tehtävänään on taata, että oppijat saavat riittävästi tukea ja ohjausta sekä varmistaa että päästäisiin oppilaan asettamiin tavoitteisiin. Ks. heutagogia I.

Uusi vs. Wanha

Heutagogia on erilainen ajattelutapa suhtautua oppimiseen, opettamiseen, koulunkäyntiin ja kasvatukseen, ja se kyseenalaistaa vanhan opettajakeskeisen metodiin. Ensin mainitussa oppijalla on valta päättää, mitä haluaa oppia. Jälkimmäisessä oppilas on pitkälti opettajan armoilla, ja hän joutuu tyytymään siihen, mitä opetetaan. Tavallisesti vanhanaikainen opetus etenee niin, että oppilas lukee (tai opettaja luennoi) oppikirjan (tai siitä muokattua) tekstiä. Tämän jälkeen oppilas saa ratkaistavaksi tehtäviä, joihin hän löytää vastaukset oppikirjasta. Yleensä tehtävät vaikeutuvat, ja oppilas joutuu vähitellen vaativampien ongelmanratkaisutilanteiden eteen. Hän tekee erityyppisiä vastauksia, ja samaa toistuu, kunnes kirja on luettu ja tehtävät tehty. Usein tämäntyyppiset (alemman oppimisen tason) tehtävät ovat kuin värityskirjan sivuja. Oppilas saa eteensä värityskirjan, ja hän käyttää erivärisiä kyniä (toisin sanoen opeteltavia käsitteitä) täyttäessään valkoiselle paperille lisättyjä mustareunaisia kuvioita.

Let’s start coloring!

Oppimista ei tulisi nähdä enää prosessina, jossa opettajan tehtävänä on välittää opetettavia tietosisältöjä oppilaalle. Tällaisessa mallissa oppilas passivoituu helposti vain opettajan hänelle välittämän tiedon vastaanottajaksi.

Tutkiva, itsenäinen ja aktiivinen oppiminen on paljon tehokkaampaa oppimisen kannalta kuin passiiviset ja toisteiset prosessit, kuten luentojen ja oppikirjan tekstien jäljentäminen ja toisteiset tehtävätyypit, joissa edetään lineaarisesti opettajan etukäteen määräämiä tehtäviä tekemällä joko tasatahtisesti tai yksilöllisesti.

Oppijan motivaation herättämiseksi on tärkeää vahvistaa hänen oppimisvalmiuksiaan ja vasta sen jälkeen voidaan puhua oppimaan oppimisesta. Erilaisia kyselyitä ja formatiivisia arviointimenetelmiä käyttämällä pystytään määrittelemään oppijoiden opiskeluvalmiuksia. Palautteen ja reflektion avulla opettaja saa käsityksen, miten oppimisprosessi eri oppijoiden kohdalla etenee, ja hän pystyy paremmin sitouttamaan omatoimiseen ja ohjattuun oppimiseen. Yhteistoiminnallisuudella, avoimuudella ja turvallisella oppimisympäristöllä pystytään luomaan entistä paremmin oppimismotivaatiota tukeva myönteisen tunneälyn tukema oppimisyhteisö.

Kun tehtäviä tehdään yhteistoiminnallisesti, se parantaa yhteistyötaitoja ja opiskeltaviin sisältöihin vaadittavia ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Oppimisen omistajuus ja oppijan kontrolli omaan oppimiseensa lisää motivaatiota ja tukee itsemääräytyvyyttä (self determination).

Heutagogisessa oppimisessa onkin pyrkimyksenä syvällisemmät kognitiiviset prosessit (epistemologic cognition) kuin perinteisessä lineaarisessa pedagogiikassa ja osaamisen soveltaminen luovasti uusissa asiayhteyksissä. Usein opittuja taitoja voidaan käyttää soveltavasti eri konteksteissa.

Vapaus ja autonomia

Heutagogia - uskalla toimia yksilöllisesti!

Heutagogia – uskalla toimia yksilöllisesti!

Kun oppija on ottanut itse asettamansa tasonsa mukaisesti opettavan kokonaisuuden osan hallintaansa, häntä voi rohkaista kokeellisempaan, tutkivampaan sekä yksilöllisempään oppimiseen ja siten syventää entisestään oppimistaan luopumalla (kokonaan tai) osittain oppimateriaalin tehtävistä ja rajoitteista ja antaa oppijan itsensä etsiä, tutkia, kokeilla ja soveltaa oppimiaan taitoja ja valmiuksia. Siten oppijalla on mahdollisuus toteuttaa omaehtoisisesti luovuuttaan. Usein luovuus oppikirjoissa ymmärretäänkin luovan kirjoittamisen harjoituksina tai vastaavina ikään kuin verryttelytehtävinä tai täydentävinä lisukkeina, kun se voisi olla konaisvaltaisempaa osaamisen ja ymmärtämisen osoittamista. Ks. esimerkki.

Ohjaamisessa onkin tärkeää pystyä merkityksellistämään (make meaningful) opiskeltavia sisältöjä niin, että oppijan on helpompi ottaa ne haltuun ja toteuttaa niihin liittyviä tehtäviä omalla tavoitetasollaan.

Oppijan autonomiaa ja itsemääräytyvyyttä voi vielä rajoittaa tunti- ja viikkokohtaiset suoritusvaatimukset, joissa ei riittävästi huomioida oppilaiden erilaisia tarpeita, tavoitteita ja mahdollisia oppimisrajoitteita. Sen sijaan muutamien viikkojen tai kuukausien kestoisia projektitehtäviä voidaan hyvinkin tehdä, ja sillä voidaan lisätä oman oppimisen haltuunottoa, vastuullisuutta ja projektimaiseen työskentelyyn valmistautumista. Tällöin oppijalla on kuitenkin riittävästi vapautta ja joustavuutta suunnitella ja toteuttaa tehtäviään. Myös opettajan arvioinnin kannalta on järkevää, että arvioitavia tehtäviä (jos sellaisia teetetään) on ryhmitelty lukuvuoden tai opetettavan jakson ajaksi järkevällä tavalla. Oppilaalle tulisikin tarjota riittävästi hänen omia tavoitteita ja oppimistasoaan vastaavia tehtäviä ja niihin soveltuvia työskentelytapoja, jolloin oppija voi itse päättää milloin, miten ja missä tekee tehtävänsä.

Pienryhmien itsenäisyyttä ja yksilöllisyyttä voisikin korostaa ja taitoa valita omaa oppimista parhaiten tukevia tehtäviä annettujen (selkeiden ja neuvoteltavissa olevien) määräaikojen ja suoritusohjeiden mukaisesti. Pien- tai kotiryhmien tulisikin olla kooltaan parin kolmen oppilaan ryhmiä, jolloin kaikkien aktiivisuus olisi mahdollisimman optimaalista. Kun ryhmät ovat tarpeeksi pieniä, vältytään huonommuuden tunteelta, jos kaikki isommassa ryhmässä ovat osaamisen tasolta selkeästi yhtä parempia. Tuloksellisen pienryhmäoppimisen kannalta onkin merkittävä asia, että kaikki sen jäsenet voisivat tuntea itsensä yhtä tärkeiksi.

TVT ja heutagogia

Sulautuva oppiminen ja tvt-taitojen (kuten ohjelmien ja oppimisalustojen) käyttö on luontevaa heutagogisessa oppimisessa. Tällöin oppijat saavat mahdollisuudet kehittää digitaalisia lukutaitojaan, käyttää luovuuttaan ja luoda omia sisältöjä, toimia oman lähiryhmän tai nettiyhteisön kanssa yhteistyössä oppimistehtävissään. Monipuolisilla verkkotyökaluilla oppijat voivat reflektoida omaa oppimistaan samoin kuin oman lähiryhmänsäkin (tai koko opetusryhmän) ja olla vuorovaikutuksessa etäyleisönsä kanssa ja ottaa osaa koulunulkoisessa maailmassa omaan oppimiseen liittyvissä tehtävissä, muodostaa omia oppimisyhteisöjään (PLE) ja -verkostojaan (PLN). Lue lisää blogiartikkelistani.

Valitaan verkosto…

Digitaalisen lukutaidon kehittämisessä oppilasjohtoisesti (learner directed) asettaa opettajalle paljon vaatimuksia, sillä hänen pitäisi pystyä ohjaamaan niin oppijoiden tiedonhakuprosesseja, lähdekritiikkiä kuin tukea oppijoiden itseohjautuvuutta ja autonomiaa eri verkkoyhteisöissä ja digisovellusten käytössä eri oppimistehtävissä, kuten sosiaalisen median palveluissa Twitteristä erilaisiin sisällönhallinta- ja kuratointiohjelmiin. Opettajan toimiessa fasilitaattorina hän tulisi antaa oppijalle tilaa löytää oma innostuksensa ja vapautensa toteuttaa itseään opiskeltavien sisältöjen suhteen, tukea edistymisessä, ohjata oppimisen suuntaa, opastaa tiedon lähteille, näyttää malleja tarpeen mukaan sekä mahdollistaa erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöön- ja haltuunottoa osana oppimisprosessia. Näin oppijat pääsevät aiemmin mainituista itseään toistavista värityskirjatehtävistä irti, oppivat kokeellisemmin ja ennen kaikkea heille itselleen parhaiten sopivalla tavalla.

Koska heutagoginen oppiminen on epälineaarista, esimerkiksi e-oppikirja monimediasisältöineen (multimedia) ja hyperlinkkeineen tiedon syventämiseen ja sen haltuunottoon ja syvällisempään omaksumiseen soveltuu hyvin. Tällöin vaatimattomampia oppimistavoitteita itselleen asettava tyytynee tekemään Verkko-kirjaansa perustehtävät ja saavuttamaan itselleen asettamat tavoitteet. Kunnianhimoisemmat voivat perehtyä syvällisimmin kirjan sisältöjä laajemmin ja mahdollisiin sovelluksiin ottaa opiskeltavat kokonaisuudet omien tavoitteiden mukaisesti hallintaansa, kokeilla erilaisia digitaalisia työkaluja ja sovelluksia toteuttaa vaativampia tehtäviä digisisältöjen tuottamisessa. Näin oppija sitoutuu tehtäviin perinteistä tapaa paremmin, ja hän ottaa oppimisensa syvällisesti haltuun, sillä se ei ole enää opettajan hänelle määräämiä tehtäviä, jotka pitää tehdä tiettynä aikana ja muutaman oppitunnin aikana valmiiksi (joko luokassa oppituntien aikana tai kotiläksyinä). Ks. malli portfoliosta.

Erilaisilla oppimis- tai tuntipäiväkirjoilla tai omaa oppimista reflektoivan julkaisun avulla voidaan tukea ja rohkaista myönteiseen suhtautumiseen oppiainetta ja opiskeltavia sisältöjä kohtaan ja siten elinikäiseen oppimiseen. Näitä voi tehdä hyvin suljetussa ja vuorovaikutteisessa oppimisympäristössä yhtä hyvin kuin avoimessakin. Oppijoiden itsemääräytyvyyttä (self-determination) johtajuutta ja autonomisuutta on mahdollista kasvattaa opintojen edetessä itsenäisyyden ja yksilöllisyyden tukemiseksi.

Arviointi

Oppijoilla tulisi olla myös valinnanvapautta opiskeltavien sisältöjen ja yksittäisten tehtävien suhteen. Ohjaajan olisi hyvä huomioida eritasoiset oppijat, sillä osalla riittää yksittäisestä kurssista vain läpipääsy tai välttävä arvosana, ja osa haluaa syventää opiskeltavaa asiaa ja tietää siitä kaiken mahdollisen. Ei siis ole opettajan tehtävä asettaa kaikille oppijoille yhteisiä liian vaativia minimitavoitteita erilaisille opintokokonaisuuksille, joiden suorittamisen jälkeen oppija voisi edetä opinnoissaan.

Arvioinninkin tulisikin olla pikemminkin osa opettajan ja oppilaan yhteistä oppimiskokemusta kuin vain oppilaan saavutusten mittaamista suhteessa muihin oppilaisiin. Yhteiset arviointi- ja palautekeskustelut opintojakson päätösvaiheessa soveltuvat tällaiseen hyvin. Kahdenkeskisessä vuorovaikutustilanteessa opettajalla on mahdollisuus käydä vielä yhdessä läpi kurssin tavoitteita, arviointiperusteita ja oppijan suoritustasoa ja antaa mahdollisuus vielä osoittaa osaamista tai vaihtoehtoisia mahdollisuuksia (epämuodollisiakin) oman osaamistason todistamiseksi.

Lähteitä ja virikkeitä

Aiempi heutagogiaa käsittelevä artikkeli oli lähinnä johdanto ajattelutapaan. Tällä kertaa yhdistelin ja sovelsin mm. alla olevista (osa ensisijaisista, osa toissijaisista) lähteistä (myös värityskirjaesimerkki) omaan käsitykseeni, mitä heutagogia oppimisessa merkitsee ja miten sillä voidaan edistää opiskelumotivaatiota.


 

Alley, L. and Jansek, K. (2001), ‘The ten keys to quality assurance and assessment in online learning’, Journal of Interactive Instructional Development , 13(3), 3–18.

Ashton, J. and Newman, L. (2006), ‘An unfinished symphony: 21st century teacher education using knowledge creating heutagogies’, British Journal of Educational Technology , 37, 825–40.

Bligh, D. (1972), What ’ s the Use of Lectures? London: Penguin.

Bonk, C. J. (2009), The World is Open: How Web Technology Is Revolutionizing Education . San Francisco, CA: Jossey-Bass.

Bourdieu, P. (1977), Outline of a Theory of Practice . Cambridge, UK: Cambridge University Press.

Hase, S. and Kenyon, C. (2000), ‘From andragogy to heutagogy’, Ultibase, Royal Melbourne Institute of Technology, Melbourne.

Hase, S. and Tay, B. H. (2004), ‘Capability for complex systems: beyond competence’, Proceedings, Systems Engineering/ Test and Evaluation Conference , Adelaide, April.

Hase, S. (2009), ‘Heutagogy and e-learning in the workplace: some challenges and opportunities’, Impact: Journal of Applied Research in Workplace E-Learning , 1(1), 43–52.

Hase, S. (2010), ‘Learner defined curriculum: heutagogy and action learning in vocational training’, Southern Institute of Technology Journal of Applied Research , Special Edition on Action Research.

Hase, S. and Kenyon C (2013), Self-Determined Learning: Heutagogy in Action,  Bloomsbury Academic, London.

Kenyon, C and Hase, S. (2010), ‘Andragogy and heutagogy in postgraduate work’, in T. Kerry (ed.), Meeting the Challenges of Change in Postgraduate Higher Education . London: Continuum Press, 165–77.

Knowles, M. (1984), The Adult Learner: A Neglected Species . Houston: GulfPublishing.

Kolb, D. A. (1984), Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development . Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.

Long, D. (1990), Learner Managed Learning: The Key to Life Long Learning and Development. New York: Kogan Page.

Hase, S. and Kenyon, C. (2000), ‘From andragogy to heutagogy’, UltiBase . Retrieved 27 November 2012 from: www.psy.gla.ac.uk/~steve/pr/Heutagogy.html .

Pedler, M., Burgoyne, J. and Brook, C. (2005), ‘What has action learning learned to become?’ Action Learning: Research and Practice , 2(1), 49–68.

Pink, D. (2005), A Whole New Mind . New York: Riverhead Books.

Rogers, C. (1969), Freedom to Learn: A View of What Education Might Become. Columbus, OH: Charles Merill.

Rowe, A. J. (2004), Creative Intelligence: Discovering the Innovative Potential in Ourselves and Others. New Jersey: Pearson Education, Inc.

Robinson, K. (2009), The Element. New York: Penguin.

Salmon, G. (2000), E-moderating: The Key to Teaching and Learning Online. London: Kogan Page.

Sankaran, S., Hase, S., Dick, B. and Davies, A. (2006), ‘Reflections on developing an offshore, action research/learning-based Ph.D. program’, Action Learning: Research and Practice , 3(2), 197–211.

Shor, I. (1992), Empowering Education . London: University of Chicago Press.

Sousa, D. (2011), How the Brain Learns. Thousand Oaks, CA: Corwin Press.

Tay, B. H. and Hase, S. (2004), ‘The role of action research in workplace PhDs’, Research in Action Learning and Action Research Journal, 9(1), 81–92. . (2010), ‘Lemmas for action research’, Action Research Action Learning (ALAR) , 16(2), 3–33.

Williams, T. (1972), Democracy in Learning . Canberra, ACT: Centre for Continuing Education, Australian National University.

Willis, J. (2006), Research-based Strategies to Ignite Student Learning: Insights from a Neurologist and Classroom Teacher. Alexandria, VA: ASCD.

Vygotsky, L. S. (1978), Mind in Society: The Development of Higher Psychological Processes . Cambridge, MA: Harvard University Press.

 

Edit.

26.2. 2016 Muutama linkki lisätty ja kirjoitusvirhe korjattu.

Yksilölliseen oppimiseen ja oman oppisen personointiin on monta määritelmää ja lähestymistapaa, (myös edellä olevien lähteiden lisäksi) ks. myös Wikipedia ja Education Week.

3 Responses to Pedagogiasta heutagogiaan II

  1. Stewart Hase sanoo:

    Hi, I was very excited to read your blog and to see that there is interest in heutagogy in Finland. I’d be interested in hearing about your work. And if there is any way I can assist please let me know or perhaps you;d like to discuss heutagogy and its development. (stewart.hase@gmail.com)

    And, would you like to write a blog for our heutagogy community of practice website?

    Kind regards

    Stewart Hase

  2. Mika sanoo:

    Thank you!

    Surely I will and I’ll contact you next week.

    B/W Mika

  3. […] Tällä viikolla olen lukenut (uudestaan) heutagogiasta, josta Mika Auramo kirjoitti blogissaan: […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*