ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Joustoa lukion koeviikkoon – miksi ihmeessä?

Lohjan Yhteislyseon lukiossa otettiin uudistettu koeviikko jaksossa 3 käyttöön lukuvuonna 2015 – 2016. Tämä mahdollistaa opettajalle muutamia muutoksia, parannuksia ja oman opetuksen ja koeviikon tuntien sekä arvioinnin kehittämiseen.

Aikaisempi käytäntö

Aiemmin oli aamupäivällä koetunnit, kokeen selitystunti ja iltapäivällä seuraavan koepäivän valmistelutunnit. (8.10 – 11.05, 11.35 – 12.00, 12.15 – 13.30). Nykyään kokeen selitystunnista on luovuttu. Arvioidut kokeet palautetaan ryhmänohjaajalle, joka jakaa eri opettajien pitämät kokeet oman valvontaryhmänsä oppilaille. Aiemmin oli mm. kokeilu parin viikon kuluttua edellisen jakson päättymisestä, ja yksi työpäivä oli varattu eri opettajien kokeenpalautuksiin. Oppilaat vaihtoivat luokkaa ja hakivat kokeensa edellisen jakson kurssiensa opettajilta määräaikoina.

Näin nykyään

Nyt mahdollisuuksia on enemmän, eli valittavana on muutamia vaihtoehtoja.

Koeviikon tunnit:

9.00 – 11.15 ja kokeen valmistelutunti edellisenä työpäivänä 11.50 – 13.15
tai
8.05 – 11.15 ja kokeen valmistelutunti edellisenä työpäivänä 11.50 – 12.25

koeJoissakin aineissa, kuten suomen kielessä, on tarkoituksenmukaista tehdä suoritus kerralla, eli essee tai jokin muu kirjoitelma. Itse toimin yleensä niin, että kurssin arvioitavat suorituksen tehdään ennen koeviikkoa, ja tällöin koeviikon tunnit voi käyttää palautekeskusteluun. Silloin käydään oppilaan kanssa kahdestaan läpi kurssin arviointi ja arvioitavat työt vielä yhdessä. Tällöin oppilas saa halutessaan muokata tai tehdä uudelleen jo kertaalleen tekemänsä suorituksen koepäivänä. Arviointi- ja palautekeskustelun aikana muille opiskelijoille on varattu tekemistä, jotka he palauttavat kurssin loppuun mennessä, eli varatun “koeajan” päätteeksi. Tämän jälkeen onkin opettajan aika laittaa kurssin arvosanat Wilmaan ja mapittaa kurssipäiväkirja, siis paperinen dokumentti, johon opettaja kirjaa jokaisen tunnin yksittäisen poissaolon ja antamansa kurssiarvosanan.

Seuraavalla koeviikolla esimerkiksi kurssilla ÄI9 oppilailla on seuraava lukujärjestys:

8.05 – 11.15 + 11.15 – 11.50

Tällöin oppilaat pääsevät lähtemään edellisenä työpäivänä kotiinsa heti suoritettuaan kokeensa, eikä koetta edeltävän päivän oppituntia tuolloin ole.
Ruokatauon voi pitää, kun ruokala on avoinna (koepäivisin alkaen 10.30), ja edellisen päivän valmistelutunnit mahtuvat ennen seuraavan tuntikoodin oppitunteja. Laskennallisesti väliaikaa ei jää ollenkaan ennen seuraava tuntia, mutta käytäntö on osoittanut, että yli kolmea tuntia ainekirjoitukseen tarvitsee ani harva. Toisin sanoen mahdollista lisäaikaa tarvitsevat, siis sellaiset, joilla on yo-kokeessa siihen oikeus (kuudessa tunnissa 2 t, eli parin tunnin kurssikokeessa lisäaikaa 1 t 45 min), saavat reilusti lisäaikaa kurssikokeessa (normaali 2 t 15 min, pidennetty 3 t 45 min).

Kokeet tehdään luokassa, ja tietokonetta käyttävät lähettävät sähköpostitse tai tulostavat esseensä. Kun koe tehdään ilman nettiyhteyttä, kytketään verkkoasetukset pois (koulun laite, oppilaalla ei ylläpitäjän oikeuksia), ja oppilas tallentaa tekstinsä muistitikulle, jonka luovuttaa opettajalle. Yleensä tietokoneen käyttäjiä on enintään muutama yksittäinen oppilas.

Miksi koeviikko ja oppitunnit?

Moni kokenut opettaja ei tarvitse koetta sen paremmin kuin koeviikkoakaan pystyäkseen antamaan oppilaalle  tämän osaamistasoa vastaavan kurssiarvosanan – ei niitä tarvitse oppilaskaan. Usein motiivina on valmistautuminen lukion päättökokeeseen, ja esimerkiksi suomen kielessä tehdään lukuisia harjoituksia, kirjoitelmia ja käytetään kymmeniä tunteja oppitunneilla aikaa, jotta opitaan kahdessa kokeessa (tekstitaidon koe ja esseekoe) tarvittavaa vastaustekniikkaa, ja kirjoissa vastauksen laatiminen pilkotaan ties  moneenko osaan. Oppilas voi kirjoittaa sitten esseensä esimerkiksi Jari Litmasen tai Wayne Rooneyn elämäkerrasta.

Usein varmaan myös oppilaitoksen eri opettajilta vaaditaan teettämään eri kursseilla samanlaiset suoritukset ja näin vaaditaan vielä kaikilta oppilailta, ja verukkeeksi kelpaa oppilaan oikeusturva. Kun halutaan yksilöllistää oppimista, olisikin paikallaan tarjota erilaisia vaihtoehtoja, joilla oppija pystyy osoittamaan omaa oppimistaan ja yksittäisen kurssin tavoitteiden saavuttamista. Tavallista on että monissa oppiaineissa riittää, kun palautetaan jo kertaalleen kotiläksyissä olleet asiat mieliin ja vastaukset kirjoitellaan uudelleen – nyt koepaperiin. Sen sijaan luovuudelle tuntuu olevan usein aika vähän tilaa.

Kun ollaan valmiita luopumaan koeviikosta, onkin aika pohtia oppituntien kohtaloa. Tarvitseeko oppilaiden ja opettajien tosiaan kokoontua säännöllisesti yhteen luokkatilaan, jossa opettaja välittää edelleen oppijoille oppikirjailijoiden hänelle ja oppilaille tekemää materiaalia?  BETT2016-messuilla Aulis Pitkälän johdolla esiteltiin mm. suomalaista innovaatiota, jossa perinteisistä oppitunneista oli luovuttu alakoulussa.

Oppitunneistahan opettaja saa palkkansa, on varmaan ensimmäinen ajatus, johon herkästi vedotaan. Monissa oppilaitoksissa itsenäinen oppiminen tai etäopiskelu nähdään siten, että se koskee vain oppilaita. Opettajien on sen sijaan kiltisti marssittava oman pulpettinsa ääreen. Itsekin olin vuosia iltalukiossa opettamassa etäkursseja, ja tuolloin ns. lähitunteja, eli oppitunteja, jolloin ope ja oppilaat olivat yhteisesti luokassa, oli kolme kertaa. Sitten oli ns. päivystystunteja, jolloin opettaja oli henkilökohtaisesti tavattavasti koululla, ei siis missään chatissa tai puhelimessa. Loput tunnit jäivätkin opetuksen kehittämiseen, verkkosisältöjen tuottamiseen, tehtävien korjaamiseen ja yhteistoimintaan muiden opettajien kanssa.

Nyt kun eletään osin jo digiaikaa, on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ehkä lähes kaikki mikä liittyy myös opettamiseen ja oppimiseen, tulee digitalisoitumaan. Siis kaikki mikä on digitoitavissa digitaalistuu.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*