ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Opetus 1.0 – 3.0

Opetus 1.0.

Tämä on se perinteinen tapa, joka on dominoinut opetusta viimeisten sukupolvien ajan ja paljon kauemminkin. Tavallista on, että opettajuus on pitkälti tiedon välittämistä, ja oppija on vastaanottaja, joka tekee opettajan esityksestä muistiinpanoja ja oppikirjan tehtäviä. Opettaja voi ulkoistaa omaa opettajuuttaan, niin että yksi tai muutama oppilas vuorollaan toimii avustajana: tekee tehtäviä taululle tai pitää esitystä ja muut seuraavat. Arvioitavat tehtävät on pääasiassa yksin pakerrettu ja yleensä tarkoitettu vain opettajalle.

Tekniikkaa käytetään usein siihen, että erilaisia opetusvideoita käytetään opetuksen tukena, esim. vanhojen VHS-videoiden digiversioita ja Youtube-videoita. Oppimateriaalina on painettu kirja, tehtäväkirja ja vihko. Sähköiset sisällöt ovat PDF-tulosteita ja opettajan jakamia linkkejä. Jos käytetään sähköistä oppikirjaa, sen käytettävyys on rajoittunutta (esim. alleviivaukset ja muistiinpanot), ja vuorovaikutteisuus puuttuu.

Oppilaat tekevät tehtävät pääasiassa yksin, ja ryhmätyöt ja opiskelu ryhmissä ovat satunnaisia.  Tällöin opiskellaan vain muutaman oppilaan ryhmässä, enintään omassa opetusryhmässä ja oppitunneilla. Sulautuvien opetusmenetelmien käyttö on kokeilujen asteella, jäsentymätöntä ja vailla kunnollista pedagogista perustaa.Tekniikan käytön tavoitteena on usein oppia käyttämään jotain alustaa, sovellusta tai palvelua.

Tunnusomaista:

  • Opetus on hierarkkista ja opettajakeskeistä.
  • Opetus on tasatahtista, lyhytjännitteistä ja koekeskeistä.
  • Tekniikan oppiminen menee pedagogiikan edelle.

 

Opetus 2.0

Tietokoneluokka silloin joskus

Tietokoneluokka silloin joskus

Teknologiaa ja moderneja pedagogisia menetelmiä käytetään opetuksessa. Vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä on vastavuoroisempaa kuin Opetus 1.0:ssa. Ryhmissä työskennellään niin luokassa kuin virtuaalisestikin, ja se on olennainen osa oppimisprosessia. Teknologia helpottaa niin opettajan kuin oppijoidenkin työskentelyä ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamista.

Oppimistapahtuma on muutosvaiheessa opettajakeskeisestä oppilaskeskeiseksi. Opettaja toimii enemmän ohjaajana kuin tiedonjakajana ja ohjaa oppilaita lähteiden äärelle erilaisissa tehtävissä.

Oppimisympäristönä käytetään yleensä suljettua järjestelmää, kuten Moodlea, Peda.netia, Gafea, Edmodoa tai vastaavaa painetun oppimateriaalin korvaajana tai sen rinnalla. Oppijat tekevät yhteistoiminnallisesti esityksiä, joita julkaistaan oppimisalustalla, ja muut opetusryhmän jäsenet voivat osallistua arviointiin. Opetukselliset sisällöt ovat vuorovaikutteisia, ja oppijat voivat kommentoida oppikirjan, kurssipohjan tai vastaavan tekstejä, tehdä alleviivauksia ja omia merkintöjään ja lisätä itse sisältöä ja jakaa sitä muille ryhmän jäsenille.

Sosiaalinen media on käytössä jollain tasolla opetuksessa (esim. kurssiblogi ja oppilaiden blogijulkaisut), ja oppimistapahtumaa viedään koulurakennuksen ja suljetun oppimisympäristön ulkopuolelle.

Tunnusomaista:

  • Opetus sisältää oppilaskeskeisiä elementtejä, mutta hierarkia on edelleen korosteinen.
  • Opetus on yhteisöllistä ja vuorovaikutteista.
  • Tekniikkaa hyödynnetään pedagogisista lähtökohdista.

Opetus 3.0

Trinity ja Neo Matrixissa

Trinity ja Neo Matrixissa

Opetus on paperitonta ja kurssimateriaalina käytetään vuorovaikutteista e-oppikirjaa tai vapaasti netistä saatavilla olevia sisältöjä (esim. MOOC, opetus.tv jne.). Opetuksessa keskitytään luovuuteen, mielikuvitukseen, kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun sekä tämän vuosisadan taitojen edistämiseen, ja perustaidot käsitteineen omaksutaan nopeasti. Teknologiaa käytetään monipuolisesti oppimistehtävien tekemiseen, ja se tukee opetusta ajanmukaisesta pedagogisesta oppimiskäsityksestä, teorioista  ja tutkimuksista.

Oppiminen perustuu oppilaskeskeisyyteen ja yhdessäoppimiseen. Oppimateriaalit mahdollistavat omaan tahtiin etenemisen ja autonomisen opiskelun. Itsemääräämisteoriaa (Deci ja Ryan, 2000) sovelletaan sujuvasti opetuksessa. Oppimistapahtumat ovat monipuolisia, motivoivia ja oppimisen syventämiseen kannustavia.

Opiskelu laajenee globaaliksi luokkahuoneen ja oppituntien ulkopuolelle, ja oppija rakentaa omaa oppimisverkostoaan omien opetuksellisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden mukaan (esim. Goodreads.com, Diigo, Twitter jne.).

Sosiaalisen median palveluja ja eri nettiyhteisöjä käytetään omien esitysten julkaisuun, ja erilaiset yhteisölliset palvelut ovat luonteva tapa laajentaa oppimistapahtumaa. Oppijat julkaisevat tekstejään aidossa ympäristössä, (esim. elokuvakritiikit Leffatykissä, mielipidekirjoitukset paikallislehdessä ja erilaisia tekstejä eri yhteisöpalveluissa)  ja saavat palautetta myös muilta kuin opettajalta ja oman opetusryhmän oppilailta.

Lopulta oppija sulautuu kognitosfääriin (Ks. Grant Lichtman, 2014), johon kuuluu tietämys ja sen prosessointi: tuottaminen, muokkaaminen, siirtäminen, järjestely, oppiminen jne. niin reaalisesti kuin virtuaalisestikin.

Tunnusomaista:

  • autonomisuus ja elinikäinen oppiminen
  • opettajan ja oppijan roolien sulautuminen
  • tulevaisuuden taitojen omaksuminen.

oppiminen

Lue aiheesta lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*