ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Tag Archives: Verkko

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Pakollinen johdanto

Syksyllä 2016 aloin kiinnostumaan Jack Mezirow’n transformatiivisen oppimisen teoriasta, jossa on paljon yhteistä heutagogian teoriataustaan (esim. Freire, Rogers, Knowles, Kolb ja monet muut). Nyt olikin aika panna opettaja testiin ja reflektoida itsekin, mitä oikein osaan  ja miten oppilaat hommansa hoitavat.

Kyseessä olivat lukion äidinkielen ja kirjallisuuden viidennen kurssin oppilaat kevään kahdessa viimeisessä jaksossa. Suorituksia oli 33 ja 35, kyselyyn vastauksia viideltäkymmeneltä. Ensimmäisellä ryhmällä sähköisellä kirjalla opiskeltaessa keskiarvo jäi kaikkien aikojen alhaisimmaksi eli 7,1, mutta toisella päästiin normisuoritukseen eli tällä kertaa 7,6. Tytöt pääsivät kyllä yli kahdeksan, mutta pojat tuttuun tapaansa onnistuivat tasapainottamaan kokonaiskeskiarvoa.

Seuraavaksi määritellään lyhyesti sovellettuja peruskäsitteitä; sitten seuraakin muutaman kuvan jälkeen kiireisimmille lukijoille havainnollistavia esimerkkejä, miten oppilaat vastailevat kysymyksiin. Lopuksi on vielä vastaukset kokonaisuudessaan videona ja viimeisimpänä joitakin lähteitä.

Mikä reflektio ja metakognitio?

Reflektiolla on filosofiassa ymmärretty ajattelua, jossa yksilö pohtii itseään, ajatteluaan, motiiveja ja muuta toimintaansa. Sittemmin reflektiivisen ajattelun piirteitä on havaittavissa niin metakognitiossa kuin arvioinnissakin. Mezirow itse pitää reflektion erillään arvioinnista ja evaluoinnista (assessement, evaluation). Hän sanookin, ettei oman toimintansa analyyttistä pohdiskelua edes opettajan pitäisi lähteä arvottamaan. Mezirow sanoo kriittisen reflektion olevan transformatiivisessa oppimisessa keskeistä, ja yleensä kriittinen  (ei siis vikoja etsivä vaan harkittu ja punnitseva) tarkastelu jaetaan kolmeen osaan: sisältöön, prosessiin ja asenteisiin.

  1. Mitä tein kurssilla?
  2. Miten tein tehtäviä ja onnistuin tehtävissä?
  3. Miksi valitsin tiettyjä tehtäviä?

Nykyään on muodikasta käyttää oppilaskeskeisiä metodeja, joista yksi on ongelmanratkaisuun perustuva oppiminen (PBL eli Problem Based Learning). Tämäntyyppisessä tehtävässä oppija pystyy itse määrittämään tehtävän (tai tehtävänannon tai osan siitä kuten näkökulman), asettamaan tavoitteet ja ohjaamaan toimintaansa sen mukaisesti.

Tällöin prosessiin liittyviä reflektiivisiä kysymyksiä voisivat olla

  • Miten pääsin lopputulokseen?
  • Käsittelinkö aihetta tehtävänannon mukaisesti?
  • Noudatinko riittävästi opettajan antamia (lisä)ohjeita?
  • Unohdinko jotain oleellista suorituksesta?

Asenteita ja ennakko-oletuksia (premise reflection) voidaan lähteä reflektoimaan ja ehkä sitä kautta avaamaan oppijalle motivaatiota tai sen puutetta jonkin kurssin tai siihen liittyvän tehtävän tai tehtävien tekemiseen.

  • Pidänkö tätä (eli tehtävää, koetta tms.) tärkeänä?
  • Mihin tarvitsen tätä?
  • Miksi pitäisin tätä ongelmana?
  • Ahdistaako tämä minua?

Kriittistä itsereflektiota on mahdollista kehittää ja siten lisätä tietoisuutta omasta oppimisesta (ja kyvyistä), kun sitä tehdään yhteistoiminnallisesti. Yleensä näkökulman vaihtaminen toimii hyvin ja auttaa oppijaa tarkastelemaan suorituksia muiden silmin. Se voi olla osana formatiivista arviointia ja vertaispalautetta. David Kolb määrittelee oppimistapahtuman lisäksi sykliseksi prosessiksi, jossa myös oppimistapahtuman reflektoinnilla voi olla oma sijansa. Ks. kuva. Kolbin määritelmiä ei pidä kuitenkaan sekoittaa oppimistyyleihin, kuten visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen jne., jotka ovat lähinnä humpuukia ja viihdettä niin kuin Jungin kehittelemä introvertti, ekstrovertti, intuitio jne eli persoonallisuustyyppiryhmittely. Horoskoopeista pitävät voivat itsekin testata, mihin kuuluisivat: siirry testiin ja sama suomeksi. Aikani kuluksi tein itsekin: ks. infografiikka yhteenvedosta.

Niin kuin huomattiin reflektiossa on paljon samankaltaisia piirteitä kuin metakognitiossa, jolla toisinaan viitataan oppimaan oppimiseen. Se tosin on yhtä epämääräistä kuin transformatiivisen oppimisen (transformative learning) suomentaminen uudistuvaksi oppimiseksi. Usein metakognitio onkin pitkälti itseflektiota ja oman oppimisprosessin tietoiseksi tekemistä ja sen kehittämistä, johon voivat kuulua seuraavat elementit:

  • oman ajattelutavan ja -mallien analysointi
  • omien tunteiden erittely oppimiskontekstissa
  • erilaisten oppimistrategioiden tarkastelu
  • omien tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttamisen pohdinta
  • oman oppimisen tunnistaminen ja arviointi
  • oman toiminnan ymmärtäminen.

Kurssi

Kurssilla käytettiin digitaalista oppikirjaa (e-Opin Verkko 5), joka toimi virtuaalisena oppimisympäristönä ja yhteistoiminnallisena oppikirjana. Oppimismenetelmänä oli siis heutagogia (ks. dia), ei siis käänteinen oppiminen (flipped learning) eikä transformatiivinen oppiminen, vaikka molempia käytinkin.

Koeviikko

Kommentteja lyhyesti koeviikosta per kuva. Ks. artikkeli käytänteistä.

  1. Rentoon ja miellyttävyyteen olen pyrkinyt. Joillakin on tullut kiirettä, kun tehtävät ovat jääneet viime tippaan.
  2. Juurikaan kukaan ei ahdistunut eikä pitänyt arviointikeskusteluja turhina.
  3. Noin viidesosa korotti jo tehtyjä suorituksia ja osa arviointikeskustelun jälkeen.
  4. Muutaman tunnin työpanoksen vaativa kirjallisuusartikkeli päihitti kokeen mennen tullen.
  5. Kukaan ei pitänyt arviointia epäluotettavana. Viidesosa oli sitä mieltä, että tällä menetelmällä oma osaaminen on tunnistettu koekäytäntöä paremmin, eikä kukaan ollut päinvastaista mieltä.

Palautetta kurssista

Kommentit lyhyesti per kuva:

  1. Kyselyissä aina yli 90% on pitänyt sähköistä kirjaa parempana kuin printtiä.
  2. Suurin osa on pitänyt yhteistoiminnallisesta oppimisesta, niin nytkin.
  3. Edelleenkään tuskin kukaan pitää opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä.
  4. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei kukaan jäänyt pulaan ja yksinään tekemään.
  5. Jokainen suositteli sähköistä oppimista muillekin.
  6. Opettajalla oli vanhaa systeemiä enemmän aikaa ohjata, ja sen huomasi joka ikinen vastaaja.

 

 

Missä tehtävissä onnistuit mielestäsi parhaiten ja miksi?

Teksti ja konteksti -kurssilla tehtiin monipuolisia harjoituksia niin länsimaisen kirjallisuuden historiasta kuin eritteleviä tulkintatehtäviä eri genreistä. Osa teki myös elokuvista ja osa piti kirjallisuusesitelmiä. Koeviikolla oli lisäksi laajahkon artikkelin laatiminen jostain kirjallisuushistorian tyyli- tai aikakaudesta.

Tekstitaidon vastauksessa, koska aihe oli mielenkiintoinen.

Onnistuin ehkä parhaiten elokuvatyössä, koska sitä mukava tehdä.

Kirjaesitelmässä ja koeviikon tehtävässä: niistä jäi paras fiilis.

Novelleihin sekä kirjoihin perustuvat tehtävät olivat mielestäni helpoimpia, sillä niissä on useimmiten selvin tehtävänanto.

Onnistuin mielestäni parhaiten elokuvatehtävässä tai koepäivän artikkelissa. Oli aikaa tehdä nämä tehtävät rauhassa. Selkeitä tekstikokonaisuuksia.

 

Mitkä tehtävät olivat hankalia ja miksi?

Kirjoitustehtäviä oli runsaasti, ja oppilaat saivat tehdä niitä oman halunsa mukaan opettajan ohjauksessa. Kurssin suorittamisen kannalta minimitavoite oli, että oppilas pitää tuntipäiväkirjaa ja pystyy osoittamaan opiskelleensa riittävästi oppitunneilla kurssin sisältöjä. Lähes kaikki tekivätkin ylioppilaskoetehtävät, ja osa paransi jo arvioitua suoritusta.

Hankalin tehtävä oli koeviikon artikkeli tehtävä, koska aiheet olivat niin laajoja.

Tekstitaidon vastaus ja koeviikon artikkeli, ne oli mielestäni vähän epäselviä ja vaikeita.

Hankalia tehtäviä olivat tekstitaidon tehtävä sekä essee, sillä molemmissa tehtävissä pohjatekstit olivat suhteellisen vaikeita ja niiden tulkintaan vaadittiin laaja-alaista pohtimista.

Jotkut tunnilla tehdyt kirjallisuushistorian tehtävät olivat hankalia, koska ne sisälsivät pitkiä tekstejä, joita piti analysoida tai muuten tutkia tarkoin.

Vaikeinta oli kuva-analyysi ja viimeinen tehtävä siitä kolumnista. Luetun ymmärtäminen ei ole vahvuuksiani ja analyysin tekeminen ei ole kovin tuttua puuhaa; en ymmärrä mitä niissä pyritään hakemaan.

Millaisia kommentteja ja kokemuksia sinulla on sähköisestä oppimisesta?

Sähköinen oppiminen yhdistettynä heutagogiaan ja höystettynä transformatiivisesta oppimisesta tutuilla reflektiotavoilla tuntuu toimivan. Oppilaat ottavat vastuuta opintojensa etenemisestä ja opettajan tehtäväksi jäi enemmänkin fasilitointi eli tässä tarkoituksenmukainen ohjaaminen oppijan tavoitteiden ja edellytysten mukaisesti. Oppikirjana oli e-Opin Verkko 5, johon tehtävät tehtiin tai palautettiin ne linkittämällä pilvipalvelusta. Lisäksi käytettiin opettajan laatimia verkkomateriaaleja ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden vapaasti saatavilla olevia verkkosisisältöjä.

Jees, koska saa vapaammin tehdä tehtäviä.

Sähköinen oppiminen mukavampaa ja tehokkaampaa.

Sähköinen opiskelu on niin paljon mieluisampaa kuin kirjasta opiskelu, joten niitä ei voi edes verrata toisiinsa.

Se on hyvä oppimismuoto, sillä oppilas saa itse vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja milloin tekee tehtäviä.

Jokainen äidinkielen kurssini lukiossa on ollut sähköinen yhtä keskenjätettyä kirjakurssia lukuun ottamatta ja kaikki kokemukset ovat positiivisia ja opiskelu sujuu omalla kohdalla sähköisesti paremmin.

Mielekkäämpää kuin paperinen opiskelu ja se, että saa edetä enemmän omaan tahtiin on plussaa. Sähköisessä opiskelussa joutuu kyllä tekemään paljon enemmän töitä kuin paperisessa. Arvioitavia töitä on enemmän.

Oliko sinulla tavoitteita kurssille? Jos vastasit kyllä, saavutitko ne?

Omien tavoitteiden asettelu on ollut noin kolmasosalle ongelmallista. Osan kanssa asetetaan niitä yhdessä ja muutamien kanssa rimaa korotetaan jo saavutetusta tasosta.

Ei ollut.

Eipä oikeastaan, halusin vain päästä läpi.

Tavoitteeni oli saada vähintään 7 ja kyllä saavutin.

Tavoittelin kiitettävää arvosanaa ja saavutin sen.

Kyllä. Tavoitteenani oli kehittyä paremmaksi kirjoittajaksi. Saavutin tavoitteeni osittain.

Miten saavutit opetussuunnitelman tavoitteet?

Kurssipalautteessa oppilaat arvioivat myös opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Oppilaskeskeisesti, kun edettiin, tarkoitus ei ollutkaan, että kaikki pyrkisivät tekemään kirjan kaikki tehtävät, jotta jokaisen kohdalla itse tekemällä jokainen rivi opetussuunnitelmasta toteutuu. Kirjan tehtäviä oli mahdollista kommentoida, ja muutamia vuorovaikutteisia tehtäviä olikin.

Kurssin alussa ensimmäisellä tunnilla opettaja esitteli kurssin tavoitteet ja sisällöt ja niihin palattiin koeviikolla, kun oma arviointikeskustelu oli jo tehty.

Jotenkuten.

Tyydyttävästi.

Omasta mielestäni saavutin opetussuunnitelman tavoitteet suhteellisen hyvin.

Sain kiinni enemmän käsitteistä ja tekstien tai teoksien analysoinnista. Kirjoitukseni parantuivat.

Mielestäni saavutin opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet melko hyvin. Erityisen hyvin opin erilaisten kontekstien merkityksen tekstien tulkinnassa.

Vastasit juuri, miten omalta osaltasi opetussuunnitelma toteutui.

Lopuksi oli vielä neljä kohtaa eli heutagogian peruspilaria siitä oman toiminnan ja motivaation pohdiskelua (vasen palsta).

Pedagogia ja Heutagogia

Minä haluan oppia kehittämään heikkouksiani. TIedän, että olen oppinut sen, kun aikaisemmat virheet ovat jääneet pois. Töitä tekemällä

Minun pitää oppia kirjoittamaan esseitä paremmin. Kun tunnen onnistuneeni sekä saan positiivista palautetta. Pitämällä kirjaa saavutuksistani. Tekemällä asiat huolellisemmin.

Haluan oppia käsittelemään erilaisia tekstejä paremmin. Jos oppilas on oppinut jonkin kyseisen asian, voi sen huomata mielenkiinnosta asiaa kohtaan ja arvosanojen noususta. Seuraan edistymistäni vertaamalla kirjoittamiani tekstejä ja opin sen, minkä minun pitää tekemällä aiheeseen liittyviä tehtäviä.

Analyysin ja luetun ymmärtämisen tekemistä haluaisin oppia. Huomaan oppineeni siinä vaiheessa, kun pystyn tuottamaan hyvin tekstiä ilman referointia aiheeseen liittyen. Kehitykseni mittaan arvosanoilla, sanamäärällä ja arvioin kokonaisuudessaan omia tekstejäni. Jos olen kriittinen itseäni kohtaan, niin huomaan helposti mitä aihetta minun pitäisi harjoitella enemmän.

Haluan yleisesti kehittyä paremmaksi kirjoittajaksi ja lukijaksi. Kehityksen ja oppimisen huomaa nousevista numeroista ja silloin kun tehtävien teko alkaa tuntua helpommalta. Kehitystä voi seurata vertailemalla eri tehtävistä saatuja kommentteja. Jos kommentit ovat jatkuvasti samantapaisia, kehitystä ei ole tapahtunut. Sen, mitä haluaa oppia, oppii tietämään kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja.

Miten voisit tehostaa oppimistasi tulevaisuudessa?

Viimeisen kysymyksen kohdalla olikin aika peilata, miten tulevaisuudessa voisi toimia toisin, jotta oppimistulokset olisivat parempia kuin tällä kertaa.

Kertaamalla kieliopin perusteet uudestaan.

Minun pitäisi keskittyä tehtävien tekoon tunnilla entistä paremmin.

Haastamalla itseäni tekemään vaikeimpia tehtäviä, ei valitsemaan esim. tekstitaidon vastaus aiheista niitä kaikkein helpoimpia.

Pitäisi vain kirjoittaa enemmän, niin se auttaisi. Myös lukeminen ja uutisten seuraaminen voisi olla hyvä juttu.

Tekemällä enemmän arvioitavia tehtäviä, kuten esseitä, analyysejä sekä tekstitaidon vastauksia. Myös kieliopin huoltoa olisi hyvä olla enemmän.

Omaa oppimistani voisin tulevaisuudessa tehostaa tekemällä enemmän kirjan tehtäviä. Lisäksi oppimista voisi tehostaa lukemalla sekä kirjoittamalla myös vapaa-ajalla, jolloin lukeminen ja kirjoittaminen kehittyisivät ja niihin muodostuisi jonkinlaista rutiinia.

Let’s Party!

Jippii, tämäkin kurssi on ohi!

Video

Alla olevassa videossa on kysely kokonaisuudessaan. Yllä olevassa listauksessa on muutamia esimerkkejä vastauksista. Yleensähän tuloksia esitetään siten, että tarjotaan valikoituja ja vinoutuneita otoksia, jotka tukevat omia väitteitä ja onnistumisia. Lukija itse päättäköön, millaisen merkityksen antaa yksittäisille äänenpainoille.

Lähteitä ja virikkeitä

Kegan, R. 2000, What “form” transforms? A constructive-developmental approach to transformative learning. In J. Mezirow & Associates (Eds.), Learning as transformation: Critical perspectives on a theory in progress (pp. 35–70). (San Francisco,  Jossey-Bass.)

King, P., & Kitchener, K. 1994, Developing reflective judgment. (San Francisco, Jossey-Bass.)

Knowles, M. 1975, Self-directed learning: A guide for learners and teachers. (Chicago, Follett.)

Kolb, D. 1984, Experiential learning: Experience as the source of learning and development. (Englewood Cliffs, Prentice Hall.)

Mezirow, J. 1991, Transformative dimensions of adult learning. (San Francisco, Jossey-Bass.)

Mezirow, J. 2012, Learning to think like an adult: Core concepts of transformation theory. In E. W. Taylor & P. Cranton (Eds.), The handbook of transformative learning: Theory, research, and practice (pp. 73–96). (San Francisco, Jossey-Bass.)

Arviointia, autonomiaa ja heutagogiaa (ÄI3)

Kyseessä oli lukion suomen kielen kirjallisuuden kolmas kurssi, jonka pidin nyt kolmatta vuotta kokonaan sähköisesti . Käytössä oli e-Opin julkaisemat kirjat: Verkko 3 ja Tekstinhuollon kirja, joita molempia olen ollut tekemässä. Tässä artikkelissa määritellään sekä arvioinnin että opettamisen kannalta, miten sähköinen oppiminen on toteutettu vuorovaikutteisella oppikirjalla, joka on julkaistu Peda.net-oppimisalustalla. Lisäksi referoidaan suppeasti kurssipalautteita ja tehdään niistä muutamia päätelmiä.

Keväällä 2016 päättyneellä kurssilla päästiin monelta osin tavoitteisiin, eli nyt olikin tarpeen uudistaa kyselyä ja valita muita kehityskohteita. Nyt painopisteenä oli vertailu perinteiseen opettajakeskeiseen oppimiseen (Otavan printtimateriaali eli Särmä-sarja), itsearviointi ja yhteistoiminnallisuus.

Oppilaskeskeiseen oppimiseen, heutagogiaan (teoriatausta) ja Grammar on Demand -menetelmään  perustuvalla kurssilla päästiin jälleen hyviin oppimistuloksiin. Molemmilla ryhmillä päästiin keskiarvoihin 7,6.

Kurssi ja kurssin suunnittelu opettajan näkökulmasta

Pidin syksyllä 2014 ensimmäisen kurssin kokonaan sähköisen kurssin (suomen kieli ja kirjallisuus), ja toiminta on siitä kokemuksen myötä kehittynyt. Moderni oppiminen ja uudistunut arviointi on helpottanut opettajan työtä merkittävästi, lisännyt vuorovaikutusta niin opettajan ja oppilaiden kesken kuin oppilaiden yhteistoiminallisuuttakin. Myös oppimistulokset ovat vanhaan analogiseen ja opettajajohtoiseen menetelmään paremmat.

Opin tällä tavalla paremmin.

Kirja

Muokattavaan kirjaan opettaja voi tehdä tarvittavat lisäykset kuten perustaa uusia sivuja, tehtäviä ja niiden palautuskansioita ja monia muita elementtejä.

Ensimmäisellä tunnilla oli kurssi-info, jolloin kerroin suurin piirtein kurssin arvioitavat tehtävät ja niiden aikataulut. Muutaman oppitunnin jälkeen kaikilla opiskelijoilla on kurssikirjat, joten perehdyttiin kirjaan alla olevan kuvagallerian mukaisesti:

  1. Kahdella sivulla on kurssin suorittamisen kannalta oleellisimmat sisällöt: tehtävät ja tärkeimmät infot.
  2. Tuntisuunnitelmasta oppilas pystyy vaivattomasti siirtymään hyperlinkeistä tehtäviin. Linkkipalkissa on muutamat tärkeimmät linkit tehtävien tekemiseen ja palauttamiseen.
  3. Oppilaat kirjaavat, mitä tekevät tunneilla. Tämä helpottaa niin oman oppimisen suunnittelua, sen ohjausta ja valvontaa.
  4. Kurssin arviointiin eniten vaikuttavat tehtävät ovat infosivuilla.
  5. Koeviikon tehtävät ja niiden palautus on samaten infosivulla.
  6. Arviointikeskusteluissa vielä on mahdollista vaikuttaa…

Kurssi

Kurssin tuntisuunnitelmaan lisäsin tehtäviä oppikirjasta sitä mukaa, kun kurssi eteni. Usein merkitsen niitä viikon tai pari etukäteen, jolloin on mahdollista tutustua niihin etukäteen. Tunnin alussa tarjottuja tehtäviä sai tehdä tai olla tekemättä. Pääasia oli, että oppilas osallistui opetukseen, ja sen seuranta toteutui oppilaan merkinnöillä tuntipäiväkirjaan. Kaikki oppikirjaan tehdyt tehtävät olivat opettajan saatavilla, eikä vihkoja ollut tarpeen tarkistella. Pari kertaa kurssin aikana kävin läpi, onko tehtäviä tullut tehtyä, ja jos oli puutteita, ne korjattiin.

Koeviikon ohjelmaksi jätin kirjallisuusosiosta sarjakuvan ja sen tulkinnan. Tällä kurssilla  oli kolmen eripituisen lukutaidon tehtävän ja luovan kirjoittamisen tehtävän tekeminen. Ensimmäisessä harjoittelimme käsitteiden nimeämisestä kriittiseen ajatteluun; jälkimmäisessä harjoittelimme kurssin käsitteiden soveltamista luovasti ja lisäksi palautteenantoa.

Vaikka kurssilla oli paljon sisältöjä ja vaikka kaikki eivät tehneetkään jokaista kirjan tehtävää, silti noudatettiin kurssin opetussuunnitelmaa, ja kurssipalautteen mukaan niin omat kuin valtakunnallisetkin tavoitteet tuntuivat varsin hyvin saavutetuilta.

Opetussuunnitelma toteutui omalta osaltani.

Moni asia toimi hyvin:

Sähköinen oppimisympäristö.

Koko kurssi oli todella hyvä.

Kurssin arvioitavien tehtävien sommittelu.

Se, että töitä sai tehdä suunnilleen omaan tahtiin.

Sähköinen kirja, ja itsenäinen opiskelumenetelmä.

Opiskelu toimi hyvin, koska se pakotti kaikki tekemään jotain, tai muuten ei olisi tuntipäiväkirjassa mitään.

Mielestäni tuntien rakenne oli todella toimivaa. Oppilaat saivat tehdä tehtäviä omissa oloissaan, kaverin kanssa tai kysyä opettajalta apua tarvittaessa. On hyvä, että ensin käydään tunnin alussa tärkeitä asioita ja tunnin lopussa vielä kokoonnutaan.

Oppitunti

Oppituntien rakenne oli useimmiten seuraava ja pituus 80 minuuttia.

  • Käytin tunnin alussa 5–10 minuuttia ohjelmassa olevien tehtävien esittelyyn ja käytettävien käsitteiden määrittelyyn.
  • Oppilaat saivat jäädä luokkaan työskentelemään tai etsiä itselleen sopivan tilan, jossa työskentely sujui paremmin.
  • Tunnin lopussa käytössä oli suurin piirtein sama määrä: kertausta tai johdattelua seuraavaan oppituntiin.

Oppitunnit olivat toimivia.

Opettajalla oli aikaa sillä välin suunnitella kurssin tehtäviä, seurata opintojen edistymistä, antaa sähköistä palautetta ja käydä kaikkien kanssa henkilökohtaisesti juttusilla ja ohjaamassa. Keskustelut kaksin tai pienryhmissä olivat vapaampia kuin ennen luokassa, jossa yli kolmekymmentä muuta oppilasta oli kuulolla.

Pyrittiin tarkoituksenmukaiseen palautteenantoon tehtävissä.

Melko lailla turhaksi on osoittautunut huoli siitä, että oppilaat eivät kommunikoisi keskenään tai opettajan kanssa, kun kaikki vain tuijottaisivat tietokoneiden ruutuja. Keskustelut ovat olleet aiempaa vilkkaampia, ja oppiminen on tehostunut yhteisen ja sähköisen oppimisalustan myötä. Tehtävät tehdään useimmiten kirjaan niin, että ne ovat kaikkien kurssilaisten nähtävillä, esimerkkinä lukutaidon kokeen harjoitustehtävät, joiden tekemisessä oli palautteenantoa, arviointikriteereihin tutustumista ja ryhmissä työskentelyä.

Koeviikko

Kurssin viimeiset tunnit olikin varattu arviointikeskusteluihin ja koeviikon tehtäviin. Opettaja esitteli pariin otteeseen tulevat tehtävät hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Ne sai tehdä etukäteen tai vasta koepäivänä. Useimmat niitä aloittivatkin jo aikaisemmin, ja arviointikeskusteluissa oli aikaa silmäillä niitäkin ja antaa palautetta ja ohjeita tekstien muokkaamiseen.

Käytännössä yhteistä opetusta ei ollut lainkaan, vaan oppilaat tekivät kirjoitelmiaan omaan tahtiin ja tulivat ajallaan jutustelemaan, miten kurssi oli mennyt ja mitä vielä voisi tehdä, jotta arvosanatoiveet täyttyisivät. Tässä ei ollut kenenkään kanssa mitään ongelmia. Kaikki tehtävät tuli tehty ajallaan, ja opettaja pääsikin antamaan arvosanat silmäiltyään koeviikon suoritukset. Moni oppilas oli tehnyt jo kaiken valmiiksi ennen omaa vuoroaan, ja tällöin hän saikin kurssiarvosanan saman tien tietoonsa. Jos se ei aivan tyydyttänyt, aikaa oli varattu kahdeksasta kahteentoista koepäivänä, jolloin koeviikon tehtävät piti palauttaa.

Plagiointi ei ole ollut ongelmana sähköisillä kursseilla, sillä oppilailla ei ole tarvetta onnistua yhdellä kertaa missään suorituksessa, vaan yhdessä on suunniteltu, miten edetään tarkoituksenmukaisimmin oman osaamisen syventämisessä. Toisin oli joskus aiemmin, kun annoin vielä kirjallisuustehtävistä arvosanoja. Silloin saattoi pahimmillaan viidesosa napata tekstinsä netistä ja esittää sen muka omanaan.

Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki pitivät tästä järjestelystä.

Arviointi

Koko kurssilla annoin yhteensä kolme arvosanaa per oppilas. Lopuksi tuli kurssin arvosana, sitä ennen lukutaidon tehtävän ja kirjoitustaidon tehtävän arvosanat. Koeviikolla oppilaat kirjoittivat kolme lukutaidon tehtävää, jotka he arvioivat itse ja joita kommentoin.

Arvosanalla arvioituja tehtäviä oli mahdollista korottaa, jolloin parempi jäi voimaan. Jos ei ollut halua muokata tekstiä uudelleen, oppilas sai tarjota jotain muuta tilalle. Kurssin bonustehtävissä oli vapaavalinnaisuutta, ja omaa osaamistaan sai osoittaa muullakin tavoin kuin opettajan määräämillä tehtävillä. Osa sitä mahdollisuutta käyttikin ja kävi teatterissa, taidenäyttelyssä tehden niihin liittyvän tehtävän tai  jonkin videotehtävän jne.

Vaikka arvioitavien tehtävien suhteen oli valinnaisuutta, vain muutama prosentti piti kurssin arviointia epäluotettavana tai epätarkempana kuin pelkkää kurssikoetta.

Kurssin arvosana oli luotettava.

Jokaisella tunnilla opiskeltiin yhteistoiminnallisesti, joten vertaispalautetta sai oppilastovereilta. Samoin oli formatiivisen arvioinnin laita. Sitä annettiin sekä suullisesti työskentelyn yhteydessä että sähköisesti oppikirjaan. Summatiivista arviointia harjoittivat sekä oppilaat itse arvioidessaan koeviikon suorituksia tai antaessaan ohjatusti palautetta toistensa kirjoitelmista oppikirjaan.

 

Noin neljäs- tai viidesosa yleensä muokkaa tekstejään arvioitavaksi uudelleen.

Oliko arviointikeskustelusta hyötyä oman opiskelun suunnittelussa ja kurssin arviointiin liittyvien tehtävien tekemisessä?

Oli hyötyä.

Kyllä. Se kannustaa paremmaksi.

Siinä saa vielä kuvan, mitä pitää tehdä että numero nousisi.

Oli paljon hyötyä, etenkin yo kirjoituksia ajatellen.

Oli, sain paljon apua lopputehtäviin.

Saatu palaute oli varsin kannustavaa, parantamisen kohteet osoitettiin hyvin.

Arviointikeskustelu oli mielestäni hyvä, ja siitä oli apua koeviikon tehtävien tekemiseen.

Suurimmalle osalle arviointikeskustelu sopii.

 

Oppilaspalautetta

 

Miten suhtaudut kurssin tuntipäiväkirjaan ja Tekstinhuollon oppimispäiväkirjaan? Miten ne tukivat oppimistasi?

Tuntipäiväkirja (Verkko 3) ja Oppimispäiväkirja (Tekstinhuollon kirja) olivat siis kurssilla käytössä. Lue tarkemmin edellisestä artikkelista, mistä oli kyse ja miten oppilaat suhtautuivat.

Ne olivat käteviä.

Tukivat hyvin, sillä piti itse kirjoittaa mitä teki.

Oppimispäiväkirja oli hyvä ja toimiva. Reflektointi oli hyvä asia ja oppiminen tehokkaampaa.

Tuntipäiväkirja toimii, se antaa oppilaille vapautta työskennellä eri tavoin kuin muilla kursseilla. Pidän tästä työskentely tavasta.

 

Miten suhtaudut jo arvioitujen tekstien uudelleentekemiseen ja vapaavalintaisiin tehtäviin arvioinnissa, (esim. heikosti menneiden tai puuttuvien kompensointi muilla tehtävillä)?

Oli hyvä että sain korjata omia virheitä!

Se on tärkeää pitääkseen hyvän ilmapiirin kurssilla.

Uusimismahdollisuus on hieno juttu ja olen itsekin uusinut tehtävän ensimmäisellä kurssilla.

Kyllä oli. Palaute kertoi hyvin epäkohdat, mutta kannusti parantamaan esimerkiksi tehtävien ja paremman arvosanan avulla.

Minusta on kivaa, että jos jossain et ole niin hyvä ja saat huonon numeron, voit parantaa numeroasi vapaavalintaisilla tehtävillä. Se on tosi hyvä ja reilu käytäntö!

Mikä toimi hyvin?

Sähköinen tiedon ja palautteen saaminen.

Tehtävien tekeminen yhdessä kaverin kanssa.

Omaan tahtiin eteneminen ja yhdessä tekeminen.

Opin paljon kurssin aikana uutta ja vaikeita asioita minulle. Opin kirjoittamaan paremmin ja oikeaoppisemmin. Luin äikän nettikirjasta pilkku- ja virkesääntöjä.

Mielestäni tuntien rakenne oli todella toimivaa. Oppilaat saivat tehdä tehtäviä omissa oloissaan, kaverin kanssa tai kysyä opettajalta apua tarvittaessa. On hyvä, että ensin käydään tunnin alussa tärkeitä asioita ja tunnin lopussa vielä kokoonnutaan.

 

Yhteenveto kurssin kokemuksista

Kurssisuorituksia tuli yhteensä 63, vastauksia kurssipalautteeseen 56. Molemmille kursseille oli ilmoittautunut maksimimäärä eli 36 oppilasta. Näistä 72 ensimmäisellä tunnilla oli paikalla 68. Kurssi keskeytyi viidellä oppilaalla. Näistä kaksi lopetti heti alkuunsa tuntemattomasta syystä. Lopuilla kolmella keskeyttäneellä kurssi päättyi koepäivänä, jolloin he eivät tulleet tekemään koeviikon tehtäviä. Näillä jokaisella on oli myös liikaa tehtäviä tekemättä, joten arvioinnille ei ollut edellytyksiä. Ensimmäisellä kurssilla sähköisessä opetuksessa oli yhteensä 57 oppilasta, joten jonkin verran opiskelijoita oli vuoden lopussa enemmän.

Kurssilla olleet oppilaat, jotka jatkavat syksyllä neljännellä kurssilla, ajantasaistavat tekstinhuollon oppimispäiväkirjan syksyksi ilmestyvään kirjan toiseen painokseen. Ne, jotka aloittavat vasta syksyllä sähköisen opiskelun, tekevät silloin ensimmäiset merkintänsä. Enin osa haluaa jatkaa samalla tavalla, ja he kulkevat omia polkujaan siitä, mihin nyt ehdittiin.

Olenkin ollut yllättynyt siitä, miten huolella useimmat paneutuvat oman osaamisensa lisäämiseksi ja kuinka hyvin he osaavat asettaa omia tavoitteitaan. Samantyyppiset virhesumat, jotka ennen olivat tavanomaisia kirjalliseen ilmaisuun tottumattomille, ovat vähentyneet selvästi, kun opettaja on luottanut, että se oppija osaa toimia kyllä itsenäisestikin.

Hämmästyttävää on ollut myös se, että muutamat oppilaat, joilla on ollut oppimisvaikeuksia tai lukuisia kurssikeskeytyksiä, ovat ponnistaneet kuutosista jopa kiitettävään arvosanaan.

Suosittelen sähköistä oppimista ja haluan jatkaa sitä.

Sähköisyys helpottaa modernien oppimismenetelmien lisäksi. Nytkään yhtään koetta tai kirjoitelmaa ei jäänyt koepäivän jälkeen luettavaksi. Arvosanat sai antaa saman tien opiskelijoille, eikä ensimmäistä kesälomaviikkoa tarvinnut käyttää kokeiden lukemiseen eikä sitä seuraavaa koeviikosta toipumiseen…

E-kirjalla uuden opetussuunnitelman mukaisesti (ÄI1): kokeiluista käytäntöön

Alkuinfo

Lukion suomen kielen ja kirjallisuuden ensimmäisellä kurssilla olikin enemmän haastetta kuin koskaan aikaisemmin. Kenelläkään opiskelijalla ei ollut kokemusta sähköisten oppikirjojen käytöstä aikaisemmin: nyt niitä oli kaksi. Käytimme kurssilla e-Opin kustantamia kirjoja: Verkko 1 ja Tekstinhuollon kirja. Oppilaat pitivät kurssilla sekä tuntipäiväkirjaa että kielenhuollon oppimispäiväkirjaa, minkälaiset olivat entuudestaan tuntemattomia jokaiselle.

Menetelmänä oli heutagogia. Kurkista seuraavalle sivulle, jossa on pitkät pätkät tekstiä, mistä oikein on kyse ja miten se on toiminut aikaisemmilla kursseilla.

Napsauta kuvaa, ja kurkista lisää…

kurkista

 

Tuloksista lyhyesti

Seuraavana on lyhyt luettelo, mitä kurssilla saavutettiin, sen jälkeen infografiikka, kysely digiasenteista, poimintoja kurssikyselystä ja videolla se kokonaan, lopuksi vielä kommentti.

  • Lähes kaikki oppilaat saavuttivat mielestään opetussuunnitelman tavoitteet vähintään hyvin.
  • Molempien ryhmien keskiarvo ylitti jälleen selvästi perinteisesti toteutetun kurssin (7,5 ja 7,7).
  • Yli 90% opiskelijoista piti sähköisen kirjan käyttöä helppona.
  • Yli 90% haluaa jatkaa opiskelua sähköisesti.
  • 90%  piti lukion ensimmäistä kurssia peruskoulun opetusta mukavampana.
  • 75%  piti yhteistoiminnallisesta oppimisesta.
  • 90% oli sitä mieltä, että opettajalla oli enemmän aikaa ohjata yksilöllisesti.

 

Kolme pointtia

Kurssipalaute: helppoa ja kivaa

 

Testaa omia digiasenteitasi

Kokeile, menetkö valtavirran mukana vai omia polkujasi. Kyselyn taustat on poimittu kurssipalautteesta, aiheet samoin.

Kyselystä poimittua

Seuraavaksi tutustumme kurssilla pidettyyn kyselyyn, jossa mitattiin monipuolisesti opiskelijoiden asenteita ja toimintaa kurssilla. Suomen kielen ja kirjallisuuden ensimmäisellä lukiokurssilla oli lukuvuoden ensimmäisellä jaksolla 58 opiskelijaa, joista kyselyyn vastasi 48. Yhtä lukuun ottamatta jokainen suoritti kurssin ja vieläpä hyväksytysti. Yhdellä opiskelijalla kurssi keskeytyi, sillä koossa ei ollut riittävästi näyttöjä osaamisesta ja kurssin tehtävien tekemistä.

Vertaa kokemustasi paperikirjaan: Mitä hyviä puolia tai haasteita löydät e-kirjasta verrattuna paperiseen oppikirjaan?

Syksyllä 2016 opiskelijat olivat saaneet tietokoneet käyttöönsä. Osalla oli ensimmäinen oma PC, mutta kolmasosalla käyttö sujui alusta alkaen mallikkaasti. Oppilaitoksessamme pari muutakin opettajaa käyttää joillakin kursseilla sähköistä oppikirjaa tästä jaksosta eteenpäin, joten nyt kokemus oli kurssilaisille täysin uusi.

Noin kolmasosalle digikirjan käyttö oli alusta lähtien helppoa. Jakson edetessä yli 90% piti digikirjan käyttöä helppona.

Sähköisen kirjan käyttö kurssin alussa oli helppoa

Sähköisen kirjan käyttö kurssin lopussa oli helppoa

Se on helpompi, kaikki on helpommin saatavilla.

Kirjan käytössä oli alussa ongelmia, mutta siihen tottui nopeasti.

Kirjaa oli helppo lukea, mutta tehtävät oli mielestäni haastavampia kuin paperikirjoissa.

E-kirjaa oli mielestäni miellyttävämpää käyttää ja siinä oli paljon enemmän mahdollisuuksia erilaisiin tehtäviin.

Hyviä puolia: kaikki löytyy tietokoneelta eikä tarvitse kantaa mukana montaa kirjaa ja vihkoa, vapaampi tehtävävalikoima.

 

Miten koit käänteisen oppimisen: opettajakeskeisestä oppilaskeskeiseen tapaan opiskella?

Käänteisyys eli perinteisestä opettajahtoisuudesta siirryttiin mahdollisimman paljon oppilaiden itsensä johtamaan opiskeluun. Opettajan tehtäväksi jäi aikatauluttaminen, ohjaaminen ja huolehtiminen siitä, että kaikki pääsisivät asettamiinsa tavoitteisiin. Flippaaminen ei siis jäänyt vain puolitiehen eli oppimista ei vain maustettu oppilaskeskeisillä elementeillä.

Tykkäsin siitä ja siinä oppi oikein hyvin.

Pidin enemmän kuin siitä että opettaja puhuu koko ajan.

Asiat oppii paremmin eikä “tylsiä oppitunteja” ollut juuri lainkaan.

Aluksi vähän epäilin sen toimivuutta, mutta sitten opin sen ja se olikin aika kivaa.

hyvä idea. Oppilas periaatteessa saa päättää tekeekö paljon tehtäviä vai vähän. Helppo näyttää omistautuneisuus oppiainetta kohtaan.

Oppilaskeskeinen opiskelutapa on vapaampaa. Samalla se on myös vaativampaa, koska pitää itse päättää, mitä tekee ja noudattaa annettuja palautuspäiviä.

Omaa oppimista sai suunnitella myös itsenäisesti. Miten onnistuit?

Heutagogian periaatteisiin kuuluu oppijan itsemääräytyvyys (self-determination). Toisin sanoen hän voi itse päättää, mitä opiskelee, miten, kuinka paljon ja millaisia tavoitteita hän itselleen asettaa ja miten niihin pyrkii.

Onnistuin suht hyvin ja opettelin asioita joissa minulla tuli virheitä

Onnistuin suunnittelussa ihan hyvin ja se auttoi ymmärtämään mitä minun pitäisi opiskella.

Yllättävän hyvin siihen nähden, että tämä on tavallaan ensimmäinen kerta kun opiskelin näin.

Olisin voinut tehdä hieman enemmän tehtäviä, mutta omista isoista kirjoitus tehtävistäni tuli omasta mielestäni parhaimpia mitä olen tehnyt.

 

Mitä mieltä olet tuntipäiväkirjasta ja tekstinhuollon oppimispäiväkirjasta?

Jakson aikana oli siis käytössä kaksi kokonaan sähköistä oppikirjaa. E-opin kustantamat Verkko 1 ja Tekstinhuollon kirja. Ensin mainittu kirja vastasi kurssin opetussuunnitelman mukaisia sisältöjä. Tekstinhuollon kirjaa käytettiin oikeakielisyysasioiden opiskeluun, lähinnä ennen kirjoitelmien palauttamista ja sen jälkeen kun opettaja oli korjannut oppilaiden kirjoitelmien virheet ja palauttanut takaisin.

Tuntipäiväkirjaa käytettiin kirjassa Verkko 1. Siihen opiskelija kirjasi, mitä tehtäviä hän oli kurssin aikana tehnyt ja lisäsi hyperlinkit tekemiinsä kirjan tehtäviin. Niitä oli mahdollista tarkastella vielä arviointikeskustelussa.

Tekstihuollon kirjaan opiskelijat kirjasivat omia suunnitelmiaan ja tavoitteitaan, miten kehittää tekstihuollon osaamistaan. Tähän käytimme aikaa parilla kolmella tunnilla, ja opiskelijat tekivät kirjan tehtäviä keskittyen niihin osa-aluieisiin, jotka opettaja osoitti palauttaessaan esseitä ja muita kirjoitelmia. Näitä olivat esimerkiksi pilkut, alkukirjain, puhekielisyys jne. Muutaman tunnin harjoittelun jälkeen tulokset yllättivät myönteisesti, ja osa oli kyennyt omatoimisesti ratkaisemaan omia virhesumia, mikä näkyikin koeviikolla kirjoitetuissa esseissä.

Molemmat lähtivät pienen totuttelun jälkeen hyvin liikkeelle, ja varsin monet oppijat tuntuivat hyötyvän molemmista kirjoitutehtävistä. Itsereflektointi oli lähes tuntematon käsite.

Oli hyvä pysyä itse kärryillä omista tehtävistään.

Oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelusta ja voi seurata omaa opiskelua

Tuntipäiväkirja on ihan hyödyllinen juttu. Sen avulla opettaja näkee hyvin, mitä ja milloin oppilas on tehnyt.

Tuntipäiväkirjan avulla tiesi missä meni ja oppimispäiväkirjan avulla muistaa, missä oli ongelmia.

Molemmat hyödyllisiä tapoja pitää silmällä omaa opiskelua. Ei tule niin helposti vain uskoteltua itselleen, että “kyllä mä tein tarpeeks jo” vaikka ei todellisuudessa tehnytkään

Opettaja antoi sanallista palautetta ja vinkkejä tekstinhuoltoon kirjoitelmien palautuksen yhteydessä. Miten otit ne huomioon, millaisia tavoitteita asetit itsellesi ja miten uskot pääseväsi niihin?

Otin ne huomioon tarkasti, ja pääsin tavoitteihini.

Päätin tehdä seuraavat niin että samanlaista palautetta ei tule uudestaan.

Yritän kiinnittää enemmän huomitota niihin. Ja haluan kehittyä niissä. Ehkä joku päivä kehityn.

Huomioin asian hyvin ja pyrin parantamaan suoritustani. Onnistuin siinä myös mielestäni hyvin.

Kun sain vinkkejä tekstinhuoltoon, tein siihen liittyviä tehtäviä tekstinhuollon kirjasta. Tavoitteena oli kehittää erityisesti niitä osa-alueita, jotka olivat numeroa eniten laskeneet ja uskon, että tulen oppimaan asiat hyvin tehtäviä tehdessäni.

Saavutitko kurssin opetussuunnitelman tavoitteet?

Kaikki kurssin suorittaneet saavuttivat omalta osaltaan opetussuunnitelman tavoitteet. Vain parissa vastauksessa oli epäröintiä sen suhteen. Muutonkin opiskelijat pääsivät hyvin itselleen asettamiin tavoitteisiin. Kurssin viimeisellä oppitunnilla pidimme arviointikeskustelut kahden kesken. Tuolloin asetettiin uusia tavoitteita ja pohdittiin, miten kurssin aikaiset tavoitteet tuli saavutettua tai miten niihin päästäisiin jatkossa paremmin. Useat oppilaat tekivätkin kurssin suorituksia uudelleen ja onnistuivat siten parantamaan osaamistaan ja nostamaan kurssiarvosanaansa. Keskiarvot näillä kahdella ryhmällä olivat jälleen korkeammat kuin perinteisellä tavalla paperikirjalla opiskellen: 7,5 ja 7,7.

Avaa galleria

Vapaat kommentit: risut ja ruusut

Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, ja se onkin täysin mahdotonta, eikä sellaiseen ole tarvetta yrittääkään. Pääasia kuitenkin on pyrkiä luomaan turvallinen, innostava ja myönteinen fyysinen oppimisympäristö, jossa jokaisen on hyvä olla. Siksi oppilasjohtoisella oppimismenetelmällä (self-determined learning) tuntuu olevan erittäin myönteinen vaikutus oppimisprosessiin. Työskentelyilmapiiri on rento ja vapautunut – tai ainakin siihen pyritään. Oppimisessa on tärkeää kannustava sosiaalisemotionaalinen ympäristö, jonka Isabelle Archambault (et al) määrittelevät alla olevan kuvan tapaan.

Ensikertalaisilla nousee yleensä esille kaksi (heidän mielestään) epäkohtaa, niin tälläkin kertaa. Kun aiemmin ei ole ollut tarvetta asettaa itselle omia oppimistavoitteita, niitä voi olla alkuun vaikea suunnitella. Jos yhdeksän vuotta on riittänyt, että suoritetaan opettajalle erilaisia tehtäviä ja tehdään vain itselle määrätyt tehtävät ja kokeet, voi ollakin hankala lähteä suunnittelemaan omaa oppimistaan, valita itselle sopivimmat tehtävät eri valikoimista ja tehdä projektimaisia tehtäviä ja käyttää niiden tekemiseen erilaisia ongelmanratkaisu- ja ryhmätoimintamalleja. (ks. Scoop-tili PBL). Kun osataan ottaa enemmän vastuuta omasta toiminnasta ja sen suunnittelusta, myös oman oppimisen omistajuus kasvaa. Voidaan puhua myös oppimisen yhteisomistajuudesta, kun päästään onnistuneisiin tuloksiin pienryhmissä. Tällainen yhteistoiminallinen oppiminen ei ole ryhmätöitä tai ryhmässä työskentelyä vaan ryhmänä yhdessä tekemistä. Opettajalle on luontevaa toimia enemmänkin ohjaajana, ja aktiivisempaa omistajuutta tavoitteleville myös valmentajana.

Muutoinkin pyrin siihen, että opiskelijat pystyisivät mahdollisimman paljon vaikuttamaan itse omiin tavoitteisiinsa ja myös siihen, että he niitä oppisivat asettamaan. Uudenlaisen (ainakin opiskelijoiden mielestä) toiminta- ja oppimiskulttuurin toteuttaminen ei onnnistu monillakaan kovin helposti. Kun mielekkäät oppimissisällöt (kognitiivinen sitoutuminen) onnistutaan yhdistämään oppimisen haluun (tunteet ja asenteet) vielä yhteisiin toimintamalleihin ja sääntöihin, ollaan jo pitkällä opettajan ja opiskelijoiden oppimisessa ja sen kehittämisessä.

https://mpmengaged.wordpress.com/2016/10/07/a-model-for-student-engagement/

Kyllä sähköinen opiskelu tuo hyvää vaihtelua varsinkin koeviikolle

Ruusut: Sähköistä oppikirjaa oli helppo käyttää. Risut: Tehtäviä oli aika paljon.

Kurssi oli kivempi kuin normi äikänkurssi itsenäisen opiskelun takia, tehtävänantoa ei aina tajunnut.

Kurssi oli todella erilainen kuin yläasteella, mutta hyvällä tavalla. Työskentely oli itsenäistä ja piti huolehtia itse, että tekee kaiken ajallaan.

Kurssi oli ihan kiva. Tekstien kirjoittamisesta tuntui olevan ainakin minulle hyötyä ja oli kiva, kun sai itse valita tehtävistä mitkä tekee.

Pylväitä ja viipaleita

Kurssiarviointi oli luotettavaa

Kurssipalaute kokonaisuudessaan

Yllä on muutamia poimintoja kyselystä, joka oli pakollinen suoritus koeviikkona. Opiskelijat täyttivät sen osallistuttuaan kurssin arviointikeskusteluun, jossa yhdessä perehdyimme kurssin eri suorituksiin ja päätimme yhdessä kurssiarvosanan tai täsmennettiin siihen vaikuttavia arviointeja. Opiskelijoilla oli keskustelun jälkeen mahdollista muokata aiemmin palautettuja suorituksiaan ja tehdä uusia, jos niin olimme sopineet.

Verkko 1 kurssipalaute (16 – 17) from Mika Auramo on Vimeo.

Kyselyn tein Google Formsilla, johon on tullut muutamia heikennyksiä edellisen kyselyn jälkeen. Esimerkiksi lyhytvastauksista ei enää saakaan samanlaista listausta, jossa yksittäiset vastaukset ovat allekkain. Toinen huononnus käytettävyyden kannalta on se, että pidemmissä sanallisissa vastauksissa niitä joutuu selailemaan kehyksessä (iframe), kun aiemmin ne olivat kokonaisuudessaan nähtävillä riveittäin.

Kommentti

Tietotekniikan osaamisessa oli aluksi suuria puutteita varsin monella. Osalla oli vasta ensimmäinen oma PC, jolla tehtiin koulutehtäviä. Parin ensimmäisen viikon aikana kuitenkin työskentely lähti hyvin käyntiin. Myös perusopetuksessa tvt:tä pitäisi käyttää aktiivisesti jokaisella oppitunnilla, jotta osaaminen olisi sujuvaa jo lukioon tultaessa.

Uuden opetussuunnitelman mukainen oppiminen oli varsin monelle uutta ja jopa hankalaa, eikä omatoimisuuteen, ryhmä- tai itsenäiseen työskentelyyn ollut paljoakaan kannustettu aikaisemmin (keskustelujen perusteella). Nyt koeviikolla oli mahdollista tehdä yhteisesti koeviikon tehtävä (toisessa ryhmistä). Muutamat niin tekivätkin ja saivat yhteisen arvioinnin. Muutoinkin opiskelijat saivat pitkälti päättää, mitä tehtäviä arvioitiin (esseen ja referaatin lisäksi).

Omassa oppilaitoksessa ei (tietääkseni) juurikaan käytetä sähköisiä oppikirjoja tai oppilaskeskeisiä menetelmiä, mikä sai nytkin monet ihmettelemään, miten hyvin tämä tällainen sopii heille. Vähitellen kuitenkin oppimisen vallankumouksen päästessä käyntiin varmaankin sähköiset sisällöt syrjäyttävät painetut ja opettajajohtoisuus (teacher directed learning) vaihtuu oppilasjohtoisuuteen tai ainakin -keskeisyyteen.

Virikkeitä

Archambault, I., Janosz, M., Morizot, J., & Pagani, L. (2009). Adolescent behavioral, affective, and cognitive engagement in school: Relationship to dropout. Journal of School Health, 79(9), 408-415; 415.