Grammar on Demand

Grammar on Demand

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

 

Tag Archives: särmä

Verkko 3 – ennakkotietoa kurssista

Lohjan Yhteislyseon lukiossa Verkko-sarja etenee onnistuneen kurssikokeilun jälkeen, ja jaksossa viisi kolmannella kurssilla ainakin yhdellä opetusryhmälläni oppimateriaalina on e-Opin kustantama Verkko 3.

Kurssilla on siis sähköinen ja vuorovaikutteinen oppikirja, jossa kynä ja paperi sekä opettajajohtoinen opettaminen ovat tarpeettomia. Kurssi noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa niin kuin muutkin lukion pakolliset kurssit.

livebooklet.com

Oppiminen on sulautuvaa ja käänteistä, tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisia, ja oppilailla on mahdollisuus edetä omaan tahtiin ja yhteistoiminallisesti opettajan ohjauksessa.

Arvioitavat tehtävät eroavat paperikirjaa käyttävien tehtävistä kurssilla. Ks. kurssin sivu lyseo.orgissa.

Särmä

  1. Runoanalyysi (essee)
  2. Novellianalyysi (tekstitaidon vastaus, koeviikolla)
  3. Impressio
  4. Novellipuheenvuoro/-keskustelu

Verkko

  1. Kirjallisuusessee (runosta tai muusta sovitusta kaunokirjallisuuden lajista)
  2. Novellianalyysi (tekstitaidon vastaus novellista tai romaanikatkelmasta)
  3. Impressio ja/tai muu tuotos (esim. esitys novellikokoelmasta, sarjakuvakokoelmasta tai tietokirjasta joko halutessa esitys luokassa sähköistä materiaalia käyttäen tai ilman, mahdollisuus tehdä ryhmissä, arviointina suoritusmerkintä)
  4. Koeviikolla arviointikeskustelu ja kurssipalaute, ei koetta.

Särmä-kurssilla opiskellaan tasatahtisesti, ja pakollisia tehtäviä on neljä. Tehtävät tehdään vihkoon tai konseptipaperille. Tvt:tä käytetään lähinnä todaysmeetiä hyödyntämällä: linkit, tehtävät jne.

Verkko-kurssilla pakollisia suoritteita on kolme: kaksi ylioppilaskoetehtävää (essee ja tekstitaidon vastaus) sekä koeviikolla oman kurssin yhteisarviointi opettajan kanssa sekä kurssipalaute. Opiskelun lähtökohtana on oppilaskeskeisyys ja itsemääräytyvyys. Osa oppitunneista on mahdollista tehdä itsenäisesti ja omatoimisesti. Koska käytössä on e-oppikirja, opiskelu ei ole rajattu tiettyyn tilaan tai oppituntiin. Tvt:tä käytetään jokaisella tunnilla. Tutustu oppikirjan videoesittelyyn.

Koeviikon tunnit käytetään (leppoisiin) palautekeskusteluihin, sähköiseen kurssipalautteeseen ja omien tekstin muokkaamiseen. Oppilaalla on sopimuksesta mahdollisuus parannella vapaaehtoisella kertaustunnilla tai kertaustuntiin mennessä jo arvioituja suorituksia, esim. tekstitaidon vastausta tai impressioesitystään. Parempi jää voimaan.

Koepäivänä oppilaat merkitsevät opettajan kurssilla julkaisemaan listaan, milloin he osallistuvat kurssin palautekeskusteluun koepäivänä. Aikaa on varattu n. viisi minuuttia per oppilas, jolloin sovitaan oppilaan kanssa yhteisesti kurssiarvosana. Tavoitteena on, että oppilas saa itse päättää kurssiarvosanansa. Oppilas voi myös tulostaa kurssilla tekemiään  tehtäviä, itsearviointilomakkeita tms. osoittaakseen osaamisensa tasoa. Arviointikeskustelun jälkeen oppilas täyttää kurssipalautteen sähköisesti.  Jos nämä tai jompikumpi näistä puuttuu, kurssista tulee T-merkintä, eli ne pidetään myöhemmin. Koeviikon tehtävät voi suorittaa koulussa alle kymmenessä minuutissa.

student

Sarjassa aiemmin ilmestyneet tekstit:

 

Verkko-opiskelua (osa I)

Sarjassa seurataan, miten Lohjan Yhteislyseon lukiossa käytetään sähköistä, vuorovaikutteista Verkko-oppikirjaa.

Miten valmisteltiin?verkko2

Kesällä lukion aloittavat opiskelijat saivat oppilaitokselta viestin, että tietokoneiden käyttöä edellytetään lukio-opinnoissa. Syksyn aikana oppilaat ottivat omia laitteita käyttöönsä tai ostivat oppilaitoksen kautta kannettavan tietokoneen. Nämä laitteet toimitettiin oppilaille toisen jakson loppuun mennessä.

Toisen jakson aikana lukion ensimmäisen luokan oppilaille järjestettiin Wilmassa kysely, jonka perusteella parisentusinaa oppilasta päätti osallistua koulun ensimmäiseen sähköiseen oppikirjakokeiluun. Kirja on valmis ja muokattava nykyistä opetussuunnitelmaa toteuttava lukion oppimateriaali, joka korvaa painetun oppikirjan.

Miten aloitettiin?

Ensimmäisten tuntien aikana otettiin oppimisympäristö haltuun, tutustuttiin oppikirjaan, sen ominaisuuksiin, yhteistyömenelmiin ja kirjassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja orientoiduttiin oppilaskeskeiseen tapaan opiskella. Oppilaspalautteen mukaan oppimisympäristö vaikutti helpommalta omaksua kuin Moodle.

Parin oppitunnin jälkeen kysyin kurssin tavoitteista ja valinnasta, miksi opiskella sähköisesti.

Tavoiteenani on oppia käyttämään tätä pedanetin systeemiä. Samalla haluan edistää omaa äidinkielen osaamistani. Tavoittelen kiitettävää arvosanaa.

Tavoitteeni kursilla on oppia tuottamaan sujuvaa tekstiä. Myös oppia hallitsemaan tietokonetta opiskelussa ja tuottamaan kurssitöitä. Tietysti myös päästä kurssista läpi mahdollisimman hyvällä arvosanalla.

Tavoitteeni on nostaa äidinkielen numeroa ja päästä kurssista läpi. Haluan myös oppia kirjoittamaan sujuvaa tekstia, etenkin esseiden takia. Olisi myös kiva oppia käyttämään sähköistä oppikirjaa ja tietokonetta mahdollisimman sujuvasti koulutehtävissä.

Että kirjoittaisin nopeammin sekä koneella, että käsin. Osaisin viitata pohjatekstiin entistä paremmin. Sitten että osaisin käyttää konetta entistä paremmin.

Haluaisin nostaa äidinkielen arvosanaani joka on hieman laskenut tultuani lukioon. Ryhmänohjaajani sanoi että äidinkieli on tärkeä aine ja sen numeroa olisi hyvä nostaa. Toivoisin myös että tämä kurssin avulla oppisin käyttämään sähköistä kirjaa ja muutenkin opiskelemaan käyttäen tietokonetta.

Kymmenennellä tunnilla oppilailta kysyttiin mielipiteitä printtikirjan (Särmä) ja sähköisen oppikirjan (Verkko) eroista ja omista opiskelukokemuksista. Kaikki kurssin oppilaat käyttivät lukion ensimmäisellä kurssilla Särmää (Käsikirja ja kurssivihko)

Verrattuna viime äidinkielen kurssiin pidän tästä enemmän, koska jää enemmän aikaa tehtäville, kun opettaja ei puhu niin paljon. Lisäksi tietotekniikan opettelusta on aina hyötyä tulevaisuudessa.

Itsenäisestä tietokoneen käytöstä pidän paljon vaikka aluksi olinkin skeptinen. Opiskelu ryhmässä ja omaehtoisesti on paljon opettavampaa kuin opejohtoinen opiskelu.

Pidän enemmän tästä kurssista kun ensimmäisestä jossa ei tietokoneita käytetty. Ryhmässä työskentely on myös paljon mukavampaa. Sähköinen kirja on paljon kätevämpi kuin fyysinen kirja. Ei tarvitse kantaa painavaa äidinkielenkirjaa mukana. Kirjoittaminenkin on sujuvampaa eikä yhtä väsyttävää.

Nykyinen kurssi on rennompaa ja oppilaskeskeisempää. Opettaminen on yksinkertaista ja oppiminen mukavaa.

Tämä tietokoneäikkä on paljon parempi ja mukavampi, kuin normaali opettajajohtoinen opetus.

Kirja on aina mukana eikä sitä voi unohtaa koska se on netissä. Voin opiskella missä tahansa milloin tahansa.

Tietoa asioista on nopea etsiä, myös kirjoittaminen on nopeaa ja vaivatonta joten töitä jaksaa tehdä paremmin.

Kun on mukavempi opiskella uskoisin enemmän asioita jäävän muistiin.

Katso loputkin vastaukset. Kielteistä palautetta ei tullut ollenkaan.

Opettajan näkökulmasta

eric

Ericsson GA 628

Vuosia on vierähtänyt siitä, kun ajoin opintojen loppuvaiheessa syksyllä 1995 Turusta Someron lukioon opettamaan äidinkieltä muutamaksi kuukaudeksi. Tietokoneiden näytöt olivat valtavia pönttöjä, ja silloiseen nettiin pääsi enintään 64 kilotavun nopeudella. Puhelin oli järkyttävä kapula, jonka näytöllä oli muutamalle merkille tilaa.

Valmistumisen jälkeen muutaman lukion ja kiertelyvuoden jälkeen asuinpaikaksi valikoitui Lohja. Opetusmenetelmät tuntuivat jämähtäneen paikoilleen, siis sellaisiksi, joita käytin itsekin opiskellessani lukiossa. Sittemmin koulusta tuttua Sampo-sarjaa on uudistettu, nimet ovat vaihtuneet, ja samoja ideoita on kierrätetty kirjasarjoista toiseen. Nämä perustuvat  viime vuosisadan tapaan opettaa ja oppia. Kurssilla käytössä oleva oppikirjasarja perustuu mm. oppilaskeskeisyyteen, ja se mahdollistaa oppijalle enemmän vastuuta oppimisesta. Ks. myös 2000-luvun taidot -tekstit.

Oppilaille tuntuu sopivan, että he saavat itse päättää enemmän opiskelustaan.  Samansuuntaista viestiä on myös tässä tekstissä olevissa palautteissa. Järjestyshäiriöitä tai puuttumista omien päätelaitteiden viihdekäyttöön ei vielä ole ollut ollenkaan.

 

 

 

 

 

Särmä käyttöön lukiossa

Särmä

Viimeinkin Lohjan Yhteislyseon lukiossa ajantasaistetaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaaleja. Ensimmäiseltä vuositasolta alkaen otetaan käyttöön Otavan kustantama Särmä ja kirjasarjaan kuuluvat kurssivihot, ensin 1 – 3.

Syksyllä 2013 koulunsa aloittavat eivät siis enää voi käyttää ensimmäisen vuositason kurssien opinnoissa lainkaan WSOY:n tai WSOYpron julkaisemaa oppimateriaalia.

Viimeksi oppikirjauudistusta yritettiin kuusi vuotta sitten, mutta yksimielisyyteen kirjavalinnoista ei päästy ja päädyttiin kompromissiin. Päivälukiossa jatkettiin vanhaan malliin Käsikirjan kanssa, mutta kaksoistutkintoa suorittavat sekä lukion iltalinja ottivat käyttöön Otavan Piste-sarjan.