ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Tag Archives: reflection

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Pakollinen johdanto

Syksyllä 2016 aloin kiinnostumaan Jack Mezirow’n transformatiivisen oppimisen teoriasta, jossa on paljon yhteistä heutagogian teoriataustaan (esim. Freire, Rogers, Knowles, Kolb ja monet muut). Nyt olikin aika panna opettaja testiin ja reflektoida itsekin, mitä oikein osaan  ja miten oppilaat hommansa hoitavat.

Kyseessä olivat lukion äidinkielen ja kirjallisuuden viidennen kurssin oppilaat kevään kahdessa viimeisessä jaksossa. Suorituksia oli 33 ja 35, kyselyyn vastauksia viideltäkymmeneltä. Ensimmäisellä ryhmällä sähköisellä kirjalla opiskeltaessa keskiarvo jäi kaikkien aikojen alhaisimmaksi eli 7,1, mutta toisella päästiin normisuoritukseen eli tällä kertaa 7,6. Tytöt pääsivät kyllä yli kahdeksan, mutta pojat tuttuun tapaansa onnistuivat tasapainottamaan kokonaiskeskiarvoa.

Seuraavaksi määritellään lyhyesti sovellettuja peruskäsitteitä; sitten seuraakin muutaman kuvan jälkeen kiireisimmille lukijoille havainnollistavia esimerkkejä, miten oppilaat vastailevat kysymyksiin. Lopuksi on vielä vastaukset kokonaisuudessaan videona ja viimeisimpänä joitakin lähteitä.

Mikä reflektio ja metakognitio?

Reflektiolla on filosofiassa ymmärretty ajattelua, jossa yksilö pohtii itseään, ajatteluaan, motiiveja ja muuta toimintaansa. Sittemmin reflektiivisen ajattelun piirteitä on havaittavissa niin metakognitiossa kuin arvioinnissakin. Mezirow itse pitää reflektion erillään arvioinnista ja evaluoinnista (assessement, evaluation). Hän sanookin, ettei oman toimintansa analyyttistä pohdiskelua edes opettajan pitäisi lähteä arvottamaan. Mezirow sanoo kriittisen reflektion olevan transformatiivisessa oppimisessa keskeistä, ja yleensä kriittinen  (ei siis vikoja etsivä vaan harkittu ja punnitseva) tarkastelu jaetaan kolmeen osaan: sisältöön, prosessiin ja asenteisiin.

  1. Mitä tein kurssilla?
  2. Miten tein tehtäviä ja onnistuin tehtävissä?
  3. Miksi valitsin tiettyjä tehtäviä?

Nykyään on muodikasta käyttää oppilaskeskeisiä metodeja, joista yksi on ongelmanratkaisuun perustuva oppiminen (PBL eli Problem Based Learning). Tämäntyyppisessä tehtävässä oppija pystyy itse määrittämään tehtävän (tai tehtävänannon tai osan siitä kuten näkökulman), asettamaan tavoitteet ja ohjaamaan toimintaansa sen mukaisesti.

Tällöin prosessiin liittyviä reflektiivisiä kysymyksiä voisivat olla

  • Miten pääsin lopputulokseen?
  • Käsittelinkö aihetta tehtävänannon mukaisesti?
  • Noudatinko riittävästi opettajan antamia (lisä)ohjeita?
  • Unohdinko jotain oleellista suorituksesta?

Asenteita ja ennakko-oletuksia (premise reflection) voidaan lähteä reflektoimaan ja ehkä sitä kautta avaamaan oppijalle motivaatiota tai sen puutetta jonkin kurssin tai siihen liittyvän tehtävän tai tehtävien tekemiseen.

  • Pidänkö tätä (eli tehtävää, koetta tms.) tärkeänä?
  • Mihin tarvitsen tätä?
  • Miksi pitäisin tätä ongelmana?
  • Ahdistaako tämä minua?

Kriittistä itsereflektiota on mahdollista kehittää ja siten lisätä tietoisuutta omasta oppimisesta (ja kyvyistä), kun sitä tehdään yhteistoiminnallisesti. Yleensä näkökulman vaihtaminen toimii hyvin ja auttaa oppijaa tarkastelemaan suorituksia muiden silmin. Se voi olla osana formatiivista arviointia ja vertaispalautetta. David Kolb määrittelee oppimistapahtuman lisäksi sykliseksi prosessiksi, jossa myös oppimistapahtuman reflektoinnilla voi olla oma sijansa. Ks. kuva. Kolbin määritelmiä ei pidä kuitenkaan sekoittaa oppimistyyleihin, kuten visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen jne., jotka ovat lähinnä humpuukia ja viihdettä niin kuin Jungin kehittelemä introvertti, ekstrovertti, intuitio jne eli persoonallisuustyyppiryhmittely. Horoskoopeista pitävät voivat itsekin testata, mihin kuuluisivat: siirry testiin ja sama suomeksi. Aikani kuluksi tein itsekin: ks. infografiikka yhteenvedosta.

Niin kuin huomattiin reflektiossa on paljon samankaltaisia piirteitä kuin metakognitiossa, jolla toisinaan viitataan oppimaan oppimiseen. Se tosin on yhtä epämääräistä kuin transformatiivisen oppimisen (transformative learning) suomentaminen uudistuvaksi oppimiseksi. Usein metakognitio onkin pitkälti itseflektiota ja oman oppimisprosessin tietoiseksi tekemistä ja sen kehittämistä, johon voivat kuulua seuraavat elementit:

  • oman ajattelutavan ja -mallien analysointi
  • omien tunteiden erittely oppimiskontekstissa
  • erilaisten oppimistrategioiden tarkastelu
  • omien tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttamisen pohdinta
  • oman oppimisen tunnistaminen ja arviointi
  • oman toiminnan ymmärtäminen.

Kurssi

Kurssilla käytettiin digitaalista oppikirjaa (e-Opin Verkko 5), joka toimi virtuaalisena oppimisympäristönä ja yhteistoiminnallisena oppikirjana. Oppimismenetelmänä oli siis heutagogia (ks. dia), ei siis käänteinen oppiminen (flipped learning) eikä transformatiivinen oppiminen, vaikka molempia käytinkin.

Koeviikko

Kommentteja lyhyesti koeviikosta per kuva. Ks. artikkeli käytänteistä.

  1. Rentoon ja miellyttävyyteen olen pyrkinyt. Joillakin on tullut kiirettä, kun tehtävät ovat jääneet viime tippaan.
  2. Juurikaan kukaan ei ahdistunut eikä pitänyt arviointikeskusteluja turhina.
  3. Noin viidesosa korotti jo tehtyjä suorituksia ja osa arviointikeskustelun jälkeen.
  4. Muutaman tunnin työpanoksen vaativa kirjallisuusartikkeli päihitti kokeen mennen tullen.
  5. Kukaan ei pitänyt arviointia epäluotettavana. Viidesosa oli sitä mieltä, että tällä menetelmällä oma osaaminen on tunnistettu koekäytäntöä paremmin, eikä kukaan ollut päinvastaista mieltä.

Palautetta kurssista

Kommentit lyhyesti per kuva:

  1. Kyselyissä aina yli 90% on pitänyt sähköistä kirjaa parempana kuin printtiä.
  2. Suurin osa on pitänyt yhteistoiminnallisesta oppimisesta, niin nytkin.
  3. Edelleenkään tuskin kukaan pitää opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä.
  4. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei kukaan jäänyt pulaan ja yksinään tekemään.
  5. Jokainen suositteli sähköistä oppimista muillekin.
  6. Opettajalla oli vanhaa systeemiä enemmän aikaa ohjata, ja sen huomasi joka ikinen vastaaja.

 

 

Missä tehtävissä onnistuit mielestäsi parhaiten ja miksi?

Teksti ja konteksti -kurssilla tehtiin monipuolisia harjoituksia niin länsimaisen kirjallisuuden historiasta kuin eritteleviä tulkintatehtäviä eri genreistä. Osa teki myös elokuvista ja osa piti kirjallisuusesitelmiä. Koeviikolla oli lisäksi laajahkon artikkelin laatiminen jostain kirjallisuushistorian tyyli- tai aikakaudesta.

Tekstitaidon vastauksessa, koska aihe oli mielenkiintoinen.

Onnistuin ehkä parhaiten elokuvatyössä, koska sitä mukava tehdä.

Kirjaesitelmässä ja koeviikon tehtävässä: niistä jäi paras fiilis.

Novelleihin sekä kirjoihin perustuvat tehtävät olivat mielestäni helpoimpia, sillä niissä on useimmiten selvin tehtävänanto.

Onnistuin mielestäni parhaiten elokuvatehtävässä tai koepäivän artikkelissa. Oli aikaa tehdä nämä tehtävät rauhassa. Selkeitä tekstikokonaisuuksia.

 

Mitkä tehtävät olivat hankalia ja miksi?

Kirjoitustehtäviä oli runsaasti, ja oppilaat saivat tehdä niitä oman halunsa mukaan opettajan ohjauksessa. Kurssin suorittamisen kannalta minimitavoite oli, että oppilas pitää tuntipäiväkirjaa ja pystyy osoittamaan opiskelleensa riittävästi oppitunneilla kurssin sisältöjä. Lähes kaikki tekivätkin ylioppilaskoetehtävät, ja osa paransi jo arvioitua suoritusta.

Hankalin tehtävä oli koeviikon artikkeli tehtävä, koska aiheet olivat niin laajoja.

Tekstitaidon vastaus ja koeviikon artikkeli, ne oli mielestäni vähän epäselviä ja vaikeita.

Hankalia tehtäviä olivat tekstitaidon tehtävä sekä essee, sillä molemmissa tehtävissä pohjatekstit olivat suhteellisen vaikeita ja niiden tulkintaan vaadittiin laaja-alaista pohtimista.

Jotkut tunnilla tehdyt kirjallisuushistorian tehtävät olivat hankalia, koska ne sisälsivät pitkiä tekstejä, joita piti analysoida tai muuten tutkia tarkoin.

Vaikeinta oli kuva-analyysi ja viimeinen tehtävä siitä kolumnista. Luetun ymmärtäminen ei ole vahvuuksiani ja analyysin tekeminen ei ole kovin tuttua puuhaa; en ymmärrä mitä niissä pyritään hakemaan.

Millaisia kommentteja ja kokemuksia sinulla on sähköisestä oppimisesta?

Sähköinen oppiminen yhdistettynä heutagogiaan ja höystettynä transformatiivisesta oppimisesta tutuilla reflektiotavoilla tuntuu toimivan. Oppilaat ottavat vastuuta opintojensa etenemisestä ja opettajan tehtäväksi jäi enemmänkin fasilitointi eli tässä tarkoituksenmukainen ohjaaminen oppijan tavoitteiden ja edellytysten mukaisesti. Oppikirjana oli e-Opin Verkko 5, johon tehtävät tehtiin tai palautettiin ne linkittämällä pilvipalvelusta. Lisäksi käytettiin opettajan laatimia verkkomateriaaleja ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden vapaasti saatavilla olevia verkkosisisältöjä.

Jees, koska saa vapaammin tehdä tehtäviä.

Sähköinen oppiminen mukavampaa ja tehokkaampaa.

Sähköinen opiskelu on niin paljon mieluisampaa kuin kirjasta opiskelu, joten niitä ei voi edes verrata toisiinsa.

Se on hyvä oppimismuoto, sillä oppilas saa itse vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja milloin tekee tehtäviä.

Jokainen äidinkielen kurssini lukiossa on ollut sähköinen yhtä keskenjätettyä kirjakurssia lukuun ottamatta ja kaikki kokemukset ovat positiivisia ja opiskelu sujuu omalla kohdalla sähköisesti paremmin.

Mielekkäämpää kuin paperinen opiskelu ja se, että saa edetä enemmän omaan tahtiin on plussaa. Sähköisessä opiskelussa joutuu kyllä tekemään paljon enemmän töitä kuin paperisessa. Arvioitavia töitä on enemmän.

Oliko sinulla tavoitteita kurssille? Jos vastasit kyllä, saavutitko ne?

Omien tavoitteiden asettelu on ollut noin kolmasosalle ongelmallista. Osan kanssa asetetaan niitä yhdessä ja muutamien kanssa rimaa korotetaan jo saavutetusta tasosta.

Ei ollut.

Eipä oikeastaan, halusin vain päästä läpi.

Tavoitteeni oli saada vähintään 7 ja kyllä saavutin.

Tavoittelin kiitettävää arvosanaa ja saavutin sen.

Kyllä. Tavoitteenani oli kehittyä paremmaksi kirjoittajaksi. Saavutin tavoitteeni osittain.

Miten saavutit opetussuunnitelman tavoitteet?

Kurssipalautteessa oppilaat arvioivat myös opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Oppilaskeskeisesti, kun edettiin, tarkoitus ei ollutkaan, että kaikki pyrkisivät tekemään kirjan kaikki tehtävät, jotta jokaisen kohdalla itse tekemällä jokainen rivi opetussuunnitelmasta toteutuu. Kirjan tehtäviä oli mahdollista kommentoida, ja muutamia vuorovaikutteisia tehtäviä olikin.

Kurssin alussa ensimmäisellä tunnilla opettaja esitteli kurssin tavoitteet ja sisällöt ja niihin palattiin koeviikolla, kun oma arviointikeskustelu oli jo tehty.

Jotenkuten.

Tyydyttävästi.

Omasta mielestäni saavutin opetussuunnitelman tavoitteet suhteellisen hyvin.

Sain kiinni enemmän käsitteistä ja tekstien tai teoksien analysoinnista. Kirjoitukseni parantuivat.

Mielestäni saavutin opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet melko hyvin. Erityisen hyvin opin erilaisten kontekstien merkityksen tekstien tulkinnassa.

Vastasit juuri, miten omalta osaltasi opetussuunnitelma toteutui.

Lopuksi oli vielä neljä kohtaa eli heutagogian peruspilaria siitä oman toiminnan ja motivaation pohdiskelua (vasen palsta).

Pedagogia ja Heutagogia

Minä haluan oppia kehittämään heikkouksiani. TIedän, että olen oppinut sen, kun aikaisemmat virheet ovat jääneet pois. Töitä tekemällä

Minun pitää oppia kirjoittamaan esseitä paremmin. Kun tunnen onnistuneeni sekä saan positiivista palautetta. Pitämällä kirjaa saavutuksistani. Tekemällä asiat huolellisemmin.

Haluan oppia käsittelemään erilaisia tekstejä paremmin. Jos oppilas on oppinut jonkin kyseisen asian, voi sen huomata mielenkiinnosta asiaa kohtaan ja arvosanojen noususta. Seuraan edistymistäni vertaamalla kirjoittamiani tekstejä ja opin sen, minkä minun pitää tekemällä aiheeseen liittyviä tehtäviä.

Analyysin ja luetun ymmärtämisen tekemistä haluaisin oppia. Huomaan oppineeni siinä vaiheessa, kun pystyn tuottamaan hyvin tekstiä ilman referointia aiheeseen liittyen. Kehitykseni mittaan arvosanoilla, sanamäärällä ja arvioin kokonaisuudessaan omia tekstejäni. Jos olen kriittinen itseäni kohtaan, niin huomaan helposti mitä aihetta minun pitäisi harjoitella enemmän.

Haluan yleisesti kehittyä paremmaksi kirjoittajaksi ja lukijaksi. Kehityksen ja oppimisen huomaa nousevista numeroista ja silloin kun tehtävien teko alkaa tuntua helpommalta. Kehitystä voi seurata vertailemalla eri tehtävistä saatuja kommentteja. Jos kommentit ovat jatkuvasti samantapaisia, kehitystä ei ole tapahtunut. Sen, mitä haluaa oppia, oppii tietämään kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja.

Miten voisit tehostaa oppimistasi tulevaisuudessa?

Viimeisen kysymyksen kohdalla olikin aika peilata, miten tulevaisuudessa voisi toimia toisin, jotta oppimistulokset olisivat parempia kuin tällä kertaa.

Kertaamalla kieliopin perusteet uudestaan.

Minun pitäisi keskittyä tehtävien tekoon tunnilla entistä paremmin.

Haastamalla itseäni tekemään vaikeimpia tehtäviä, ei valitsemaan esim. tekstitaidon vastaus aiheista niitä kaikkein helpoimpia.

Pitäisi vain kirjoittaa enemmän, niin se auttaisi. Myös lukeminen ja uutisten seuraaminen voisi olla hyvä juttu.

Tekemällä enemmän arvioitavia tehtäviä, kuten esseitä, analyysejä sekä tekstitaidon vastauksia. Myös kieliopin huoltoa olisi hyvä olla enemmän.

Omaa oppimistani voisin tulevaisuudessa tehostaa tekemällä enemmän kirjan tehtäviä. Lisäksi oppimista voisi tehostaa lukemalla sekä kirjoittamalla myös vapaa-ajalla, jolloin lukeminen ja kirjoittaminen kehittyisivät ja niihin muodostuisi jonkinlaista rutiinia.

Let’s Party!

Jippii, tämäkin kurssi on ohi!

Video

Alla olevassa videossa on kysely kokonaisuudessaan. Yllä olevassa listauksessa on muutamia esimerkkejä vastauksista. Yleensähän tuloksia esitetään siten, että tarjotaan valikoituja ja vinoutuneita otoksia, jotka tukevat omia väitteitä ja onnistumisia. Lukija itse päättäköön, millaisen merkityksen antaa yksittäisille äänenpainoille.

Lähteitä ja virikkeitä

Kegan, R. 2000, What “form” transforms? A constructive-developmental approach to transformative learning. In J. Mezirow & Associates (Eds.), Learning as transformation: Critical perspectives on a theory in progress (pp. 35–70). (San Francisco,  Jossey-Bass.)

King, P., & Kitchener, K. 1994, Developing reflective judgment. (San Francisco, Jossey-Bass.)

Knowles, M. 1975, Self-directed learning: A guide for learners and teachers. (Chicago, Follett.)

Kolb, D. 1984, Experiential learning: Experience as the source of learning and development. (Englewood Cliffs, Prentice Hall.)

Mezirow, J. 1991, Transformative dimensions of adult learning. (San Francisco, Jossey-Bass.)

Mezirow, J. 2012, Learning to think like an adult: Core concepts of transformation theory. In E. W. Taylor & P. Cranton (Eds.), The handbook of transformative learning: Theory, research, and practice (pp. 73–96). (San Francisco, Jossey-Bass.)

Oppimisen/opettamisen heijastamista eli reflektointia

reflection