ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Tag Archives: oppiminen

Oppimispäiväkirja ja tekstinhuoltoa

Grammar on Demand -menetelmällä opiskellaan niin kielioppia, tekstitaitoja kuin tekstinhuoltoakin omatoimisesti ja opettajan ohjeiden mukaan.

Ks. tarkemmin artikkelista Grammar on Demand.

Miten tämä toimii?

Perinteisessä kieliopin opettamisessa opettajat ja oppilaat pitävät sitä toisinaan pakollisina tuntitehtävinä, jotka vain pitää suorittaa ja mielellään yhteisesti, jotta varmistettaisiin kaikkien oppiminen. Tämä ei kokemukseni mukaan ole kovinkaan tehokasta, aiheuttaa alisuoriutumista ja turhautumista, sillä samaan tahtiin opiskelussa eteneminen on mitoitettava sen heikoimman neljänneksen mukaan. Silloinkin eniten avun tarpeessa putoavat usein kyydistä.

Silloin kun oppimateriaali toimii laajana resurssina, oppilas pystyy poimimaan siitä kulloisiin tarpeisiin sopivia tehtäviä.

Aineiden “korjaus” sähköisesti

Itsekin tein pitkään niin, että oppilaat kirjoittivat tietyn määrän tekstejä, usein sellaisia, jotka olivat ylioppilaskirjoitelmia tai niitä jäljitteleviä. Kun luokassa tekstit oli kirjoitettu, opettajan olikin aika kaivaa penaalistaan punakynä, osoittaa konsepteihin ilmaantuneet yhdyssanavirheet ja vastaavat ja tarjota oikeita vastauksia. Näin teen enää osittain, ja vastuuta omasta oppimisesta ja harjoittelusta on siirretty enemmän heille. Oppilaita kehotettiin aina vain ottamaan opiksi, ja silti (lähes) samat virheet ilmaantuivat kirjoitelma toisensa perään.

Alla olevasta kuvagalleriasta nähdään, millaisia vaihtoehtoja oppilaalla on sähköisessä oppimisympäristössä. Esimerkiksi Peda.netiin tekstejä voi lisätä linkittämällä niitä eri pilvipalveluista (Google tai Microsoft). Kun opettajalla on mahdollisuus muokata asiakirjaa, siihen voi merkitä virheitä tai muutoin osoittaa heikkouksia. Itse olen tehnyt niin, että oppilas saa kurssin aikana muokata tekstinsä halutessaan uudelleen, korjaa virheet ja tekee ehdotettuja muutoksia. Toinen vaihtoehto on, että oppilas tekee vastaavan suorituksen, jolla heikommin menneen voi korvata.

 

Entä hyödyt?

Oppilaat voivat käyttää ajan tehokkaaseen oppimiseen. Entuudestaan osattuihin aiheisiin ei tarvitse hukata aikaa. Oppitunneilla ei ole tarpeen käydä yhteisesti kielioppia tai tekstihuollon sisältöjä. Opettaja merkitsee lukemiinsa kirjoitelmiin omat kommenttinsa ja luku- ja tehtäväsuositukset sekä linkittää tarpeellisiin harjoituksiin. Oppilas harjoittelee siis omatoimisesti oppitunneilla tai niiden ulkopuolella ja vahvistaa heikkouksiaan ja kehittää osaamistaan tavoitteellisesti. Siihen sopii hyvin oppimispäiväkirja, johon oppija reflektoi omaa osaamistaan, asettaa omia tavoitteitaan ja pyrkii niihin suunnitelmallisesti lukion kurssien aikana. Kun on saatu kirjoitelmista palautetta ja ehkä arvosanakin, niitä voi sitten muokata uudelleen.

Miten tekstien uudelleenmuokkaus koettiin?

Kai sitä armoa saa antaa.

Oli hyvä että sain korjata omia virheitä!

Se on vain hyvä asia, saa näyttää, että pystyy myös parempaan.

Hyvin sillä niitä pystyi parantamaan ja miettimään mikä niissä meni vikaan ensimmäisellä kerralla.

Se on hyvä asia, koska huonosti menneen tekstin voi yrittää tehdä paremmin kun siitä on saanut palautetta mitä voisi korjata.

Se on mielestäni hyvä että niitä voi tehdä uudelleen, koska yleensä sillä vain oppii, että tekee asian uudelleen mutta paremmin.

Erittäin hyvä idea! Kannustaa oppilaita opiskelemaan ja jos saa huonon numeron ni se ei haittaa kun voi myöhemmin korjata asian.

Se on tosi hyvä, koska aina ei kaikki onnistu miten haluasi. Oli hyvä, että pystyin tuomaan tehtävän vielä arviointi keskusteluun.

Mielestäni on hyvä juttu, että on mahdollisuus parantaa. Silloin saa paremman mielikuvan siitä, mitä omassa kirjoituksessa täytyy parantaa, miksi ja miten.

Opettajakeskeisyydestä oppikaskeskeisyyteen (tai -johtoisuuteen)

Alla olevasta kuvasta ilmenee pedagogian ja heutagogian perusero:  passiivisesta tiedon ja tehtävien vastaanottajasta tulee aktiivinen oppija, joka kykenee asettamaan itselleen päämääriä ja toimimaan johdonmukaisesti kehittäen metakognitiotaan ja itselleen sopivia oppimisen taitoja.

Usein kuulee väitettävän, että oppilaat eivät osaisi suunnitella omaa oppimistaan, sillä heiltä puuttuisi motivaatiota, itsesäätelytaitoja, oman toiminnan suunnitelmallisuutta, oppimis- ja lukustrategioita. Näin ei useinkaan ole, vaan opiskeluun vakavasti suhtautuvat osaavat varsin hyvin toimia suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti. Tämän olen huomannut omassa opetuksessa hyvin, sillä varsin suuri osa on hyvin motivoitunutta, ottaa opettajan ohjauksen huomioon ja tekee itselleen omia opintoreittejä Tekstinhuollon kirjaan ja siten vahvistaa perustaitojen hallintaa monentyyppisessä kirjoittamisessa.

Abien syventävillä kursseilla tämä on toiminut hyvin. Kun tekstinhuolto on viety muun oppimisen rinnalle, tulokset ovat olleet myönteisiä. Kukaan ei toistaiseksi saanut päättökokeesta hylättyä arvosanaa, ja kurssien suorittaneilla ylioppilaskokeessa keskiarvo on ylittänyt koulun keskiarvon suomen kielessä ja kirjallisuudessa.

 

Pedagogia ja Heutagogia

Kuvien tiedot

Tekstinhuollon oppimispäiväkirja kurssilla ÄI3

Kurssilla tehtiin kolme merkintää, jolloin reflektoitiin omaa osaamista ja suunniteltiin ohjatusti kieliopin ja tekstitaitojen pariin.

  1. Kurssin alussa tutustuttiin oppikirjaan ja asetettiin omia tavoitteita ja katsottiin taaksepäin.
  2. Ensimmäisen esseen (kirjoitustaidon koe) ja opettajan palautteen perusteella pysähdyttiin miettimään missä mennään.
  3. Lopuksi arvioitiin omaa oppimista kurssilla ja lukutaidon tehtäviä.

Alla on muutamia poimintoja oppimispäiväkirjoista, joita jatkettiin kolmannella kurssilla. Osa on tehnyt merkintöjä jo ensimmäiseltä kurssilta, ja muutamat aloittavat vasta viimeisessä jaksossa, sillä he olivat ensi kertaa opiskelemassa sähköisellä kirjalla (muut kolme opettajaa käyttävät Otavan Särmää).

Oppilaat suhtautuivat pääosin myönteisesti Tekstinhuollon oppimispäiväkirjaan:

Oppimispäiväkirjaan oli kiva pohtia omaa oppimista.

Oppimispäiväkirja oli hyvä ja toimiva. Reflektointi oli hyvä asia ja oppiminen tehokkaampaa.

Oppimispäiväkirjasta voi hyvin seurata omaa kehittymistään ja asioita joissa pitää parantaa.

Päiväkirjat auttavat hyvin oppimisessa, sillä niiden avulla muistaa mihin viime kerralla jäi ja ne auttavat myöskin kehittämään itseään.

1. Kurssin alussa

Olen oppinut paljon uusia käsitteitä äidinkieleen liittyen. Yläkouluun verrattuna äidinkielen tunnit ovat vaikeutuneet ja tietoa on tullut paljon enemmän. Pilkkusäännöt ja yhdyssanat ovat vielä vähän hankalia ja keskityn niihin kurssilla.

Olen edistynyt kirjoittamisessa. Kirjoitustyylini on sujuvampi nyt kuin ennen. Yläkouluun verrattuna oppiminen on itsenäisempää. Tavoite kirjoittamisen suhteen on välttää pienet virheet oikeinkirjoituksessa.

Tavoitteita kirjoittamisen suhteen minulla on tietenkin se, että kehityn jollakin tapaa kirjoittamisessa. Kappaleiden jako ja hahmottaminen voisi olla yksi asia, jossa minun tarvitsisi kehittyä. Haluaisin myös oppia kirjoittamaan eri tyylisiä tekstejä.

Mielestäni olen sähköisten kurssien avulla kehittänyt paljon kirjoitustaitojani. Olen oppinut paremmaksi kirjoittajaksi kommenttien avulla, ja sanavarastoni ja kielioppini on parantunut huomattavasti. Asetan itselleni tavoitteeksi kolmannelle kurssille, että saisin sanavarastoni kasvamaan ja saisin esseisiini parempaa kirjoitusjälkeä.

Yläasteella kävin valinnaisen luovan kirjoittamisen kurssin, joka antoi minulle aivan uusia eväitä kirjoittamiseen. Kurssin jälkeen en kuitenkaan kirjoittanut paljoa, jolloin oppimani taidot eivät päässeet käyttöön. Nyt tuntuu, että olen ottanut askeleita taakse päin kehittymisessäni, mutta tällä kurssilla onneksi kirjoitetaan mm. analyysejä sekä impressio, joten odotan, että kirjoittamisen taitoni alkaa heräämään ja toivottavasti kehittymään.

2. Kurssin puolivälissä

1. kirjoitelma meni aika huonosti. Suurin syy siihen oli huolimattomuus. Tekstissä oli paljon huolimattomuusvirheitä ja rakenne oli mitä oli. Teksti oli mielestäni kiireellä ja huolimattomasti tehty, mutta ei sille voi mitään. Käyn open antamat linkit huolella läpi ja teen niihin liittyviä tehtäviä.

Kurssin ensimmäinen arvioitava kirjoitelma meni hyvin. Siitä tuli 8,5 ja olen tyytyväinen siihen. Parantamista olisi kirjoitelmien lopussa, koska siinä en yleensä enää keskity kunnolla, vaan kirjoitan sen mitä tulee ensimmäiseksi mieleen.

Suoriuduin mielestäni tehtävästä hyvin. Parannettavaa minulla on välimerkkien, etenkin pilkkujen kanssa. Harjoittelen enemmän pilkkusääntöihin liittyviä tehtäviä.

Runoanalyysi ei mennyt hyvin. En näköjään tiennyt tehtävänantoa tarpeeksi hyvin ja muutenkin sen kirjoittaminen tuntui paljon normaalia vaikeammalta. Seuraavalla kerralla käytän enemmän aikaa tekstin kirjoittamiseen ja varmistan, että ymmärrän, mistä piti kirjoittaa.

Seuraavalla kerralla:

  • ymmärrä tekstin sanoma
  • tulkitse lukemaasi paremmin
  • käytä enemmän aikaa tekstin ymmärtämiseen ja sen jälkeen oman tekstin kirjoittamiseen.

Opettajan mukaan virkerakennetta voisi vielä hioa ja opetella yksinkertaistamaan ja tiivistämään sitä paremmin. Aion tietenkin tehdä opettajan antamia tehtäviä, jotta voin parantaa kirjoitustaitojani.

Käytin lyriikka-analyysiin paljon aikaa, jotta saisin käytyä läpi eri analysoinnin alueet, ja onnistuin mielestäni tulkitsemaan kappaleen lyriikat melko syvällisesti. Arvosanaa kuitenkin laski lausetason virheet. Isoin arvosanan laskuun vaikuttava tekijä oli lainaukseen johdatteleminen. En ollut käyttänyt kaksoispistettä tarvittaessa, mikä johtuu siitä, että olen tottunut käyttämään englanninkielen lauseenrakenteen oppeja, koska olen asunut siellä muutaman vuoden. Aion käydä läpi suomenkielen lauseenrakenteen oppeja Teksinhuollon kirjasta.

Tein runoanalyysin sangen säväyttävästä runosta, josta riitti melkoisesti ammennettavaa tekstiä. Sanamäärässä mitattuna keskinkertainen suoritus, mutta runon rivien tiivistäminen kahden oppitunnin ajan tuohon kompaktin lyhyeen muotoon onnistui loistavasti. Runon lainaaminen analyysiini oli vähän tukkoista, tiedän että se on itselleni sektori, jolla on parantamisen varaa. Joutanenkin kertaamaan, kuten palautteesta ja myös omasta mielestä hieman puutteellinen lainaaminen onnistuisi hivenen paremmin. Arvostelun osoittama numero kirjoitelmalleni oli pienoinen positiivinen yllätys. Pyöräytin jonkun aiheeseen liittyvän tehtävän Tekstinhuollon kirjasta.

3. Kurssin lopussa

Palaute oli mielestäni hyvää ja yritin sen pohjalta parannella lukutaidon tehtävää. Yritän tehdä tehtäviä minulle vaikeista aisoista, kuten pilkkusäännöissä ja yritän parantaa vastausteni pituutta. 

Koeviikon lukutaidon tehtävän viimeinen osa, C-osa oli mielestäni vaikein ja siitä oli hankala saada oikean pituista. Mielestäni onnistuin kuitenkin ihan hyvin.

Saamani palaute oli: 

  • Hyvä, pysyt varsin hyvin aiheessa ja teetkin tehtävänannon mukaisia päätelmiä. Lopetuskin on hallittu. Tämäntapaista analyysiä voisi syventää pohtimalla, mitä kirjailija yrittää sanoa ja miksi.
  • Lausetasolla on korjattavaa, sillä lauserakenne on osin puheenvaraista ja yhdyssanoissa on vielä virheitä. Muutoin välimerkit menevät varsin hyvin kohdilleen!
    Parantaakseni aion tehdä minulle suunnatut tehtävät. 
    Suoriudun lukutaidon tehtävästä mielestäni kohtalaisesti. Jatkon kannalta koen molemmat vaihtoehdot omilla tavoillaan hyviksi.

Tein lukutaidon tehtävän kerronnan keinoista novellissa, johon oli helppo etsiä tietoa netistä, eli kirjoittamisen aloittaminen oli melko vaivatonta. Kerronnan keinojen erittely tekstistä kävi yleisesti aika vaivattomasti, mutta siitä huolimatta yritin sisältää mahdollisimman paljon asiaa vastauksessani. Tekemäni virheet jäivät tällä kertaa vain muutamaan oikeinkirjoitusvirheeseen. Tavoitteenani oli saada tehtävästä yhdeksikkö, eli saavutin asettamani tavoitteen.

Lukutaidon tehtävästä nostettiin sananvalinta esille. Katsoin linkin takaa löytyvää materiaalia. Koeviikon lukutaidon tehtävä oli varsin kiireessä tehty tekele. Kiireen olisin voinut välttää jos olisin aikatauluttanut asiat paremmin. Lisäksi luonteenominaisuuksiin lukeutuva laiskuus vaikeuttaa asioiden aloittamista ajoissa. Tehtävänantoa en ihan täysin onnistunut noudattamaan.

Sain lukutaidon tehtävästä sellaista palautetta, kuin osasin odottaa. Aion kehittää tekstinhuoltoa tekemällä annettuja tehtäviä. Haluan ehkäpä eniten oppia siihen, etten toista liikaa asioita ja ketjuta sivulauseita liikaa. Koeviikon tehtävät olivat kivoja ja haastavia. Itsearviointi oli aluksi vaikea tehdä, mutta pyrin antamaan arvosanoiksi omasta mielestäni realistiset numerot. Mielestäni suoriuduin hyvin, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Minusta tuntuu, etten vain löytänyt sitä punaista lankaa, jonka olisi tarvinnut parempiin vastauksiin.

Opetus 1.0 – 3.0

Opetus 1.0.

Tämä on se perinteinen tapa, joka on dominoinut opetusta viimeisten sukupolvien ajan ja paljon kauemminkin. Tavallista on, että opettajuus on pitkälti tiedon välittämistä, ja oppija on vastaanottaja, joka tekee opettajan esityksestä muistiinpanoja ja oppikirjan tehtäviä. Opettaja voi ulkoistaa omaa opettajuuttaan, niin että yksi tai muutama oppilas vuorollaan toimii avustajana: tekee tehtäviä taululle tai pitää esitystä ja muut seuraavat. Arvioitavat tehtävät on pääasiassa yksin pakerrettu ja yleensä tarkoitettu vain opettajalle.

Tekniikkaa käytetään usein siihen, että erilaisia opetusvideoita käytetään opetuksen tukena, esim. vanhojen VHS-videoiden digiversioita ja Youtube-videoita. Oppimateriaalina on painettu kirja, tehtäväkirja ja vihko. Sähköiset sisällöt ovat PDF-tulosteita ja opettajan jakamia linkkejä. Jos käytetään sähköistä oppikirjaa, sen käytettävyys on rajoittunutta (esim. alleviivaukset ja muistiinpanot), ja vuorovaikutteisuus puuttuu.

Oppilaat tekevät tehtävät pääasiassa yksin, ja ryhmätyöt ja opiskelu ryhmissä ovat satunnaisia.  Tällöin opiskellaan vain muutaman oppilaan ryhmässä, enintään omassa opetusryhmässä ja oppitunneilla. Sulautuvien opetusmenetelmien käyttö on kokeilujen asteella, jäsentymätöntä ja vailla kunnollista pedagogista perustaa.Tekniikan käytön tavoitteena on usein oppia käyttämään jotain alustaa, sovellusta tai palvelua.

Tunnusomaista:

  • Opetus on hierarkkista ja opettajakeskeistä.
  • Opetus on tasatahtista, lyhytjännitteistä ja koekeskeistä.
  • Tekniikan oppiminen menee pedagogiikan edelle.

 

Opetus 2.0

Tietokoneluokka silloin joskus

Tietokoneluokka silloin joskus

Teknologiaa ja moderneja pedagogisia menetelmiä käytetään opetuksessa. Vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä on vastavuoroisempaa kuin Opetus 1.0:ssa. Ryhmissä työskennellään niin luokassa kuin virtuaalisestikin, ja se on olennainen osa oppimisprosessia. Teknologia helpottaa niin opettajan kuin oppijoidenkin työskentelyä ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamista.

Oppimistapahtuma on muutosvaiheessa opettajakeskeisestä oppilaskeskeiseksi. Opettaja toimii enemmän ohjaajana kuin tiedonjakajana ja ohjaa oppilaita lähteiden äärelle erilaisissa tehtävissä.

Oppimisympäristönä käytetään yleensä suljettua järjestelmää, kuten Moodlea, Peda.netia, Gafea, Edmodoa tai vastaavaa painetun oppimateriaalin korvaajana tai sen rinnalla. Oppijat tekevät yhteistoiminnallisesti esityksiä, joita julkaistaan oppimisalustalla, ja muut opetusryhmän jäsenet voivat osallistua arviointiin. Opetukselliset sisällöt ovat vuorovaikutteisia, ja oppijat voivat kommentoida oppikirjan, kurssipohjan tai vastaavan tekstejä, tehdä alleviivauksia ja omia merkintöjään ja lisätä itse sisältöä ja jakaa sitä muille ryhmän jäsenille.

Sosiaalinen media on käytössä jollain tasolla opetuksessa (esim. kurssiblogi ja oppilaiden blogijulkaisut), ja oppimistapahtumaa viedään koulurakennuksen ja suljetun oppimisympäristön ulkopuolelle.

Tunnusomaista:

  • Opetus sisältää oppilaskeskeisiä elementtejä, mutta hierarkia on edelleen korosteinen.
  • Opetus on yhteisöllistä ja vuorovaikutteista.
  • Tekniikkaa hyödynnetään pedagogisista lähtökohdista.

Opetus 3.0

Trinity ja Neo Matrixissa

Trinity ja Neo Matrixissa

Opetus on paperitonta ja kurssimateriaalina käytetään vuorovaikutteista e-oppikirjaa tai vapaasti netistä saatavilla olevia sisältöjä (esim. MOOC, opetus.tv jne.). Opetuksessa keskitytään luovuuteen, mielikuvitukseen, kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun sekä tämän vuosisadan taitojen edistämiseen, ja perustaidot käsitteineen omaksutaan nopeasti. Teknologiaa käytetään monipuolisesti oppimistehtävien tekemiseen, ja se tukee opetusta ajanmukaisesta pedagogisesta oppimiskäsityksestä, teorioista  ja tutkimuksista.

Oppiminen perustuu oppilaskeskeisyyteen ja yhdessäoppimiseen. Oppimateriaalit mahdollistavat omaan tahtiin etenemisen ja autonomisen opiskelun. Itsemääräämisteoriaa (Deci ja Ryan, 2000) sovelletaan sujuvasti opetuksessa. Oppimistapahtumat ovat monipuolisia, motivoivia ja oppimisen syventämiseen kannustavia.

Opiskelu laajenee globaaliksi luokkahuoneen ja oppituntien ulkopuolelle, ja oppija rakentaa omaa oppimisverkostoaan omien opetuksellisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden mukaan (esim. Goodreads.com, Diigo, Twitter jne.).

Sosiaalisen median palveluja ja eri nettiyhteisöjä käytetään omien esitysten julkaisuun, ja erilaiset yhteisölliset palvelut ovat luonteva tapa laajentaa oppimistapahtumaa. Oppijat julkaisevat tekstejään aidossa ympäristössä, (esim. elokuvakritiikit Leffatykissä, mielipidekirjoitukset paikallislehdessä ja erilaisia tekstejä eri yhteisöpalveluissa)  ja saavat palautetta myös muilta kuin opettajalta ja oman opetusryhmän oppilailta.

Lopulta oppija sulautuu kognitosfääriin (Ks. Grant Lichtman, 2014), johon kuuluu tietämys ja sen prosessointi: tuottaminen, muokkaaminen, siirtäminen, järjestely, oppiminen jne. niin reaalisesti kuin virtuaalisestikin.

Tunnusomaista:

  • autonomisuus ja elinikäinen oppiminen
  • opettajan ja oppijan roolien sulautuminen
  • tulevaisuuden taitojen omaksuminen.

oppiminen

Lue aiheesta lisää

Modernin opetuksen käsitteitä

Nykyään opettajia koulutetaan valmistautumaan digiaikaan ja valmentamaan oppijoita tulevaisuuden taitoihin eli tällä vuosisadalla tarvittaviin perustaitoihin ennenkokemattoman nopean (opetus)teknologian kehittymisen myötä.

Tuskin koskaan historian aikana tekninen kehitys, varsinkaan opetuksen osalta, ei ole ollut yhtä nopeaa. Tämä aiheuttaa stressiä ja paineita monille opettajille. Helposti uudet ideat tyrmätään ja leimataan, että ei opeteta uudella teknologialla, koska koetaan, että tekniikka menee pedagogiikan edellä. Jos sähköisten kokeiden korjaaminen on työläämpää kuin paperisten, on menty metsään. Jos oppilailta vaaditaan tekemään digiformaatissa tai ohjelmalla kurssitöitä, sen käyttö olisi perusteltava ja annettava oppijalle myös valinnan vapaus (ohjelman ja toteutustavan suhteen) käyttää luovuuttaan.

Pedagogiikka jää teknologian jalkoihin, jos seuraavat vaatimukset eivät toteudu:

  • teknologian tulee helpottaa sekä opettajan että oppijan työtä
  • teknologian tulee olla helposti otettavissa käyttöön (intuitiivisuus, tuki)
  • teknologia motivoi aiempaa parempiin oppimistuloksiin
  • teknologia kehittää oppimistapahtumaa ja kannustaa opppimisen syventämiseen.

Kun vesokoulutuksessa valtakunnalisestikin kuuluisa ekspertti pitää tunnin-parin esitelmän, jossa on pelillistämistä, epälineaarista opiskelua, digitaalista tarinankerrontaa, sulautuvia opetusmenetelmiä, opintojen oppilaskohtaista personointia ja henkilökohtaisen oppimisverkoston luomista, ei ole ihme, jos suurin osa yleisöstä putoaa kärryiltä. Mitä tällaisilla (usein irrallisilla) koulutuksilla on annettavaa opettajalle, jolle lähes ainoa oppimisympäristö on painettu kirja ja sininen vihko?

Jotta uudesta teknologiasta ja uusista oppimisen menetelmistä saisi enemmistö opettajista hyötyä, pitäisi lähteä koulutuksissakin liikkeelle nimenomaan pedagogisista lähtökohdista, perehtyä peruskäsitteisiin ja harjoitella ainakin jonkin verran omassa opetuksessa uudenlaisia tekemisen menetelmiä ja ottaa hallitusti vähitellen käyttöön niin sähköisiä oppimisympäristöjä kuin niissä tarvittavia työkalujakin.

 

EdTech Cheat Sheet Infographic

Browse more data visualizations.