Grammar on Demand

Grammar on Demand

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

 

Tag Archives: moodle

Miksi käyttäisin e-oppikirjaa?

Sähköinen ylioppilaskoe on tervetullut uudistus ja sen myötä oppilaitokset sekä opettajat motivoituvat ajantasaistamaan sekä oppimateriaalit että pedagogiikan tämän vuosisadan vaatimusten mukaiseksi. Nykyiselle pedagogiikalle on ominaista sulautuvien opetusmenetelmien käyttö ja opettajan muuttuminen enemmänkin opettajasta ohjaajaksi, mentoriksi ja miksei kanssaoppijaksi (uuden teknogian ja sovellusten haltuunottoon yhdessä oppijoiden kanssa).

Aika on ajanut tai ajamassa sekamuotojen ohi, eli oppikirjan tehtävien tekemistä erilaisilla alustoilla, esim. Moodlessa tai muilla alustoilla painetun kirjan oheismateriaalina tai painetun kirjan mukana käytettävillä sähköisillä moduuleilla. Myöskään monen kustantajan printtikirjan oheen tuotettu sähköinen opettajan esitysmateriaali ja sähköiset tehtävät, jotka on vaihtelevasti nivelletty opettajajohtoiseen oppimiseen, eivät ole kestävä ratkaisu.

Printtikirjathan perustuvat perinteiseen opettajakeskeiseen pedagogiikkaan ja yleensä tiedon pänttäämiseen. Tavallisesti lukiokurssin päättää koeviikko, jossa mitataan esim. laajoilla tehtävillä oppikirjan sisällön hallintaa. Sen sijaan oppilaskeskeisellä tavalla opettaa (esim. käänteinen opetus) oppija itse otta haltuunsa oppimistapahtuman ja asettaa omat tavoitteensa. Opetuksesta tulee yksilöllistä ja omaan (tai oman pienryhmän) tahtiin toteutuvaa. Opettajan tehtävä on luokassa tukea tätä prosesessia eikä luennoida tai teettää kotiläksyjä, joilla oppija voi tarvita ohjausta. Sen sijaan opettajan avustuksella oppilaat voivat valita tarpeitaan parhaiten vastaavia oppisisältöjä tasatahtisen oppimisen sijaan.

Kun oppimateriaali viedään verkkoon kaikilla päätelaitteilla toimivaksi vuorovaikutteiseksi valmiiksi oppikirjaksi, opettajan ei tarvitse enää yrittää sopeuttaa viimeisen muodin mukaista verkkotyökalua tai sovellusta osaksi omaa opetusta – tämä siis omalla vapaa-ajalla. Opettaja voi halutessaan rikastaa ja personoida esim. Peda.netin alustalla toimivaa kirjaa omia tarpeitaan vastaavaksi. Vaihtoehtoina ovat mm.

  • kurssikalenteri
  • blogi
  • yksittäiset blogimerkinnät
  • RSS-syötteet
  • ilmoitustaulu
  • keskustelu
  • ryhmämuistio
  • lomake-editori (kokeet)
  • palautuskansio
  • kuvagalleria
Quizzlet kännyssä

Quizzlet kännyssä

Niin opettaja kuin oppilaatkin voivat käyttää Peda.netiä erilaisten oppimistehtävien tekemiseen yhdessä paikassa. Ei tarvitse tehdä Quizzletilla tai Sokrativella kyselyjä, vaan käyttää kurssin valmiita kokeita, muokata niitä tai tehdä omia. Myös oppimispäiväkirjat ja kurssiblogit voi helposti tehdä Peda.netin Blogi-työkalulla. Mikään ei silti estä opettajaa käyttämästä sosiaalisen median työkaluja vaikkapa Tumblria oppisisältöjen kuratointiin ja uudelleenbloggaukseen.

Verkko-opiskelu oppikirjan kanssa, joka toimii samalla oppimisympäristönä “vapauttaa” oppijan luokkahuoneen kahleesta ja ankarasta ajan ja paikan vaatimuksesta, johon kuuluu mm. tuntipoissaolojen tiukka seuranta. Lisa Nielsen on esittänyt jo vuosia sitten kymmenen kohdan luettelon, miksi verkko-opiskelu on parempaa. Se myös oppilasta paremmin motivoivaa, sillä diginatiiveilla oppimistapahtuma on ubiikki. Oppimistapahtuman onnistumisen kannalta on luontevaa, että opiskelukin tapahtuu oppilaan maailmassa, jossa virtuaalisella oppimisella on keskeinen merkitys.

Mm. e-Oppi Oy kustantaa oppimateriaaleja peruskouluun ja lukioon. Kirjoja on saatavilla kolmelle eri alustalle:

Justus Mutasen kirjoittama Opettajan opas ohjaa opettajaa käyttämään iTunesissa julkaistuja e-Opin oppikirjoja. Peda.netissa on opemappi, jossa on mm. kirjojen kurssipohjat, joita opettaja voi käyttää oppilaiden tehtävien tallentamiseen.

e-Opin lukiossa julkaisemiin oppikirjoihin voi tutustua tekemällä Peda.netiin oman käyttäjäprofiilin Youtube-ohjeiden mukaisesti.

Kun olet tehnyt profiilin Peda.netiin, voit ladata omaan tilaasi näyteluvun oppikirjasta.

  1. Mene Peda.netiin > Lukio > Oppimateriaalit.
  2. Valitse oppiaine, esim. äidinkieli > Näyteluvut.
  3. Osta omaan tilaasi kirjojen näyteluvut ilmaiseksi.

Jos haluat ottaa kirjan käyttöösi, voit olla yhteydessä myyntiin ja neuvontaan.

WordPress käytttöön opetuksessa

Ensimmäisestä jaksosta lähtien kursseilla käytetään tarpeen mukaan WordPressiämyös oppilaskäyttöön. Minikannettavat soveltuvat hyvin erilaisten mediatekstien, esim. vastineiden, kritiikkien, mielipidekirjoitusten ja kommenttien kirjoittamiseen.

Opiskelijoiden ei tarvitse erikseen kirjautua vaikkapa suljetun oppimisympäristön (kuten Moodlen) salasanoilla, vaan se onnistuu helposti omilla Facebook-tunnuksilla.

Esimerkiksi neloskurssilla yleisönosastokirjoitusten ja sähköpostien kirjoittaminen sujuu kätevästi miniläppäreillä blogissa, jossa on myös tekstien kommentointimahdollisuus.