ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Tag Archives: laudatur

Ylioppilaskokeen pistemäärät

Syksyn 2011 koe mukaan luettuna keväällä 2007 uudistunut koe on arvioitu yhteensä kymmenen kertaa. Kevään 2012 kokeiden alustavat arviointitulokset ovat opiskelijalla, ja onkin hyvä tarkistaa, mihin arvosanaan omat pistemäärät riittävät.

On huomioitava, että lukion opettajan arviointi on vain alustava, eikä sen perusteella pidä päätellä lopullista arvosanaa. Sensori päättää kokeen pistemäärän painottamatta ennakkoarviointia. Jos tulos keikkuu jossain parinkymmenen pisteen kieppeillä tai alle, saattaa olla pettymys tulossa ja ylioppilasjuhlat jäävät pitämättä. Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä suoraan opettajaan, ja tarvittaessa lähetetään tarkistuspyyntö YTL:ään, jos pisteet ovat ropisseet  liikaa.

Viime keväänäoma arvostelu osui kokonaisuudessaan hyvin kohdalleen, vaikka aika monella arvosana muuttuikin. Laske omat pisteesi ja vertaa taulukkoon.

Yo-kokeen pistemäärät (historia ja mallit)

Olen julkaissut ylioppilaskokeen pistemäärärajat sivustollani vuosien ajan.

Kokeita on ollut yhteensä kahdeksan ja vaihteluväli arvosanoilla:

  • laudatur 86–90
  • eximia 72–75
  • magna 58–62
  • cum laude 42–46
  • lubenter 32–34
  • approbatur 21–22

Tilastoista voidaan todeta helposti, että vaihteluväli arvosanojen pistemäärissä on ollut enintään neljä pistettä ja että alimman hyväksytyn arvosanan raja on pysynyt lähes vakiona.

Malliesimerkkejä

Abi 1

Kirjoittaminen ei suju ensimmäisellä esimerkillämme, ja hänellä on ollut suuria vaikeuksia saada tekstitaidon vastauksista parempia arvosanoja kuin 1 ja 2.

Ylioppilaskokeessa abimme jännittää, koska onnistumisia on ollut vähän, ja tuloksena on hylätty, yhden pisteen ja kahden pisteen vastaus. Pistemäärät kerrotaan kolmella, ja yhteenlaskettu tulos on vain  yhdeksän pistettä.

Lähtökohta on erittäin huono, sillä kirjoittajan pitää saada aikaiseksi vähintään 15 pisteen suoritus esseekokeessa suorittaakseen kokeen hyväksyttävästi.

Jotenkuten ”turvallisena” tilanteena pidän sitä, että kokelaalla on vähintään 15–18 pistettä alustavassa arvioinnissa ennen esseetä.

Abi 2

Kakkosabimme  edustaa tilastollisesti toista ääripäätä, eli hän kirjoittaa laudaturin. Tekstitaidon vastaukset eivät onnistuneet aivan toiveiden mukaan, ja tuloksena oli kaksi neljän pisteen ja yksi viiden pisteen suoritus. Vastaustekstien yhteispistemäärä on 39/54 pistettä.

Essee sujuu kuitenkin kykyjen mukaan, ja kirjoittaja saa siitä 50 pistettä, ja äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen yhteispistemäärä on 89. Se olisi riittänyt kahta kertaa lukuun ottamatta laudaturin suoritukseksi.

Abi 3

Eikä kahta ilman kolmatta, eli kolmas kokelaamme on kirjoittanut seiskan ja kasin tekstejä aiemmin. Nyt hän tavoittelee eximiaa ylioppilaskokeesta. Tämä ei ole vain toiveajattelua, kun pisteitä kertyy seuraavasti: kahdesta vastaustekstistä pisteitä heltiää vain kolme, mutta kolmannesta tulee neljä eli yhteesä 3+3+4. Näiden yhteenlaskettu tulos on 30 pistettä. Esseekoe sujuu hyvin ja siitä tulee 45 pistettäPistemäärätilastoista huomataan, että näillä kirjoitelmilla kahta poikkeusta lukuun ottamatta on tuloksena ollut eximia. Jos kaksi tekstitaidon vastausta olisi ollut neljän pisteen suoritusta, yhteistulos olisi riittänyt eximiaan aina.