ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Tag Archives: koe

Kolmas kerta toden sanoo? (lukion koeviikko osa III)

Lohjan Yhteislyseon lukion koeviikkojärjestelyt muuttuivat jälleen. Viime lukuvuonna muutoksia tehtiin kaksi, joista kirjoitin parissa aikaisemmassa blogiartikkelissa:

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen.

Uusimmassa käytännössä ei myöskään ole enää kokeiden selitystuntia, jollaista on aiemmin pidetty kokeen päättymisen jälkeen.

Sen sijaan kokeiden palautustunti pidettiin ennallaan, ja se on samaisella viikolla, kun opiskelijat saavat arvosanansa Wilmaan. Opettajat pitävät kokeet hallussaan jopa parisen viikkoa ja antavat arvosanat ja kokeet sitten työjärjestykseen merkityllä palautustunnilla, joka on kestoltaan 20 minuuttia.

Koeviikon oppituntien pituus palautustuokio mukaan lukien on 200 minuuttia plus 20 minuuttia eli yhteensä 3 tuntia ja 30 minuuttia. Lukujärjestykseen merkittyjen luokkatuntien yhteispituus on yleensä 19 x 80 minuuttia eli 1520 minuuttia 25 tuntia (miinus lyhyempi aloitustunti). Käytännössä yleensä jokaisessa jaksossa yksittäisellä kurssilla koulun tapahtumat, kuten ryhmänohjaus ja lukujärjestyksen muutokset vähentävät opetukseen käytettyjen luokkatuntien määrää tunnista kahteen.

Mitä itse teen?

Sähköisillä kursseilla koepäivänä ei ole kokeita vaan arviointikeskustelut ja koeviikon tehtävien palautus. Niitä on yleensä yhdestä kolmeen, ja tekstilajeiltaan ylioppilaskoetehtäviä tai sen tyyppisiä, toisin sanoen luku- ja kirjoitustaidon kokeita (eräänlaisia ainekirjoitustehtäviä kuten ennenkin).

Hyödyllinen ja mukava arviointikeskustelu (Nämä poimittu kurssilta ÄI4, jakso I)

Viimeistään viimeisellä oppitunnilla ennen koeviikon alkua julkistan tehtävät ja annan ohjeet niiden tekemiseen. Oppilailla on mahdollista tehdä myös muita tehtäviä kuin opettajan osoittamia, joista osa on nimetty bonustehtäviksi. Osaamistaan on siis mahdollista osoittaa muutoinkin kuin opettajan vaatimusten mukaisesti.

Kurssin koeviikon kritiikkiä

Kun useimmilla muilla kursseilla pakerretaan kurssikokeita, oppilaat voivatkin tehdä koeviikon tehtävät ennakkoon ja palauttaa ne  vasta koepäivänä. Kun useimmat muut aloittavat kokeen klo 8.00 luokassaan, olen varannut päivystystuokion, jonka aikana opiskelija saa halutessaan ohjausta tai voi esittää luonnoksia tekemistään teksteistä tai tuoda uudelleen arvioitavaksi jo kertaalleen palautettuja kirjoitelmia. Näitä voi toimitella koepäivän aikana sovitusti.

Yleensä noin neljäsosa kirjoittaa tekstejä uudelleenarvioitavaksi.

Arviointikeskusteluissa käymme opiskelijan kanssa yhdessä läpi kurssin arviointiin vaikuttavat suoritukset. Rupattelun jälkeen on mahdollista vielä muokata ja viimeistellä tekstejä määräaikaan mennessä. Siihen vaikuttaa ryhmän koko, sillä keskustelutuokioihin käytetty aika on noin kuutisen minuuttia per oppilas.

Kun opetusryhmän koko on 30 tai sen yli, arviointikeskusteluihin menee sen verran enemmän, että siirrän yhden oppitunnin muualta kurssilta koepäivälle (,eli vähän saman tapaan kuin teatterivierailu tekee tilaa oppitunnille).  Jos ryhmän koko on parisenkymmentä  varattu aika (200 minuuttia) riittää hyvin.

Opiskelijoiden keskimääräinen työmäärä kolmen koeviikon tehtävän tekemiseen vaihteli kahdesta tunnista viiteen tuntiin neloskurssilla, jolla eriteltiin uutisvideoiden ideologiaa ja muutenkin treenattiin kriittistä lukutaitoa.

Palautustunnilla ei ole juurikaan palautettavaa, ellei joku oppilas ole tuonut arviointikeskusteluun jotain rästitekstiä paperilla. Opiskelijat saavat saman tien kurssisuoritusten ja kurssin arvosanan tietoonsa Peda.netin kautta, kun viimeiset arviointikeskustelut ovat ohi. Useimmille arvosana selviää jo keskustelussa, jos kaikki tehtävät on jo tehty ja palautettu.

Entä arviointi?

Ennen vanhaan – monissa luokissa vieläkin – tehtiin niin, että oppilaat kirjoittivat sinikantisiin vihkoihin  oppikirjojen harjoitustekstinsä tai suoraan harjoituskirjaan. Sitten kirjoitettiin erikseen konseptipaperille tai tietokoneella tekstit erikseen arvioitavaksi. Nykyään, kun käytetään sähköisiä oppikirjoja, niihin voi kirjoittaa tekstinsä suoraan tai linkittää oppilaan käytössä olevista pilvipalveluista. Muutamalla äidinkielen kurssilla yhden jakson aikana näitä erityyppisiä, lyhyempiä ja pidempiä, kirjoitelmia tehdään jopa tuhansia.

Kuvakaappaus Peda.netin arviointiyhteenvedosta

Opettajan tarkoitus ei ole lukea ja arvioida joka ikistä, jonka saa palautettuna kirjaan. Opiskelija voi itse valita mieleisensä ja onnistuneimmat kirjoitelmansa ikään kuin portfoliotyyliin. Silti on paikallaan arvioida tekstit, jotka valmentavat päättökokeeseen.  Harjoitusteksteihin palautteeksi riittää aika usein formatiivinen arviointi ja toisaalta vaativamman kirjotusprosessin ohjaaminen ja scaffoldaaminen, eli annetaan sen tyyppisiä kielen- ja tekstinhuollon harjoituksia, jotta oppija kehittyy asettamien tavoitteidensa mukaisesti. Opettajan ei ole tarpeen opiskelijan puolesta korjata tai osoittaa kaikkia tehtyjä virheitä.

Kursseja ei ole enää tarpeen täydentää ja uusia kuin harvoin. Kun arviointi on joustavaa, opiskelijat tekevät tehtävänsä siten, että kurssiarvosakin tulee. Toki aina on tapauksia, jolloin opiskelu ei suju syystä tai toisesta. Yleensä kurssi keskeytyy liiallisten poissaolojen vuoksi (viisi tai enemmän) tai toistuvien tehtävien laiminlyöntien vuoksi. Toisinaan opiskelija yrittää erilaisilla verukkeilla jatkaa kurssia, jolla ei tullut tehtyä käytännössä paljon mitään.

Muistuupa mieleen opiskelija, joka pyysi T-merkintää (täydennettävä kurssi), ja hän oli tehnyt enintään oppitunnin töitä eli yhden lyhyehkön tekstin. Täydennettävää olisi tullut siis 20 oppituntia – ei näin.

Arviointi on taitolaji.

Joustoa lukion koeviikkoon (osa II)

Aluksi

Kirjoitin viime talvena artikkelin silloin kokeilussa olleesta koeviikkomallista, josta aika pian luovuttiinkin. Sittemmin oppituntien pituutta on venytetty 75 minuutista 80 minuuttiin, mikä on tuonut pieniä muutoksia myös koeviikkoon. Yhden kurssin oppitunnit jakautuvat koeviikolle ja kahdelle päivälle seuraavasti:

  • 11.50–12.25 (tai 11.50–13.15)
  • 8.05–11.15 (tai 9.00–11.15)

Tämän lisäksi seuraavaan jaksoon on lisätty kaksi päivää, jolloin opettaja palauttaa arvioimansa kokeet. Käytännössä tämä on toteutettu siten, että osa kokeista palautetaan vajaan viikon päästä 20 minuutin palautustuokiossa ja loput seuraavalla viikolla samalla tavalla. Toisin sanoen kurssin opettaja palauttaa laatimansa kokeet oppilaille, ja noutamatta jääneet kokeet arkistoidaan.

Oma käytäntö

Itse olen toiminut siten, että olen siirtänyt kurssilta yhden oppitunnin koeviikolle, jotta opiskelu olisi tarkoituksenmukaista. Jotta kaikki arviointikeskustelut ehditään pitämään ja antamaan yksilöllistä ohjausta, käytäntö on perusteltua. Kursseilla ei ole varsinaisesti koetta niin kuin reaaliaineissa tai esseen kirjoittamista niin kuin yleensä äidinkielen kursseilla tapaa olla. Sen sijaan kurssilla tehdään muita opetussuunnitelman mukaisia kirjoitelmia. Omalta osaltani koeviikon opetustuntimäärä on kylläkin ylittynyt.

Koeviikon tehtävä ÄI4

Koeviikon tehtävä ÄI4

Oppitunnit jakautuvat seuraavasti:

  • 11.50–13.30
  • 8.00–11.15

Ensimmäisellä tunnilla tai jo aikaisemminkin oppilaat saavat koeviikon tehtävän aiheet. Niitä voi lähteä valmistelemaan kotiin tai jäädä tekemään koululle. Alkuinfon jälkeen vuorossa ovat noin viiden minuutin pituiset arviointikeskustelut, joissa katsomme oppilaiden kanssa yhdessä, miten kurssi on sujunut. Keskustelemme niin tuntipäiväkirjoista kuin jo kurssilla tehdyistä suorituksista (Wilma). Oppijalla on mahdollista esittää kurssinumeroon vaikuttavia suorituksia ja korottaa jo aiemmin tehtyjä ja arvioituja suorituksia kuten ylioppilaskirjoitelmia ja vastaavia.

Yleensä edellisenä päivänä saapuvat oppilaat, joilla on koeviikolla korotettavaa, ja heitä oli neloskurssillakin noin viidesosa (ks. video 20 sekunnin kohdalla).

 

Verkko 4 kurssipalaute from Mika Auramo on Vimeo.

Varsinaisena koepäivänä oppilaat palauttavat koeviikon tehtävät sähköisesti Peda.net-alustalla toimivaan kirjaan (Verkko 4). Ne oppilaat, jotka tarvitsevat ohjausta joidenkin suoritusten tekemiseen, saapuvat kahdeksan ja yhdeksän välillä koululle, ja loput tulevat yhdeksältä, ellei toisin ole sovittu.

Osalla oppilaista koepäivän tehtävä voi vaikuttaa joko nostavasti tai laskevasti kurssiarviointiin. Muita pakollisia tehtäviä kurssilla ei ole kuin osallistuminen koeviikkoon (tekstit, kysely ja arviointi) sekä tuntipäiväkirjan pitäminen. Siitä tulee ilmetä, että kurssin on opiskeltu, noudatettu opettajan ohjeita ja että arvioinnille on edellytykset.

Kyselystä poimittua

Mitä pidit koeviikon rakenteesta? Vertaa muihin esim. reaaliaineiden kursseihin.

Koeviikon rakenne oli selkeä ja rento.

Pidin siitä, ettei äikän koeviikon tehtävästä tarvinnut stressaa niin paljoa.

Koeviikon rakenne on mielestäni todella hyvä. Tykkään koeviikon rakenteesta todella paljon. Ja se on toimiva.

Huomattavasti stressittömämpi, rennompi ja opiskelijaystävällisempi, kuin esim. reaaliaineiden koepäivä.

Koeviikko toimii hyvin. Reaaleiden kertaustunnit ovat melko hyödyttömiä mielestäni äikässä aika käytetään hyödyllisesti koska kertaustunnilla voi aloittaa koepäivän tehtävää. Ja koepäivänäkin on pakollista tehtävää joka korvaa kokeen hyvin.

 

Koeviikko kokemuksena

Koeviikko kokemuksena

Mitä pidit kurssitehtävien korottamismahdollisuudesta?

Korottamismahdollisuus on erittäin hyödyllinen.

Se on hyvä mahdollisuus, jos joku tehtävä on mennyt penkin alle.

Vaikka en tällä kurssilla hyödyntänytkään, silti mahtava mahdollisuus. Mielestäni mahdollisuus korjata virheitään palautteen perusteeella tehostaa oppimista.

Mielestäni se on hyvä tapa saada opettajalta yksilöllisiäkin vinkkejä esim esseeseen tai tekstitaidon vastaukseen ihan ylppäreitäkin ajatellen.

Erinomainen idea, joka auttaa huomattavasti. Esim. Itselläni oli yllättävää menoa jonka takia en ehtinyt tehdä deadlineen menessä tiettyjä tehtäviä, mutta korotusmahdollisuuden ansiosta sain yrittää uudelleen.

 

Arviointikeskustelu

Arviointikeskustelu

 

 

GoSoapBox – vuorovaikutteinen koe

Johdanto

Tässä artikelissa esitellään sähköinen ja vuorovaikutteinen selaimella toimiva GoSoapBox-sovellus sekä kokemuksia muutamalta kielenhuollon kurssilta lukiossa yhteisöllisestä ja yksilöllisestä opiskelusta kurssilla ja kurssikokeessa. Ensinnä on Powtoonilla toteutettu pikaesittely käyttöliittymästä, sen jälkeen toiminta kurssilla, kahdeksan minuutin video Vimeossa, oppilaspalaute, vanhanaikainen paperikoe sekä loppuarvio.

Olen vuosien varrella kokeillut ja käyttänyt erilaisia koe- ja oppismisympäristöjä osana lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja. Suurin osa on jäänyt kokeilujen asteelle, sillä ne eivät täyttäneet vaatimuksiani, joita ovat

  • intuitiivinen ja vaivattomasti omaksuttavissa oleva selaimella toimiva käyttöliittymä
  • mahdollisuus hallinnoida ja käyttää ongelmitta mobiililaitteilla
  • mahdollisuus lisätä mediaa ja hyperlinkkejä
  • tehtävien kopiointi helposti kokeesta toiseen
  • vastausten siirtäminen yhdellä napsautuksella Exceliin
  • mahdollisuus sulkea ja avata yksittäisiä tehtävämoduuleja kokeen aikana
  • oppilailla mahdollisuus suorittaa tehtäviä sekä yhteisesti että itsenäisesti
  • oppilailla mahdollisuus laatia kokeen aikana omia tehtäviä ja vastata niihin yhdessä.

Pikaesittely GoSoapBoxista

 Miten edettiin ja mitä tehtiin?

Kielenhuollon kurssilla käytettiin painettua oppikirjaa. Opettaja jakoi oppitunnin alussa tehtäviä Todaysmeetin avulla. Osalla oppilaista oli tietokoneita ja tabletteja käytössä, ja osa käytti puhelimiaan päästäkseen tehtävien lisälähteisiin. Smartboardia käytettiin oppituntien alussa tehtävänantojen yhteydessä ja satunnaisesti esimerkkitehtävien tarkistamiseen. Pääsääntöisesti oppilaat etenivät joko yksin tai pienryhmissä omaan tahtiin opettajan jakaessa tarpeen mukaan lisätehtäviä. Oppilaat tarkistivat suurimman osan tehtävistä Google Drivessä jaetuista vastausmalleista. Tarpeen mukaan ratkottiin tehtäviä yhteisesti. Jonkin verran tehtiin tekstilajeihin liittyviä tunnistus- ja tuottotehtäviä. Varsinaisia läksyjä ei annettu juuri lainkaan, muutoinkin tehtävät olivat vapaaehtoisia.

Puolivälissä kurssia pidimme harjoituskokeen, jonka oppilaat tekivät joko puhelimillaan, tableteillaan tai tietokoneillaan luokassa. Kokeen jälkeen pidin kyselyn, jossa oppilaat yhtä lukuun ottamatta halusivat tehdä vuorovaikutteisen kokeen koeviikolla.

Koe aloitettiin kirjautumalla GoSoapBoxiin, ja opettaja antoi tarvittavan koodin. Osa tehtävistä oli avoinna rajoitetun ajan, ja opettaja jakoi Google Drive -linkin Todaysmeetin kautta, jolloin oppilaat pystyivät tarkistamaan, miten olivat suoriutuneet esim. monivalintatehtävistä. Oppilailla oli mahdollisuus käyttää nimimerkkiä ja esittää minimiarvosanatavoitteensa. Nämä jäivät vain opettajan tietoon (keskusteluviesti GoSoapBoxissa). Kyseessä oli soveltava kurssi, jolla oppilas sai valita joko arvosanan tai suoritusmerkinnän.

Kokeessa vähimmäisaika oli 8.10 – 10.00, ja kymmeneen mennessä suurin osa oppilaista oli tehnyt kokeensa ja opettaja oli listannut prosenttimäärät tehtävistä sekä arvioinut keskusteluja ja osallistunut niihin. Tiedotin niille oppilaille, joilla oli vain suoritusmerkintä tavoitteena, että heidän osaltaan koe on hyväksytty ja samoin niiden oppilaiden osalta, jotka olivat päässeet asettamaansa koearvosanatavoitteeseen.

Kymmenestä yhteentoista siirryttiin bonustehtäviin ja sosiaaliseen kysymys- ja vastausosioon, jossa oppilaat saivat esittää vapaasti koealueen osaamistaan. Noin puolet oppilaista on jäänyt tekemään bonustehtäviä aiemmissa kokeissa niin kuin nytkin. Näistä osa onnistui nostamaan tavoitettaan numerolla ja osa pääsi kurssin läpi eli sai suoritusmerkinnän.

GoSoapBoxin esittelyvideo Vimeossa

GoSoapBox – vuorovaikutteinen kielenhuollon koe from Mika Auramo on Vimeo.

Palautetta kokeesta ja kielenhuollon kurssista

Vuorovaikutteinen koe on hyvä.

Kurssi kertasi hyvin perusasiat, nyt on varmempi olo kevään ylppäreitä ajatellen.

Omatoimiset tehtävät hyviä ja kehittäviä. Koe hieman erikoinen, vaikka hyvä idea.

Vaihteleva peruskoulusta ja on ollut mukava kurssi. Ei ole valittamisen aihetta.

Kurssi oli rento ja koe oli kiva, tuo vaihtelua ainaiseen paperiin kirjoittamiseen.

Kurssi oli erittäin opettavainen. Pidin siitä, että tehtäviä pystyi itse tarkistamaan. Oppimistilanteeksi tällainen koe on parempi.

Hyvä kurssi. Tuli kerrattua ja muisteltua asioita, jotka tuntuivat jopa tärkeiltä. Koe oli mielenkiintoinen, sillä nettisivut olivat käytössä.

Opin kurssilla hyvin asioita. Opettaja puhui selkeästi. Joissain asioissa olisi ehkä voinut olla enemmän täsmennystä siitä, mitä pitäisi tehdä. Läksyjen tarkistus toimi erinomaisesti.

Kurssissa on ollut positiivista se, että kokeen on saanut tehdä sähköisesti. Tuo todaysmeet on myös mielestäni erittäin kätevä, jos on ollut vaikka kipeänä, niin kuitenkin saa läksyt ja tietää missä mennään.

Kielenhuollon koe vuodelta 2005

Loppuarvio

Niin kuin arvata saattaa paperisen kokeen korjaaminen on puuduttavaa hommaa, ja edellä mainitun kaltaisen kokeen tarkastamiseen aikaa voi tärvääntyä tuntikaupalla. Sen sijaan sähköisen kokeen korjaaminen sujui helposti. Osa tehtävistä oli sentyyppisiä, että oppilaat tarkistivat itse oikeat vastaukset ja saivat jo kokeen aikana palautteen välittömästi suoriutumisestaan. Sosiaalisessa osiossa sekä opettaja että oppilaat korjasivat virheitä sekä auttoivat tehtävien tekemisessä. Oppilailla oli netti vapaasti käytettävissä kokeen aikana. Mutta koska osa tehtävistä oli avoinna vain rajoitetun ajan, koealueeseen ja vastausten etsimiseen hakukoneilla ei jäänyt liiemmin aikaa. Opettaja pääsi antamaan kurssi- ja koearvosanat heti kokeen päätyttyä – niin siis sitä yhtä paperikokeen tehnyttä lukuun ottamatta.

Olen jo aikaa sitten luopunut paperikokeiden pitämisestä kielenhuollon kurssilla. Oppimistulokset ovat parantuneet ja oppilaiden viihtyvyys samoin, ja  keskeyttäneiden määräkin on pienentynyt. Abivuonna kurssillla olleet ovat pärjänneet kielenhuollon näkökulmasta ylioppilaskokeessakin paremmin.

up