Grammar on Demand

Grammar on Demand

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

 

Tag Archives: kielenhuolto

Oppimispäiväkirja ja tekstinhuoltoa

Grammar on Demand -menetelmällä opiskellaan niin kielioppia, tekstitaitoja kuin tekstinhuoltoakin omatoimisesti ja opettajan ohjeiden mukaan.

Ks. tarkemmin artikkelista Grammar on Demand.

Miten tämä toimii?

Perinteisessä kieliopin opettamisessa opettajat ja oppilaat pitävät sitä toisinaan pakollisina tuntitehtävinä, jotka vain pitää suorittaa ja mielellään yhteisesti, jotta varmistettaisiin kaikkien oppiminen. Tämä ei kokemukseni mukaan ole kovinkaan tehokasta, aiheuttaa alisuoriutumista ja turhautumista, sillä samaan tahtiin opiskelussa eteneminen on mitoitettava sen heikoimman neljänneksen mukaan. Silloinkin eniten avun tarpeessa putoavat usein kyydistä.

Silloin kun oppimateriaali toimii laajana resurssina, oppilas pystyy poimimaan siitä kulloisiin tarpeisiin sopivia tehtäviä.

Aineiden “korjaus” sähköisesti

Itsekin tein pitkään niin, että oppilaat kirjoittivat tietyn määrän tekstejä, usein sellaisia, jotka olivat ylioppilaskirjoitelmia tai niitä jäljitteleviä. Kun luokassa tekstit oli kirjoitettu, opettajan olikin aika kaivaa penaalistaan punakynä, osoittaa konsepteihin ilmaantuneet yhdyssanavirheet ja vastaavat ja tarjota oikeita vastauksia. Näin teen enää osittain, ja vastuuta omasta oppimisesta ja harjoittelusta on siirretty enemmän heille. Oppilaita kehotettiin aina vain ottamaan opiksi, ja silti (lähes) samat virheet ilmaantuivat kirjoitelma toisensa perään.

Alla olevasta kuvagalleriasta nähdään, millaisia vaihtoehtoja oppilaalla on sähköisessä oppimisympäristössä. Esimerkiksi Peda.netiin tekstejä voi lisätä linkittämällä niitä eri pilvipalveluista (Google tai Microsoft). Kun opettajalla on mahdollisuus muokata asiakirjaa, siihen voi merkitä virheitä tai muutoin osoittaa heikkouksia. Itse olen tehnyt niin, että oppilas saa kurssin aikana muokata tekstinsä halutessaan uudelleen, korjaa virheet ja tekee ehdotettuja muutoksia. Toinen vaihtoehto on, että oppilas tekee vastaavan suorituksen, jolla heikommin menneen voi korvata.

 

Entä hyödyt?

Oppilaat voivat käyttää ajan tehokkaaseen oppimiseen. Entuudestaan osattuihin aiheisiin ei tarvitse hukata aikaa. Oppitunneilla ei ole tarpeen käydä yhteisesti kielioppia tai tekstihuollon sisältöjä. Opettaja merkitsee lukemiinsa kirjoitelmiin omat kommenttinsa ja luku- ja tehtäväsuositukset sekä linkittää tarpeellisiin harjoituksiin. Oppilas harjoittelee siis omatoimisesti oppitunneilla tai niiden ulkopuolella ja vahvistaa heikkouksiaan ja kehittää osaamistaan tavoitteellisesti. Siihen sopii hyvin oppimispäiväkirja, johon oppija reflektoi omaa osaamistaan, asettaa omia tavoitteitaan ja pyrkii niihin suunnitelmallisesti lukion kurssien aikana. Kun on saatu kirjoitelmista palautetta ja ehkä arvosanakin, niitä voi sitten muokata uudelleen.

Miten tekstien uudelleenmuokkaus koettiin?

Kai sitä armoa saa antaa.

Oli hyvä että sain korjata omia virheitä!

Se on vain hyvä asia, saa näyttää, että pystyy myös parempaan.

Hyvin sillä niitä pystyi parantamaan ja miettimään mikä niissä meni vikaan ensimmäisellä kerralla.

Se on hyvä asia, koska huonosti menneen tekstin voi yrittää tehdä paremmin kun siitä on saanut palautetta mitä voisi korjata.

Se on mielestäni hyvä että niitä voi tehdä uudelleen, koska yleensä sillä vain oppii, että tekee asian uudelleen mutta paremmin.

Erittäin hyvä idea! Kannustaa oppilaita opiskelemaan ja jos saa huonon numeron ni se ei haittaa kun voi myöhemmin korjata asian.

Se on tosi hyvä, koska aina ei kaikki onnistu miten haluasi. Oli hyvä, että pystyin tuomaan tehtävän vielä arviointi keskusteluun.

Mielestäni on hyvä juttu, että on mahdollisuus parantaa. Silloin saa paremman mielikuvan siitä, mitä omassa kirjoituksessa täytyy parantaa, miksi ja miten.

Opettajakeskeisyydestä oppikaskeskeisyyteen (tai -johtoisuuteen)

Alla olevasta kuvasta ilmenee pedagogian ja heutagogian perusero:  passiivisesta tiedon ja tehtävien vastaanottajasta tulee aktiivinen oppija, joka kykenee asettamaan itselleen päämääriä ja toimimaan johdonmukaisesti kehittäen metakognitiotaan ja itselleen sopivia oppimisen taitoja.

Usein kuulee väitettävän, että oppilaat eivät osaisi suunnitella omaa oppimistaan, sillä heiltä puuttuisi motivaatiota, itsesäätelytaitoja, oman toiminnan suunnitelmallisuutta, oppimis- ja lukustrategioita. Näin ei useinkaan ole, vaan opiskeluun vakavasti suhtautuvat osaavat varsin hyvin toimia suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti. Tämän olen huomannut omassa opetuksessa hyvin, sillä varsin suuri osa on hyvin motivoitunutta, ottaa opettajan ohjauksen huomioon ja tekee itselleen omia opintoreittejä Tekstinhuollon kirjaan ja siten vahvistaa perustaitojen hallintaa monentyyppisessä kirjoittamisessa.

Abien syventävillä kursseilla tämä on toiminut hyvin. Kun tekstinhuolto on viety muun oppimisen rinnalle, tulokset ovat olleet myönteisiä. Kukaan ei toistaiseksi saanut päättökokeesta hylättyä arvosanaa, ja kurssien suorittaneilla ylioppilaskokeessa keskiarvo on ylittänyt koulun keskiarvon suomen kielessä ja kirjallisuudessa.

 

Pedagogia ja Heutagogia

Kuvien tiedot

Tekstinhuollon oppimispäiväkirja kurssilla ÄI3

Kurssilla tehtiin kolme merkintää, jolloin reflektoitiin omaa osaamista ja suunniteltiin ohjatusti kieliopin ja tekstitaitojen pariin.

  1. Kurssin alussa tutustuttiin oppikirjaan ja asetettiin omia tavoitteita ja katsottiin taaksepäin.
  2. Ensimmäisen esseen (kirjoitustaidon koe) ja opettajan palautteen perusteella pysähdyttiin miettimään missä mennään.
  3. Lopuksi arvioitiin omaa oppimista kurssilla ja lukutaidon tehtäviä.

Alla on muutamia poimintoja oppimispäiväkirjoista, joita jatkettiin kolmannella kurssilla. Osa on tehnyt merkintöjä jo ensimmäiseltä kurssilta, ja muutamat aloittavat vasta viimeisessä jaksossa, sillä he olivat ensi kertaa opiskelemassa sähköisellä kirjalla (muut kolme opettajaa käyttävät Otavan Särmää).

Oppilaat suhtautuivat pääosin myönteisesti Tekstinhuollon oppimispäiväkirjaan:

Oppimispäiväkirjaan oli kiva pohtia omaa oppimista.

Oppimispäiväkirja oli hyvä ja toimiva. Reflektointi oli hyvä asia ja oppiminen tehokkaampaa.

Oppimispäiväkirjasta voi hyvin seurata omaa kehittymistään ja asioita joissa pitää parantaa.

Päiväkirjat auttavat hyvin oppimisessa, sillä niiden avulla muistaa mihin viime kerralla jäi ja ne auttavat myöskin kehittämään itseään.

1. Kurssin alussa

Olen oppinut paljon uusia käsitteitä äidinkieleen liittyen. Yläkouluun verrattuna äidinkielen tunnit ovat vaikeutuneet ja tietoa on tullut paljon enemmän. Pilkkusäännöt ja yhdyssanat ovat vielä vähän hankalia ja keskityn niihin kurssilla.

Olen edistynyt kirjoittamisessa. Kirjoitustyylini on sujuvampi nyt kuin ennen. Yläkouluun verrattuna oppiminen on itsenäisempää. Tavoite kirjoittamisen suhteen on välttää pienet virheet oikeinkirjoituksessa.

Tavoitteita kirjoittamisen suhteen minulla on tietenkin se, että kehityn jollakin tapaa kirjoittamisessa. Kappaleiden jako ja hahmottaminen voisi olla yksi asia, jossa minun tarvitsisi kehittyä. Haluaisin myös oppia kirjoittamaan eri tyylisiä tekstejä.

Mielestäni olen sähköisten kurssien avulla kehittänyt paljon kirjoitustaitojani. Olen oppinut paremmaksi kirjoittajaksi kommenttien avulla, ja sanavarastoni ja kielioppini on parantunut huomattavasti. Asetan itselleni tavoitteeksi kolmannelle kurssille, että saisin sanavarastoni kasvamaan ja saisin esseisiini parempaa kirjoitusjälkeä.

Yläasteella kävin valinnaisen luovan kirjoittamisen kurssin, joka antoi minulle aivan uusia eväitä kirjoittamiseen. Kurssin jälkeen en kuitenkaan kirjoittanut paljoa, jolloin oppimani taidot eivät päässeet käyttöön. Nyt tuntuu, että olen ottanut askeleita taakse päin kehittymisessäni, mutta tällä kurssilla onneksi kirjoitetaan mm. analyysejä sekä impressio, joten odotan, että kirjoittamisen taitoni alkaa heräämään ja toivottavasti kehittymään.

2. Kurssin puolivälissä

1. kirjoitelma meni aika huonosti. Suurin syy siihen oli huolimattomuus. Tekstissä oli paljon huolimattomuusvirheitä ja rakenne oli mitä oli. Teksti oli mielestäni kiireellä ja huolimattomasti tehty, mutta ei sille voi mitään. Käyn open antamat linkit huolella läpi ja teen niihin liittyviä tehtäviä.

Kurssin ensimmäinen arvioitava kirjoitelma meni hyvin. Siitä tuli 8,5 ja olen tyytyväinen siihen. Parantamista olisi kirjoitelmien lopussa, koska siinä en yleensä enää keskity kunnolla, vaan kirjoitan sen mitä tulee ensimmäiseksi mieleen.

Suoriuduin mielestäni tehtävästä hyvin. Parannettavaa minulla on välimerkkien, etenkin pilkkujen kanssa. Harjoittelen enemmän pilkkusääntöihin liittyviä tehtäviä.

Runoanalyysi ei mennyt hyvin. En näköjään tiennyt tehtävänantoa tarpeeksi hyvin ja muutenkin sen kirjoittaminen tuntui paljon normaalia vaikeammalta. Seuraavalla kerralla käytän enemmän aikaa tekstin kirjoittamiseen ja varmistan, että ymmärrän, mistä piti kirjoittaa.

Seuraavalla kerralla:

  • ymmärrä tekstin sanoma
  • tulkitse lukemaasi paremmin
  • käytä enemmän aikaa tekstin ymmärtämiseen ja sen jälkeen oman tekstin kirjoittamiseen.

Opettajan mukaan virkerakennetta voisi vielä hioa ja opetella yksinkertaistamaan ja tiivistämään sitä paremmin. Aion tietenkin tehdä opettajan antamia tehtäviä, jotta voin parantaa kirjoitustaitojani.

Käytin lyriikka-analyysiin paljon aikaa, jotta saisin käytyä läpi eri analysoinnin alueet, ja onnistuin mielestäni tulkitsemaan kappaleen lyriikat melko syvällisesti. Arvosanaa kuitenkin laski lausetason virheet. Isoin arvosanan laskuun vaikuttava tekijä oli lainaukseen johdatteleminen. En ollut käyttänyt kaksoispistettä tarvittaessa, mikä johtuu siitä, että olen tottunut käyttämään englanninkielen lauseenrakenteen oppeja, koska olen asunut siellä muutaman vuoden. Aion käydä läpi suomenkielen lauseenrakenteen oppeja Teksinhuollon kirjasta.

Tein runoanalyysin sangen säväyttävästä runosta, josta riitti melkoisesti ammennettavaa tekstiä. Sanamäärässä mitattuna keskinkertainen suoritus, mutta runon rivien tiivistäminen kahden oppitunnin ajan tuohon kompaktin lyhyeen muotoon onnistui loistavasti. Runon lainaaminen analyysiini oli vähän tukkoista, tiedän että se on itselleni sektori, jolla on parantamisen varaa. Joutanenkin kertaamaan, kuten palautteesta ja myös omasta mielestä hieman puutteellinen lainaaminen onnistuisi hivenen paremmin. Arvostelun osoittama numero kirjoitelmalleni oli pienoinen positiivinen yllätys. Pyöräytin jonkun aiheeseen liittyvän tehtävän Tekstinhuollon kirjasta.

3. Kurssin lopussa

Palaute oli mielestäni hyvää ja yritin sen pohjalta parannella lukutaidon tehtävää. Yritän tehdä tehtäviä minulle vaikeista aisoista, kuten pilkkusäännöissä ja yritän parantaa vastausteni pituutta. 

Koeviikon lukutaidon tehtävän viimeinen osa, C-osa oli mielestäni vaikein ja siitä oli hankala saada oikean pituista. Mielestäni onnistuin kuitenkin ihan hyvin.

Saamani palaute oli: 

  • Hyvä, pysyt varsin hyvin aiheessa ja teetkin tehtävänannon mukaisia päätelmiä. Lopetuskin on hallittu. Tämäntapaista analyysiä voisi syventää pohtimalla, mitä kirjailija yrittää sanoa ja miksi.
  • Lausetasolla on korjattavaa, sillä lauserakenne on osin puheenvaraista ja yhdyssanoissa on vielä virheitä. Muutoin välimerkit menevät varsin hyvin kohdilleen!
    Parantaakseni aion tehdä minulle suunnatut tehtävät. 
    Suoriudun lukutaidon tehtävästä mielestäni kohtalaisesti. Jatkon kannalta koen molemmat vaihtoehdot omilla tavoillaan hyviksi.

Tein lukutaidon tehtävän kerronnan keinoista novellissa, johon oli helppo etsiä tietoa netistä, eli kirjoittamisen aloittaminen oli melko vaivatonta. Kerronnan keinojen erittely tekstistä kävi yleisesti aika vaivattomasti, mutta siitä huolimatta yritin sisältää mahdollisimman paljon asiaa vastauksessani. Tekemäni virheet jäivät tällä kertaa vain muutamaan oikeinkirjoitusvirheeseen. Tavoitteenani oli saada tehtävästä yhdeksikkö, eli saavutin asettamani tavoitteen.

Lukutaidon tehtävästä nostettiin sananvalinta esille. Katsoin linkin takaa löytyvää materiaalia. Koeviikon lukutaidon tehtävä oli varsin kiireessä tehty tekele. Kiireen olisin voinut välttää jos olisin aikatauluttanut asiat paremmin. Lisäksi luonteenominaisuuksiin lukeutuva laiskuus vaikeuttaa asioiden aloittamista ajoissa. Tehtävänantoa en ihan täysin onnistunut noudattamaan.

Sain lukutaidon tehtävästä sellaista palautetta, kuin osasin odottaa. Aion kehittää tekstinhuoltoa tekemällä annettuja tehtäviä. Haluan ehkäpä eniten oppia siihen, etten toista liikaa asioita ja ketjuta sivulauseita liikaa. Koeviikon tehtävät olivat kivoja ja haastavia. Itsearviointi oli aluksi vaikea tehdä, mutta pyrin antamaan arvosanoiksi omasta mielestäni realistiset numerot. Mielestäni suoriuduin hyvin, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Minusta tuntuu, etten vain löytänyt sitä punaista lankaa, jonka olisi tarvinnut parempiin vastauksiin.

Grammar on Demand

Johdanto

Oppilaskeskeisellä tai -johtoisella (learner directed) oppimismenetelmällä (heutagogia) voidaan tukea oppimisprosessia kouluopetuksessa opettajan ohjauksessa ja näin innostaa ja motivoida myös elinikäiseen oppimiseen omatoimisen opiskelun (autodidaktiikka) lisäksi.

Grammar On Demand – The Digital Coursebook: the Next Step of Flipping? esitys pidetään ITK-konferenssin foorumiesityksenä, jossa aiheena on kieliopin opettaminen lukiossa modernisti. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat olivat ensimmäisen vuositason opiskelijoita kurseilta (ÄI2 ja ÄI10), ja englannin opiskelijat toisen vuositason kurssilta EA6.

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Oppimisen omistajuutta lisätään antamalla oppijalle vastuuta enemmän omassa oppimisessa ja sen  suunnittelussa. Erilaisten kirjoitelmien yhteydessä opiskelija ohjataan hänelle tarpeellisten kielen- ja tekstinhuollon tehtävien pariin, joissa voi edetä yksilöllisesti ja pienryhmissä.

Suurin osa haluaa opiskella yksilöllisesti ja digitaalisesti.

Oppimateriaali

Nykyisen opetussuunnitelman mukainen oppimiskäsitys perustuu oppilaskeskeisyyteen, jossa oppija on oppimisen keskiössä, ei siis opettaja, joka yleensä ennen välitti oppisisältöjä useinkin luennoiden. Heutagogia menee pidemmällä oppimisprosessin käänteisyydessä (flipped learning), ja sitä voidaan kutsua sulautuvan oppimisen tai e-oppimisen renessanssiksi, jopa teknoheutagogiaksi, jossa sähköiset oppimisympäristöt sulautuvat oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Opettajan tehtävänä on  enemmänkin oppijoiden omien yksilöllisten valintojen tukeminen ja valmentaminen heidän omien tavoitteiden mukaisesti kuin vanhanaikainen tapa, jossa oppilaat tekivät paljolti opettajan tarkistettaviksi kokeita ja erityyppisiä kirjoitelmia.

Tutkimuksessa on käytetty kahta e-Opin julkaisemaa Peda.net-alustalla toimivaa sähköistä, muokattavaa ja yhteistoiminnallista oppikirjaa.

Ongelma

Perinteisesti kielioppia on opiskeltu opettajajohtoisesti, ja yleensä se on perustunut opettajan luennointiin ja muistiinpanojen kirjoittamiseen. Sen jälkeen onkin harjoiteltu oppikirjan tehtäviä. Opiskelu on ollut koko opetusryhmällä samanaikaista ja eteneminen lineaarista. Myös lukion eri kursseilla opettaja on yleensä varannut muutaman oppitunnin kurssilla kieliopin opiskeluun, jolloin on harjoiteltu oppikirjan tehtäviä. Nykyisessä opetussuunnitelmassa (ÄI) ei ole määritelty yhtä kurssia lukuun ottamatta tekstin- tai kielenhuollon sisältöjä (ÄI5 eli tyyliä tekstin elementtinä).

Eritasoisella oppijoilla on ollut motivaatio- tai oppimisvaikeuksia siksi, ettei  ole opiskeltu heille sopivasti: etenemisnopeus on voinut olla liian nopea, tai asiat ovat ennestään jo hyvin hallussa. Yleensä eri kursseille jäsennellyt kielioppisisällöt eivät aina ole olleet tarkoituksenmukaisia.

Englannin sekä muiden vieraiden kielten opetuksessa on samanlaisia ongelmia kuin äidinkielen opiskelussa. Kieliopin opetus menee yleensä kirjasarjan mukaan. Eri kursseilla opitaan tietyt kielioppiasiat. Ongelmana on englannin kielessä, että ensimmäisten kurssien kieliopin sisällöt ovat todella raskaat. Tuntuu myös, että monille tulee esim. genetiivi  aina vain yllätyksenä. Kertauskurssilla ihmetellään epäsuoran kertauksen kysymyksiä:”Ei ikinä kuullut.” Heikoille peruskielioppi ja ne tärkeät perusasiat, jotka pitää ehdottomasti olla kunnossa, opiskellaan yleensä aivan liian nopeaa tahtia. Taitavat tylsistyvät, ja mikä pahinta: he eivät edes edisty  omissa taidoissaan!  

Kiinnostavatko kielioppi ja tekstin huoltaminen?

 

Ratkaisu

Suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla edetään tekstinhuollon ja kielenhuollon opiskelussa oppijan omien tarpeiden mukaisesti, sillä onhan perusopetuksessa jo kielenhuollon periaatteet ja perusasiat jo opeteltu. Lukion ensimmäisellä kurssilla opiskelijat tutustuvat ohjatusti Tekstinhuollon kirjaan ja laativat oman opintosuunnitelman, jota muokataan ja tarkistetaan opintojen edetessä. Kielioppia ei siis opeteta koko opetusryhmälle siten, että kaikki opiskelevat samoja asioita samaan tahtiin ja kielioppia ei eroteta muusta opiskelusta omaksi saarekkeekseen. Kielinormien hallinta on vain väline päästä parempiin tuloksiin erilaisten tekstien tuottamisessa. Tällöin on luontevaa, että niiden opiskelukin tapahtuu esseiden ja muiden kirjoitelmien tekemisen tai palautusten yhteydessä niin suomen kielen ja muidenkin kielten kursseilla.

Käytännössä oppiminen tapahtuu siten, että valmistautuessaan esimerkiksi ylioppilaskoetehtävään opiskelija voi viimeistelyvaiheessa harjoitella itselleen tarpeellisia taitoja. Yleensä opettaja linkittää kirjan tehtäviin, ja opiskelija voi tehdä niitä omien tavoitteiden mukaisesti. Usein kirjoitelmien arvioinnin jälkeen onkin aika miettiä (myös opettajan kanssa yhteisesti), miten kehittyä kirjoittajana. Tähän soveltuu hyvin oppimispäiväkirja, johon opiskelija reflektoi omaa osaamistaan ja joka toimii yhtenä vuorovaikutuskanavana oppijan ja opettajan välillä.

 

Toteutus

Suomen kielen kursseilla on lukuvuodesta 2016–2017 käytetty e-Opin Verkko-sarjan lisäksi Tekstinhuollon kirjaa jokaisella pakollisella suomen kielen kurssilla. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin 2/3 oli opiskellut sähköisellä oppikirjalla jo ensimmäisellä kurssilla. Muutamilla tunneilla oppilaita ohjattiin suunnittelemaan omaa oppimispäiväkirjaa ja tekemään omia suunnitelmia ja kielenhuollon harjoituksia. Opettaja ohjeisti kirjoitelmien palautusten yhteydessä tekemään omaa oppimista tukevia kielenhuollon tehtäviä. Muutamalla älytunnilla osa oppilaista harjoitteli  tehtäviä oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Kysely toteutettiin toisen kurssin (ÄI2) loppupuolella.

Kokeilin talvella [Krista] 2016–2017 uutta menetelmää kieliopin opiskelussa 6. kurssilla (yksi kolmannessa jaksossa, kaksi neljännessä jaksossa). Kieliopin opiskelu koostui kahdesta osa-alueesta. Toinen on se perinteinen kielioppi, eli noin kolmella tunnilla käydään läpi se kielioppi, joka tähän kurssi “kuuluu”. Tämä tehtiin niin, että opettaja selosti lyhyesti, mistä on kyse sekä luennoi hankalimmat asiat. Sitten  opiskelijat saivat tehdä tasotestin, joka sisälsi sekä perusasiat että nippelitietoa. Tämän avulla jokainen tiesi, millä tasolla ja intensiteetillä piti opiskella. Opiskelu ja harjoitusten tekeminen tapahtui yksin tai pienryhmissä oman halun mukaan. Toinen osa oli “on-demand”. Annoin tehtäväksi kolme kirjoitelmaa, jotka korjasin lisäten linkit kielioppikirjaan. Opiskelijan tehtävä oli keksiä, mitä oli väärin ja korjata sen jälkeen itse. Prepositiot ym. olin itse korjannut.

Tulokset

Kaiken kaikkiaan menetelmä oli mielekäs ja hyödyllinen englannin kurssilla. Noin puolet katsoi merkinnät ja linkit, ja korjasi omat virheet, mikä on mielestäni aika hyvä. Normaalisti kaikki vain katselisivat virheet ja kävisivät korkeintaan mielessään läpi, miten olisi ehkä pitänyt kirjoittaa. Myös itse [Krista] en olisi jaksanut korjata niin laajasti. Nythän se meni aika nopeasti koska minulle syntyi aika äkkiä linkkilista, josta kopioin tarpeelliset listat esseihin.

Samoin on ollut suomen kielen kursseilla: opettaja on osoittanut osan virheistä sähköisesti kirjoitettuihin teksteihin esimerkiksi lihavoimalla alistuskonjunktiot, jos pilkku on puuttunut lauseiden välistä, samoin kuin kirjoitusvirheet, kuten yhdyssanat ja alkukirjaimet. Virheitä olen [Mika] myös kommentoinut Peda.netissa ja osalle Google-dokumentteihin. Ensimmäisellä kurssilla lisäsin oppijan tarpeen mukaan linkkejä suoraan yksittäisiin tehtäviin tai tehtäväsivuihin. Toisella kurssilla linkitin Tekstinhuollon kirjan tehtäväsivuun, josta opiskelija valitsi tarpeelliset tehtävät.

Englannin kyselystä poimittua

 

Opiskelijoiden asenteita

 

 

Kyselyn perusteella myönteisyys on lisääntynyt, ja myös sitoutuneisuus ja motivaation oppitunneilla tehtävien tekemiseen on parantunut huomattavasti verrattuna aikaisempaan. Kaiken kaikkiaan kirjoitelmat ovat sujuneet aiempaa paremmin, mikä on ilmennyt myös päättökokeessa. Lisäksi opettajan työmäärä on vähentynyt.

Kyselyt kokonaan

Englanti

grammar_en2 from Mika Auramo on Vimeo.

Suomi

grammar_ai from Mika Auramo on Vimeo.

Lähteitä

Lisa Marie Blatcke & Stewart Hase (2015),  Heutagogy: A Holistic Framework for Creating Twenty-First-Century Self-determined Learners teoksessa The Future of Ubiquitous Learning: Learning Designs for Emerging Pedagogies. Toim. Begoña Gros, Kinshuk, Marcelo Maina. Springer

Samantha Chapnick & Jimm Meloy (2005). “From Andragogy to Heutagogy”. Renaissance elearning: creating dramatic and unconventional learning experiences. Pheiffer.

 

Kirjoittajat: Krista Kindt-Sarojärvi ja Mika Auramo

Kielioppia tehostetusti

Mistä on kyse?

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä, harjoitellaan asiatekstinormeja ja tekstitaitoja.

Kielioppia ei siis eroteta omiksi oppitunneikseen irralleen kirjoitustehtävistä, eroteta oppitunnin osiksi tai anneta koko opintoryhmälle yhteisiä tehtäviä.

Opettaja ohjaa kirjoitustehtävien yhteydessä omatoimiseen harjoitteluun oppilaiden omien tarpeiden mukaisesti. Käytännössä tämä toteutetaan siten, että lukioon tullessaan ensimmäisellä kurssilla oppilaat laativat oman opintosuunnitelman, miten he etenevät kieliopin opiskelussaan suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla. Erilaisten arvioitavien kirjoitustehtävien yhteydessä (ennen, samaan aikaan tai jälkeen) oppijat reflektoivat omaa osaamistaan ja asettavat tavoitteitaan omista lähtökohdistaan opettajan ohjauksessa. Jatkossa kursseilla seurataan omaa kehittymistä ja vaikkapa älytunneilla voidaan keskittyä omien heikkouksien vahvistamiseen.

Oppimispäiväkirjoista poimittua

Referaatissani omasta mielestäni ongelmia olivat pilkun käyttö, tekstin muotoilu sekä jotkin välimerkit. Pyrin harjoittelemaan ja parantamaan taitojani näiden osalta, jotta tulevaisuudessa minulla ei tulisi niissä virheitä.

Mielestäni voisin suoriutua paremmin tästä kurssista kuin edellisestä kurssista.
Haluaisin oppia tuntemaan käsitteitä paremmin sekä muita äidinkieleen liittyviä asioita.

Tällä kurssilla yritän tehdä enemmän tehtäviä ja keskittyä niihin lisää. Yritän myös parantaa esseenkirjoitustaitojani, joissa huomaan olevan paljon parantamisen varaa. Huomaan että äidinkielen opiskelu on todella erilaista, kuin mitä se oli yläasteella.

Olen yhä sitä mieltä, että kirjoittaminen on kivaa. Viime kurssilla sain ihan hyvää palautetta referaatistani ja esseistäni. Olin myös tyytyväinen arvosanoihini. Tällä kurssilla pyrin kehittämään itseäni kirjoittajana. Pyrin myös vahvistamaan kieliopillista osaamistani. Pyrin tekemään monipuolisesti tehtäviä.

Ks. myös kuva opiskelijan omasta suunnitelmasta kielenhuollon kurssilla. Kokeile itse, tunnistatko päälauseet ja sivulauseet Prism-tehtävässä (edellyttää kirjautumista).

Miten ennen?

Aiemmin opettajajohtoinen ja tasatahtinen opetus aiheutti turhautumista ja alisuoriutumista. Pahimmillaan koko luokka joutui seuraamaan opettajan monologia, kun tehtäviä tarkisteltiin yksi kerrallaan liitutaululla. Toisinaan oppilaat marssitettiin omalla vuorollaan esittämään osaamistaan ja kirjoittamaan jo kertaalleen vihkoonsa tekemänsä vastaukset koko luokan nähtäville.

Digitaalinen oppikirja ei välttämättä ole tuonut yhtään kehitystä. Joissain kirjasarjoissa oppilaat tekevät tehtävänsä sähköiseen kirjaansa niin kuin ennen omaan vihkoonsa. Opettaja puolestaan esittelee kustantajan hänelle toimittaman diasarjan, jossa on oikeat vastaukset. Toisinaan samat vastaukset voi jakaa oppilaille suoraan, ja oppitunneilla voidaan opiskella tehokkaammin.

Miksi näin?

Muutos aikaisempaan on ollut melkoinen. Tehtävien tekeminen on ollut mielekkäämpää, palaute parempaa, oppimistulokset ovat olleet niin yksittäisten suoritusten kuin kurssiarvosanojenkin suhteen aikaisempaa parempia. Samoin alustavien tulosten perusteella tuntuu, että myös ylioppilaskoetulokset ovat aiempaa parempia, opiskelijat entistä paremmin tietoisia kielivirheiden merkityksestä arvioinnissa ja ovat pystyneet omatoimisesti valmistautumaan paremmin, toisin sanoen ottaneet vastuuta entistä enemmän omasta oppimisestaan.

Tämäntyyppisessä  oppimisessa heutagogian perusperiaatteet toimivat hyvin:

  • itsemääräytyvyys (self-determination)
  • epälineaarisuus
  • personoitavuus
  • ubiikki oppiminen.

Toisin sanoen opiskelijan on mahdollista opiskella joustavasti. Häntä ei pakoteta etenemään opettajan ennalta määrittämiä opintopolkuja ja tehtäviä tehden, vaan hän voi osallistua aktiivisesti oman oppimisensa suunnitteluun – myös ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä on toiminut hyvin myös kielenhuollon kurssilla, jossa opiskellaan tehostetusti kielioppia.

Oli mukavaa, kun sai tehdä omassa tahdissa.

Parempi ja mukavampi tehdä tehtäviä kuin konkreettisen tehtäväkirjan kanssa.

Opiskelu oli mukavaa ja rentoa. Huomattavasti kivempaa kielioppiopiskelua verrattuna aiempaan.

Kurssi oli todella mukava, koska sai harjoitella itselleen ongelmia tuottavia aiheita. Opin pilkkusäännöt mielestäni vähän paremmin ja olen nyt paljon varmempi pilkkujen kanssa.

Mielestäni kurssi meni mukavasti ja nopeasti. Pidin kurssista, koska se on yksinäistä opiskelua ja sai itse päättää mitä tehtäviä tekee.

Video: sähköinen koe

Alla olevasta videosta näemme, miten käytännössä sähköinen esseekoe on kurssikirjassa, joka samalla toimii oppimisalustana. Opettaja on lisännyt tehtäväsivulle linkit Tekstinhuollon kirjaan, joten opiskelija voi halutessaan kerrata kielioppia omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Opettajaa ei tarvita kielenhuollon tehtävien tarkistamisessa.

Lisäksi videossa näytetään, kuinka opettaja antaa arvosanan suoraan kirjaan ja kuinka hän osoittaa virheet sekä antaa palautetta suoraan opiskelijalle tämän suorituksesta.

Peda.net sähköinen koe from Mika Auramo on Vimeo.

 

Video: arviointi opettajan näkökulmasta

Toisessa videossa näemme opettajan näkökulmasta, kuinka tehdä suoritus, joka arvioidaan oppikirjaan. Opettaja antaa arvosanan ja antaa opiskelijalle palautteen sähköisesti.

Peda.net -sähköinen koe from Mika Auramo on Vimeo.

Entäs sitten?

Itse olen samoilla linjoilla Michael Fullanin kanssa (Stratosphere 2012), kun pohditaan sähköisten sisältöjen ja digitaalisten oppimisalustojen käyttöä. Niiden pitäisi ennen kaikkea helpottaa oppimisprosessia ja niiden avulla pitäisi saavuttaa parempia oppimistuloksia ja lisäksi niiden pitäisi innostaa sekä oppijat että opettajat. Tehtävien pitäisi liittyä oppijoille mielekkäisiin sisältöihin ja koulunulkoiseen maailmaan (tosiasiallisuus) – tämä kaikki ubiikisti.

Oppimisalustojen, oppimateriaalien ja erilaisten sovellusten ei tulisi lisätä opettajan työtaakkaa, vaan päinvastoin helpottaa sitä, tehostaa oppimista ja aikaansaada parempia tuloksia. Yllä olevissa parissa videossa on esimerkkejä esseekokeiden toteuttamisesta ja arvioinnista Peda.netissä. Muutaman ryhmän arvioineena voin sanoa, ettei se ainakaan ole lisännyt työmäärää. Ensi vuotta ajatellen teen muutaman vaihtoehtoisen listan, johon kerään hyperlinkkejä Tekstinhuollon kirjaan ja jaan ne arviointipalautteen mukaan niitä tarvitseville. Peda.netissä olevat kokeet voi kopioida eri kursseille, jos niin haluaa. Digabi-kokeita en ole vielä järjestänyt, mutta varmaan jossain vaiheessa sekin on edessä – kunhan käytettävyys on sillä tasolla, kuin sen pitäisi olla.