Grammar on Demand

Grammar on Demand

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

 

Tag Archives: essee

Arviointiko uusiksi – huutia punakynälle?

Tällä kertaa menenkin lähes suoraan asiaan. Kyseessä on ajatuksia parilta abikurssilta, joilla valmistauduttiin lähinnä suomen kielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen. Arvioinnissani en ollut kovin objektiivinen, tasapuolinen enkä välttämättä reilukaan. En esimerkiksi kommentoinut mitenkään kirjoitelmia, jotka oli mielestäni liian huonosti kirjoitettu (muuta kuin kehotin tekemään uudelleen ja paremmin). Huolimatta siitä kielteistä palautetta ei tullut juuri ollenkaan.

Numeroarvosanoja en ole antanut vuosiin mistään muista suorituksista kuin ylioppilasteksteistä ja vastaavista. Arvioinnin kannalta nykyinen systeemi on helpotus, sillä arvosanat saa annettua Wilmaan jo koepäivänä, ja tuskailu koepinojen kanssa on lopultakin ohi.

Jos olet kiinnostunut teoriasta, taustoista, kirjoittajasta ja aiemmista raporteista, niihin voi tutustua seuraavilla sivuilla:

 

Ongelma

Abiturienttien opiskelumotivaatio voi olla rapautunut monesta eri syystä. Siihen voivat vaikuttaa oppimateriaalin ja pedagogiikan vanhanaikaisuus, analogisuus, tehtävien pirstaleisuus, heikko vuorovaikutus opettajan ja muun opetusryhmän välillä tai monet muutkin syyt.

Ratkaisu

Annetaan abiturienttien opiskella yksilöllisten tarpeiden mukaan. Luotetaan siihen, että opettajan ohjauksessa toimitaan yhteisöllisesti ja yhteistoiminnallisesti, jotta päästään parempiin oppimistuloksiin ja saavutetaan kunkin opiskelijan omat tavoitteet. Mahdollistetaan oman oppimisen personointi, toisin sanoen ohjataan heitä poluille, jotka johtavat heidän itsensä kannalta hyödyllisimpiin ratkaisuihin, tehtäviin ja siten oppimistuloksiin. Tällöin omista lähtökohdista (open ja pienryhmän avulla) vahvistetaan osaamista ja tunnistetaan myös omat kehitystarpeet.

Yritetään uudelleen omaan päämäärään

Näin toimittiin

Käytimme kurssilla yhteisenä oppimisalustana Peda.netissä Tekstinhuollon kirjaa, johon lisäsin omiksi alaluvuiksi eri kurssit: ÄI8 ja ÄI9. Oppimateriaalina oli lisäksi Otavan Särmä (kurssivihot 8 ja 9), SYK-materiaali ja opettajan omat sisällöt (esim. lyseo.org ja livebinders) sekä muutamat muut nettilähteet. Edettiin kiireettömästi, ja jokainen sai keskittyä haluamiinsa asioihin. Jos jokin tunnin tehtävä jäi väliin, muiden teksteistä sai tuntumaa, millaista hyvältä tekstiltä odotettiin. Niitä kommentoitiin, ja  osa muokkasi edelleen opettajan ja ryhmän palautteen mukaan.

Ohjelmaa oppitunneilla

Minimimäärä kurssilla oli kolmesta neljään tekstitaidon vastausta tai kaksi esseetä (toisella kurssilla). Jokainen kurssin läpäissyt näihin pääsikin. Yritteliäimpien abiturienttien tekstejä luin jopa 7 – 8. Kaikki tekstit kirjoitettiin tietokoneella Peda.net-alustalle suoraan oman kurssin sivuille tai linkitettiin palautuskansioihin Google-Drivestä tai vastaavasta. Oppijoilla oli mahdollisuus muokata kirjoittamiaan tekstejä uusiksi ja valita mieluisammat tehtävät pakottomasti.

Arviointitoimintona oli Peda.netin arviointityökalu. Luin tekstit sitä mukaa, kun opiskelijat niitä kirjoittivat. He saivat palautteen sähköisesti useimmiten välittömästi. Sen lisäksi oppituntien aikana oli tarjolla ohjausta yhdessä keskustellen, ja näiden yhdistelmä tuntuikin tuovan toivotunlaista tulosta.

Osa kurssin opiskelijoista olikin tehnyt ennen koeviikkoa riittävästi tehtäviä myös omatoimisesti, joten heidän ei ollut tarpeen tulla koululle enää koepäivänä, vaan he tekivät omatoimisesti koepäivän yksilölliset tehtävät. Kertaustunnilla käytiin ohjauskeskusteluissa henkilökohtaisesti läpi omia vahvuuksia ja heikkouksia ja sen mukaisesti toimittiin koepäivänä, esim. tietyntyyppisen vastauksen harjoittelu, käsitteiden opiskelu tai kielenhuollon perusasioiden kertaus.

Oppijat pitivät oppimispäiväkirjaa. Siihen he kirjasivat tekemisiään, suunnittelivat tehtäviään ja reflektoivat osaamistaan. Opettaja määritteli tunnin alussa lyhyesti opiskeltavat aiheet. Niitä sai tehdä tai edetä omaan tahtiin. Särmä-kurssivihon tehtävät olivat useilla tunneilla yhtenä vaihtoehtona, ja osa opiskelijoista niitä tekikin.

Uusittu koeviikko sopii minulle paremmin.

Tulokset

Kursseilla olin alun perin opiskelijoita 56, ja heistä kurssi keskeytyi yhdellätoista. On melko tavanomaista, että keskeytysprosentti on kahdenkymmenen ja kahdenkymmenen viiden välillä syventävillä kursseilla. Osalla poissaoloja kertyi yli sallitun eli enemmän kuin neljä. Näitä oli määrästä yli puolet.  Joku jätti kurssin kesken tuntemattomasta syystä, osa ilmoitti, ettei vain jaksa tai viitsi osallistua. Pari abia ei vain saanut aikaiseksi riittävästi aikaiseksi arvioitavia tehtäviä.

Kyselyyn vastasi määräajassa 33/40. Yhteensä kyselyyn oli mahdollista vastasta 45 opiskelijalla, ja heistä viisi suoritti molemmat kurssit (ÄI8 ja ÄI9). Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että kauttaaltaan asenne on pääosin ollut myönteinen, saavutettu parempia tuloksia. Ryhmien keskiarvot olivat parempia kuin aiemmin paperikirjoilla opiskeltuna (usein jossain 6,2 – 6,8 välillä). Kiitettäviä arvosana tuli normaalia enemmän (lisää myöhemmin).

Minusta tuntuu, että opin näin paremmin.

 

Kyselystä poimittua

Kommentoi muuttunutta arviointikäytäntöä: sähköisyys, suora palaute, tekstinhuolto ja muokkausmahdollisuus entiseen verrattuna

Luovuin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta paperisista esseistä ja tekstitaidon vastauksista. Kaikki tehtiin sähköisesti Peda.netiin Tekstinhuollon kirjaan. Osalle oppilaista annoin täsmätehtäviä, lihavoin teksteihin virheitä ja ongelmakohtia. Pyrin antamaan teksteihin palautetta sitä, mukaa kuin opiskelijat kirjoittivat. Tekstiä tulikin huomattavasti enemmän luettavaksi kuin aiemmin paperilla kirjoitettaessa. Tekstejä oli enemmän ja ne olivat aiempaa selvästi parempia.

Kirjoitin enemmän kuin edellisellä suomen kielen kurssilla.

 

Kirjoitin parempia tekstejä kuin aiemmin.

 

Muuttunut arviointikäytäntö antaa enemmän tilaa oppimiselle ja kehittymiselle.

Todella hyvä ja toimiva systeemi. Saa palautettua tekstin milloin haluaa, ja saa siihen nopeasti palautetta.

Sähköisyys tekee arvioinnista ja tekstin jälleenmuokkaamisesta huomattavasti tehokkaampaa ja järkevämpää.

Paljon selkeämpi, sillä numeron lisäksi opettajan, sekä opiskelijoiden kommentit antavat selkeämmän kuvan osaamisestani.

Nopea palaute tekstin parantamiseksi on erittäin hyödyllistä. Mahdollisuus tekstin muokkaamiseen jälkikäteen on suurin plussa sähköisessä työskentelyssä.

Suoraa palautetta on mukava saada, koska siten saan tietää suoraan missä on parantamisen varaa. Voin myös kysyä, jos minulla on jotain kysyttävää. Sähköisyys on ihan okei. Sähköistymisen ansiosta tekstiään voi muokata helposti esimerkiksi jos haluaa lisätä jotakin tai poistaa.

Arvioi, miten osasit asettaa tavoitteesi ja miten pääsit niihin

En asettanut kenellekään muita tavoitteita kuin tutkinnon läpäisyyn vaadittavan osaamistason. Sen sijaan keskusteluissa kerroin tai ohjasin, millaisiin tuloksiin oppijalla olisi mahdollisuus sopivan harjoittelun myötä (lähikehityksen vyöhyke). Näin moni heistä asettikin omia tavoitteita jopa aiempia odotuksia ylemmäs. Onnistumisten myötä käsitys omasta osaamisesta vahvistui (minäpystyvyys). Tottumattomuus suunnitelmallisuudessa ja omien tavoitteiden asettamisessa oli muutamille ongelmallista. Osalla on käytetty menetelmä oli entuudestaan tuttu, ja heillä olikin helpompaa, eikä patistamista juuri tarvittu.

Huonosti pääsin, olisi pitänyt yrittää enemmän.

Tavoitteet täyttyivät hyvin tekemällä kunnolla tehtävät.

Osasin asettaa tavoitteet hyvin, mutta en aivan päässyt niihin.

En osannut asettaa tavoitteita, mutta huomasin kuitenkin kehitystä koko kurssin ajan.

Halusin oppia kirjoittamaan edes keskiverron tekstitaidonvastauksen, ja opinkin enemmän kuin odotin.

En oikein asettanut kurssin alussa itselleni tavoitteita. Alussa kirjoittamani esseet eivät olleet niin hyviä, mutta opettajan antama palaute sai minut panostamaan niihin asioihin, joissa oli panostettavaa.

Mikä sujui hyvin? Miksi?

Kurssin opiskelutapa sopi minulle.

Loppua kohden vastaukset paranivat, sillä aloin oppia tekniikkaa.

Esseiden työstäminen. Opin kurssin aikana paremmin työstämään tekstejäni.

Hyvin, helpompi oli kirjoittaa koneella ja muokkaa, joka säästi aikaa ja jaksoi auttamaan tekemään ylimääräisiä.

Tehtävien teon suunnittelu, koska tehtäviä sai tehdä vapaammin ja enemmän silloin kun halusi kuin muilla äi kursseilla.

Kirjoittaminen. Koneella kirjoittaminen on niin paljon helpompaa ja nopeampaa, että tehtäviin jaksaa kirjoittaa huomattavasti enemmän sisältöä.

Kursilla tehtiin paljon töitä ja tuntui että olisi parantunut hieman kirjoittajana tai ainakin tullut parampi ymmärrys omasta kirjoitustasostaan.

 

Mikä ei ihan onnistunut? Miksi?

Muokkasin opettajalta saadun palautteen perusteella tekstejäni uudelleen.

Kappaleiden toisiinsa liittyminen, jatkuvuus.

Olisin voinut parannella vanhoja jo arvioituja tekstejä.

Tekstitaidon vastauksessa käytettävät käsitteet tai osa-alueet eivät olleet täysin hallussa.

Yksityiskohdat, sillä en kertonut asioita tarpeeksi tarkasti ja jään helposti toistamaan asioita.

Tekstejä olisi voinnut korjailla enemmän ja keskittyä sen korjaamiseen kussakin tekstissä, missä oli enetin ongelmia.

Olisin voinut kirjoittaa enemmän tekstejä. Tuntui hieman vaikealta keskittyä vain yhteen tehtävään kunnolla. Tuntui myös, että yhden oppitunnin aikana ei ehtinyt oikein syventyä tekstin kirjoittamiseen. Tämän vuoksi niitä jäi vähän keskeneräisinä roikkumaan.

Vapaa palaute

Oppimispäiväkirja (katkelma)

Systeemi toimii niin kuin pitääkin.

Oppimispäiväkirjan avulla on helppo seurata omaa tekemistä ja edistymistä.

Hyvä kurssi pidin siitä, että annettiin aihealue ja siitä sai itse päättää mitä tehtäviä lähti tekemään.

Sähköinen kurssi oli mukava. Erinomaista oli, että jokaisen tunnin ohjeistukset löytyivät selkeästi peda.net:stä.

Sähköisyys tekee arvioinnista ja tekstin jälleenmuokkaamisesta huomattavasti tehokkaampaa ja järkevämpää.

Paljon erilaisia tehtäviä. Plussana myös se, että sai tehdä sellaisia tehtäviä, mitkä tuntuivat itselleen hyödyllisiltä!

Tykkään, kun opettajalta saa palautteen kirjoitetuista teksteistä. Moni opettaja tyytyy vain antamaan numeron ja jättää kirjoittamatta ollenkaan kritiikkiä.

Itselleni tämä oli positiivinen kokemus. Sähköinen opiskelu oli luontevampaa ja loogisempaa kuin kuvittelin, ja tuntui että oikeasti oppi kirjoittamaan paremmin. Myös rakentava palaute opettajalta ja sen mukaisesti tekstin viilaaminen oli mielestäni hyödyllistä ja onnistunutta.

Kurssipalaute kokonaisuudessaan

Kurssipalaute (ÄI8 ja ÄI9) from Mika Auramo on Vimeo.

 

Kommentti

Tehtävänannoissa en edes pyrkinyt tasapuolisuuteen ja siihen, että olisin arvioinut abiturientteja kaikkia samalla tavalla. Ylioppilastehtävät toki arvioin YTL:n arviointikriteerien mukaan. Virheiden osoittamiseen punakynää ei tarvittu, enkä niitä korjannut opiskelijan puolesta. Osa abeista oli tehnyt valtavasti omatoimista työtä jo hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Näiden ei tarvinnut tulla kouluun koeviikolla,  vaan heillä oli mahdollista tehdä tehtäviä sovitusti tai oman harkinnan mukaan sähköisesti.

Kolmasosalla oli puutteita osaamisessa vielä ennen koeviikkoa. Osalle annoin vain formatiivista palautetta, toisin sanoen vain kommentoin joitakin kirjoitelmien osa-alueita ja kannustin kertaamaan (linkittämällä tarpeellisiin tehtäviin) tekstinhuollon eri osa-alueita. Kokonaisarvosanan annoin suorituksista vasta, kun niissä oli selvästi yritystä (minimitaso päättökokeen läpäisemiseksi) tai ne olivat edes lähellä opiskelijan normaalia taitotasoa. Tekstejä kommentoin, ja monien kanssa kehitimme niitä yhteistoiminnallisesti.

Jokunen harva opiskelija on vuosien varrella kokenut edellä mainitun tapaisen kohtelun epäoikeudenmukaiseksi. Niitä onkin päässyt selvittelemään rehtorin kanssa. Esille on noussut kollegoista poikkeavat metodit. Toisaalta on hankala kehittää mitään, jos kaikki tehdään samalla tavalla kuin aina ennenkin. Vain kaksi vastanneista oli sitä mieltä, ettei kurssilla käytettävät metodit itselle aivan sopineet. Iso prosenttiosuus oppi tällä tavalla kuitenkin paljon paremmin tai erityisen hyvin:

 

Tarkemmat keskiarvot ja tähän tapaan vastaukset videolla kokonaisuudessaan tulevat viipeellä.

 

Esseekokeen aiheita 2007 – 2016 (kevät)

Tutustu vanhoihin kokeisiin tai YLE Abitreenit.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi (vuodesta 2007). Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia. Kun valmistaudutaan päättökokeen esseekokeeseen, rajaus kannattaa.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta. Viimeiseen kategoriaan lisäsin tunne-elämän lisäksi psykologian.

Uskonto ja arvot

  • Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
  • Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  • Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
  • Kevät 2008, 12. Opettajako moraalinen suunnannäyttäjä? (artikkeli)
  • Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia
  • Syksy 2009, 13. Pultsareihin suhtautuminen (Riku Korhosen kolumnin perusteella)
  • Kevät 2010, 13. Jyrki Kiiskisen kolumnin pohjalta Raamatun neljännen käskyn merkitys nykyaikana
  • Syksy 2010, 1. Mitä kertoo yhteiskunnasta, että kauppakeskuksessakin on kappeli?
  • Syksy 2010, 7. Mitä on nykypäivän yleissivistys?
  • Kevät 2011, 1. Slow (eli hitausliike) ja siihen liittyvät arvot
  • Kevät 2011, 12. Pitäisikö uskontoa opettaa lainkaan? (artikkeli)
  • Syksy 2011, 1. Oma suhtautuminen kuluttamiseen liittyviin arvoihin
  • Syksy 2011, 4. Mihin tarvitsemme taivasta?
  • Syksy 2012, 5. Ovatko lemmikit epäekologisia ja epäeettisiä?
  • Syksy 2013, 2. Onko uskonto yksityisasia?sarasen
  • Kevät 2013, 10. L. Onervan runo Uskontunnustus
  • Syksy 2013, 6. Pitääkö jokaisella suomalaisella olla oma huvila ja huussi?
  • Kevät 2014, 1. Pohdi anteeksipyytämisen ja -antamisen merkitystä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena tekona.
  • Kevät 2015, 6. Jos eri uskonnoista voisi valita ”parhaita paloja”, millainen olisi sinun uskontosi?
  • Kevät 2016, 1. Liikehdintää kirkon ovilla (valmis otsikko)

Kulttuuria, kieltä ja alakulttuureja

  • Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
  • Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
  • Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  • Kevät 2009, 7. Suomalaisen ja keskieurooppalaisen puhekielen ja -tapojen vertailua
  • Syksy 2009, 1. Musiikki sillanrakentajana ihmisten ja kulttuurien välillä
  • Syksy 2009, 5. Miksi tatuointeja otetaan?
  • Syksy 2009, 11. Brändi kuin brändi käy – kunhan se tuntuu omalta (Tiede-lehden artikkeli)
  • Kevät 2010, 3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista?
  • Syksy 2010, 2. Ovatko rock- ja poptekstit runoutta ollenkaan?
  • Kevät 2011, 4. Desing-tuotteita ja arkisempaa muotoilua
  • Kevät 2011, 7. Taide tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 9. Murteen merkitys Heli Laaksosen runoissa
  • Syksy 2011, 6. Joukosta kannattaa erottua
  • Syksy 2011, 8. Runouden määrittelyä mallitekstien perusteella
  • Syksy 2011, 10. Puhekielen käyttökieltoko Suomeen? (Suomen Kuvalehden uutinen)
  • Kevät 2012, 2. Itselle merkityksellisin ilmaisutapa (esim. musiikki, tanssi, kuvataide jne.)
  • Kevät 2012, 9. Realismia ja fantasiaa Jyrki Vainosen novellissa Pullo
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin itse valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Syksy 2012, 4.  Museo, johon palaan
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Kevät 2013, 4. Mitä ruokavalinnat kertovat nykyihmisistä?
  • Syksy 2013, 1. Kirja, joka muutti minua
  • Syksy 2013, 14. Englannin kielen merkitys suomalaisten elämässä (Jyväskylän yliopiston kyselytutkimus)
  • Kevät 2014, 2. Onko kehosta tullut harrastus?
  • Kevät 2014, 4. Media kilpailee yleisöistä – millaisin seurauksin?
  • Kevät 2014, 9. Lintu-symbolit runoissa
  • Syksy 2014, 6. Tilastojen mukaan Suomessa puhutaan noin 150:tä kieltä. Miltä näyttää tulevaisuuden
    kielimaisema Suomessa?
  • Syksy 2014, 7. Tyyliguru puhuu
  • Kevät 2015, 1. Mikä vitseissä naurattaa?
  • Kevät 2015, 2. Monet suomalaiset klassisen musiikin säveltäjät, kapellimestarit ja muusikot ovat saavuttaneet alallaan maailmanmainetta. Arvostuksesta kertoo myös soittoharrastuksen yleisyys. Pohdi omaa suhdettasi klassiseen musiikkiin.
  • Kevät 2015, 12. Internetin hakukoneet keräävät tietoja käyttäjien kiinnostuksen kohteista. Tutki aineiston (s. 10–11) tietoja suosituimmista hakusanoista vuodelta 2013. Mitä ne kertovat ajastamme?
  • Syksy 2015, 2. Rockmusiikin kapinallisuus?
  • Kevät 2016, 5. Pohdi meemejä ilmiönä

Kuva-analyysi, kuvan tulkinta

  • Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
  • Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
  • Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
  • Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli
  • Kevät 2009, 14. Markku Laakson Elvis-maalausten tulkinta
  • Syksy 2009, 10. Tatu ja Patu Suomi -kuvakirjan aukeaman suomalaisuuden erittelyä
  • Syksy 2009, 8. Kymmenen käskyä uudelle vuosituhannelle -teoksen erittelyä
  • Kevät 2010, 14. Viisi Samuli Heimosen eläinaiheista maalausta
  • Syksy 2010, Kahden mainoksen vertailua: Turkiskasvattajat vs. Oikeutta eläimille -järjestö
  • Kevät 2011, 8. Picasson naismaalauksia
  • Syksy 2011, 14. Sapluunagraffitteja: taidetta vai ilkivaltaa?
  • Kevät 2012, 8. Hannes Heikuran valokuvia (Hiljaiset kuvat)
  • Syksy 2012, 2. Voiko lehtikuvaan luottaa?
  • Syksy 2012, 8. Valokuvia lasten erilaisista kasvuympäristöistä
  • Kevät 2013, 8. Pieter Hugon valokuvan ja Eero Järnefeltin maalauksen vertailu
  • Syksy 2013, 8. Vanhojen Suomi-mainoskuvien erittelyä
  • Kevät 2014, 8. Mona Lisa -taulun muunnosten suhde alkuperäiseen teokseen.
  • Syksy 2014, 8. Erittele taiteilijaryhmä AES+F:n teosta Panorama #4 sarjasta Viimeinen mellakka 2 (Last Riot 2)  kannanottona maailman nykytilaan.
  • Kevät 2015, 8. Norjalainen taiteilija Per Maning tutkii valokuvissaan ihmisen suhdetta toisiin lajeihin. Mitä kuvat sinulle kertovat?
  • Syksy 2015, 6. Piirtäminen ajattelun välineenä, lähtökohtana kansivuvat
  • Syksy 2015, 11. Ville Rannan pilapiirros, otsikoksi Perimmäisten kysymysten äärellä
  • Kevät 2016, 7. Selfie-kuvien esteettisyyden pohdintaa, vertailukohtina maalareiden omakuvat tehtävävihon kannessa

Elokuva, kirjallisuus ja televisio

  • Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
  • Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
  • Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
  • Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa
  • Kevät 2009, 1. Rakkaus ja kuolema elokuvassa (näytelmä ja romaanikin käyvät)
  • Syksy 2009, 12. Aki Kaurismäen väitteitä haastattelussa “elokuvista popcornin jatkeena” (haastattelu Metro-lehdessä)
  • Syksy 2010, 4. Miksi pojat lukevat vähemmän kirjoja kuin tytöt?
  • Syksy 2010, 13. Mitä kansa katsoo? Finnpanelin tilastotietojen erittelyä
  • Syksy 2011, 2. Mikä vampyyreissä kiehtoo?
  • Syksy 2011, 8. Tulevaisuudenkuvan erittelyä Herman Hessen novellista
  • Syksy 2011, 13. Onko televisiosta tullut ammatinvalinnanohjaaja (Veijo Hieltalan kolumni)
  • Kevät 2012, 11. Mitä runot kertovat lukemisen merkityksestä?
  • Syksy 2012, 9. Analysoi ja tulkitse Päivi Alasalmen novellia Sata
  • Syksy 2012, 10. Millaisen käsityksen koulusta saa Henriikka Tavin proosarunosta?
  • Kevät 2013, 2. Missä, miten ja mitä ihmiset lukevat?
  • Syksy 2013, 9. Analysoi ja tulkitse Tuuve Aron novelli Tappajahai
  • Syksy 2014, 5. Auto elokuvassa
  • Syksy 2014, 9. Petoksen teema Sisko Istanmäen novellissa Sankarikalastaja.
  • Syksy 2014, 10. Erittele ja tulkitse Paula Vesalan sanoitusta Maria Magdalena.
  • Syksy 2014, 11. Millaisia ajatuksia elämästä ja elämän tarkoituksesta David Eaglemanin Summa sinussa lukijana herättää?
  • Kevät 2015, 9. Tulkitse Veikko Huovisen novellin Hyvästi Luonto vastakkainasettelua
  • Kevät 2015, 11. Teemu Mannisen runo Kumpaan uskot enemmän? ja Tytti Heikkisen proosaruno Läski XL AINA SAMA JUTTU käsittelevät kumpikin elämänfilosofisia kysymyksiä. Pohdi runojen esittämiä näkemyksiä elämästä.

Data ja tekniikka

  • Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
  • Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
  • Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita vuosikymmenten takaa nykyhetkeen
  • Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
  • Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella
  • Kevät 2009, 2. Mihin tarvitsemme Facebookia?
  • Kevät 2009, 12. Ihmisen ja koneen suhteen pohdintaa kolumnin perusteella
  • Kevät 2010, 5. Pitäisikö verkossa kirjoittavan esiintyä omalla nimellään?
  • Kevät 2010, 10. Uusavuttomuuden pohdintaa Tabermannin kolumnin pohjalta
  • Kevät 2010, 8. Arjan Tiaisen autoilurunoja
  • Kevät 2010, 4. Mitä sähkö on?
  • Syksy 2010, 6. Bloggaan – olen olemassa
  • Syksy 2010, 9. Tieto- ja viestintätekniikan visioiden erittelyä lukiossa
  • Kevät 2011, 11. Internet pilaa aivoni (artikkeli)
  • Kevät 2012, 4. Miten digitaaliset lukulaitteet ja e-kirjat vaikuttavat lukemisen tapoihin?
  • Syksy 2012, 14. Millä perustein auto valitaan? (katkelma Tekniikan maailman artikkelista)
  • Syksy 2013, 5. Muuttuuko minuus netissä?
  • Syksy 2013, 13. Nanoteknologian mahdollisuudet (Euroopan komission esite)
  • Kevät 2014, 14. Kjell Westön teknologia-aiheinen kolumni: Mitä meistä jää jäljelle?
  • Syksy 2014, 1. Pelastaako peliteollisuus Suomen?
  • Syksy 2014, 13. Mihin sinä voisit käyttää 3D-tulostuksen mahdollisuuksia omassa arkielämässäsi (aineistona Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien lehtijutut)?
  • Syksy 2015, 1. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa internetissä. Miksi verkosta on vaikea irtautua?

Tasa-arvo, vallankäyttö

  • Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
  • Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
  • Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
  • Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
  • Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
  • Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)
  • Kevät 2009, 10. Nuorten sananvalta koulussa (MLL:n nettikyselyn pohjalta)
  • Kevät 2009, 3. Aikamme voittajia ja häviäjiä (esim. eriarvoisuuden näkökulmasta)
  • Syksy 2010, 10. Vanhusten parisuhdeongelmia ja eriarvoisuutta (uutinen)
  • Kevät 2011, 13. ”Ongelmalliset” kympin tytöt (kolumni)
  • Syksy 2011, 12. Loppuuko köyhyys koskaan? (pääkirjoitus)
  • Kevät 2013, 11. Tasa-arvoa tilastojen perusteella: naisten murskatappio
  • Syksy 2015, 8. Kynän ja kumin vuoropuhelu lyhyessä dialogissa
  • Syksy 2015, 8. Jarkko Niemisen homofobian vastainen kolumni
  • Kevät 2016, 9. Kuluttajan vaikutusmahdollisuuksien pohdintaa, aineistona ylikansallisten yhtiöiden brändikaavio
  • Kevät 2016, 10. Katkelma kirjasta Puolikas taivasta, aiheena sukupuolten välinen epätasa-arvo

Politiikka, historia ja talous

  • Kevät 2007, 3. Jättääkö teollisuus Suomen?
  • Syksy 2008, 7. Maailma ilman rajoja?
  • Kevät 2009, 4. Miksi Lähi-itään ei saada rauhaa?
  • Syksy 2009, 2. Aasiako länsimaistuu?
  • Syksy 2009, 6. Suomen sodasta 200 vuotta. Mikä sotamuistoissa kiehtoo?
  • Kevät 2010, 6. Pitäisikö Suomen matkia Ruotsia ja siirtyä ammattiarmeijaan?
  • Kevät 2010, 12. Jaakko Lyytisen artikkeli ja elävät Suomi-myytit
  • Syksy 2010, 11. Venäjää ei tunneta tarpeeksi -artikkeli
  • Kevät 2011, 2. Presidentin valtaoikeudet Suomessa
  • Kevät 2012, 7. Miten terrorismin uhka vaikuttaa elämäämme?
  • Syksy 2012, 7. Voiko Suomi selvitä ilman muita maita?
  • Syksy 2013, 3. Kiina – uusi maailmanvalta
  • Kevät 2013, 3. Miltä lentoliikenteen tulevaisuus näyttää?
  • Syksy 2013, 4. Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ja niiden syyt
  • Kevät 2014, 3.  Miten pankit vaikuttavat nykyihmisen elämään? (J. K. Paasikiven sitaatti vuodelta 1923)
  • Syksy 2014, 4. Pohdi kansainvälisen nykypolitiikan voimatasapainon muutoksia.
  • Syksy 2014, 14. Mihin verorahoja pitäisi käyttää? Pohdi kysymystä Heikki Hiilamon kolumnin
    pohjalta.
  • Kevät 2015, 5. Kuka on köyhä nykypäivän Suomessa?
  • Syksy 2015, 3. Miten toinen maailmansota vaikutti eurooppalaiseen kulttuuriin?
  • Syksy 2015, 5. Talouskasvun ja hyvinvoinnin suhteen pohdintaa
  • Syksy 2015, 12. Laadun pohdintaa esim. talousnäkökulmasta, aineistona netin eri keskustelufoorumeista katkelmia

Urheilu

  • Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  • Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
  • Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
  • Kevät 2008, 13. Urheilutilaston analysointia
  • Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)
  • Kevät 2009, 6. Urheilijan elämäntilanne huippu-uran jälkeen
  • Syksy 2009, 4. Jalkapalloa sanotaan maailman kauneimmaksi peliksi
  • Kevät 2010, 7. Urheilu bisneksenä
  • Syksy 2010, 12. Jääkiekkoa rienaava kolumni
  • Kevät 2011, 5. Urheilun ympäristövaikutukset
  • Syksy 2011, 5. Rakkaudesta urheiluun
  • Kevät 2013, 13. Ota kantaa urheiluohjelmien maksullisuuteen (Petteri Järvisen kolumni)
  • Syksy 2013, 7. Onko yksilöurheilun aika ohi?
  • Syksy 2013, 10. Urheilu ja suomalaisuus Arto Mellerin runossa Olympia
  • Syksy 2014, 3. Valmentaja – joukkueen tärkein jäsen?
  • Kevät 2015, 3. Hyväksi häviäjäksi voi oppia. Ota kantaa väitteeseen.
  • Kevät 2015, 7. Loistavaa taktiikkaa
  • Syksy 2015, 4. Urheilun pimeämpi puoli

Perhe-elämä, koulutus ja kasvatus

  • Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
  • Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
  • Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
  • Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
  • Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
  • Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
  • Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
  • Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
  • Kevät 2009, 13. Nuorten itsenäistyminen Intiassa ja Suomessa (kolumni)
  • Syksy 2009, 3. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman pohdintaa
  • Kevät 2010, 1. Kaunokirjallisuus, lapsuudenkuvaukset ja omat lukukokemukset
  • Kevät 2011, 3. Kuka lasta nykyään kasvattaa?
  • Kevät 2011, 8. Isän ja pojan suhde Juha Itkosen novellissa Kaupankäyntiä
  • Syksy 2011, 11. Kiitollisuus suomalaisen yhteiskunnan palveluista jne. (essee)
  • Kevät 2012, 1. Mitä koulussa voi oppia työelämää varten?
  • Kevät 2012, 13. Mitä mieltä olet monisuorittamisesta? (uutinen)
  • Syksy 2012, 1. Onko koulunkäynti helppoa vai vaikeaa?
  • Kevät 2013, 5. Tarvitaanko ikärajoja?
  • Kevät 2013, 7. Koulu radikalisoi nuoria myöhemmässä elämässä
  • Kevät 2013, 9. Analysoi ja tulkitse veljesten välisiä suhteita Sari Mikkosen novellissa Hinta
  • Syksy 2013, 12. Vaikuttaako koulun koko poikien koulumenestykseen? (aineistona artikkeli)
  • Kevät 2014, 11. Ota kantaa Juhani Mykkäsen kolumniin ”Kielten opiskelu on ajanhukkaa”.
  • Kevät 2014, 12. Miten digitalisoituminen vaikuttaa kouluun ja oppimiseen? (aineistona uutisartikkeli)
  • Syksy 2014, 12. Miltä perheen tulevaisuus näyttää parin tilaston valossa?
  • Syksy 2015, 7. Oman kasvatuksen pohdintaa Topeliuksen sadun avulla
  • Syksy 2015, 13. Vastine Esa Liljan kolumniin Laiska abi, lue edes tämä
  • Kevät 2016, 11. Mihin sivistystä tarvitaan? Samuli Heimosen nykysivistyksen pohdintaa, lähde souli.fi
  • Kevät 2016, 12. Voiko arkea rakastaa? Aineistona on Sinikka Nopolan pakina.

Yhteiskunta, ympäristö ja luonnontieteet

  • Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
  • Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
  • Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
  • Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
  • Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset
  • Kevät 2009, 11. Ilmasto lämpenee ja jäätiköt sulavat (artikkeli ja tilasto)
  • Syksy 2009, 7. Epidemioiden aika ei ole ohi
  • Kevät 2010, 11. Uhanalaisten kalalajien pelastaminen (uutinen)
  • Syksy 2010, 3. Värien moninainen merkitys (luonto, taide, mainonta jne.)
  • Syksy 2010, 5. Onko metsällä mitään merkitystä?
  • Kevät 2011, 6. Mitä syömme vuonna 2030?
  • Kevät 2011, 7. Tiede tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 14. Oliko ennen kaikki paremmin? (diagrammeja)
  • Syksy 2011, 3. Onko sähköauto ekologisesti kestävä ratkaisu?
  • Syksy 2011, 7. Muuttavatko maahanmuuttajat maata?
  • Kevät 2012, 6. Kirkko yhteiskunnallisena vaikuttajana
  • Kevät 2012, 10. Mitä ajatuksia muuttovirrat sinussa herättävät? (artikkeli)
  • Kevät 2012, 12. Pohdi kotoutumista (yleisönosastokirjoitus)
  • Kevät 2012, 14. Pitäisikö lajien lisääntymistä säädellä? (artikkeli)
  • Syksy 2012, 6. Aurinko – ystävä vai vihollinen?
  • Syksy 2012, 11. Mikä on vihapuhetta? (katkelma artikkelista)
  • Syksy 2012, 13. Miltä näyttää maailma Metro-lehden etusivun perusteella?
  • Kevät 2013, 14. Onko kansalaisten turvallisuus uhattuna (poliisin tilastoja vuodelta 2010)
  • Kevät 2013, 12. Mielikuvia Suomesta (katkelma maahanmuuttajille jaettavasta oppaasta)
  • Kevät 2014, 5. Kannattaako Suomessa yhä ryhtyä maanviljelijäksi?
  • Kevät 2014, 7. Lähellä luontoa
  • Kevät 2014 13. Vuoden 2013 ajokorttiuudistuksen tarpeellisuus. (aineistona Trafin tiedote)
  • Syksy 2014, 2. Vesi – elämän ehto ja kulutushyödyke
  • Kevät 2015, 3. Mediassa puhutaan usein esimerkiksi ruoka-aineiden, kemikaalien, elämäntapojen ja sääilmiöiden vaaroista. Arvioi median toimintaa uhkien esille tuojana.
  • Kevät 2015, 10.Kirjassaan Kalaharin aamunkoitto tietokirjailija Lasse Berg haastattelee kehityspsykologi Leonard D. Katzia. Ota kantaa tekstissä esitettyihin näkemyksiin.
  • Kevät 2015, 13. Pohdi arktisen alueen käyttöä. Käytä  apunasi  artikkelia  Kaikki  haluavat  oman  siivun  Arktisen  alueen  rikkauksista.
  • Kevät 2015, 14. Mitä isänmaallisuus tarkoittaa nykyajan Suomessa? Pohdi kysymystä Ville Kivimäen haastattelun valossa.
  • Syksy 2015, 9. Suomalaisen elämäntavan pohtimista tilastojen ja omien kokemusten avulla
  • Kevät 2016, 2. Mitä keksintöä ihmiskunta eniten tarvitsisi?
  • Kevät 2016, 3. Pohdi melua valitsemastasi näkökulmasta
  • Kevät 2016, 4. Yhteistyötä yli rajojen (valmis otsikko)
  • Kevät 2016, 6. Olisiko sinusta yrittäjäksi? (yhteiskunnallinen näkökulma)

 Tunne-elämä, psykologia

  • Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
  • Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä “oikeasta”)
  • Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
  • Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
  • Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
  • Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  • Syksy 2009, 14. Eino Säisän Elämäntuska-treffinovellin tulkinta
  • Syksy 2009, 9. Unen ja todellisuuden suhde (Koskenniemen ja Szymborskan runoja)
  • Kevät 2010, 9. Joonas Konstigin novelli Pajunkissat
  • Kevät 2010, 2. Miten kokemukset heijastuvat uniin?
  • Syksy 2010, 8. Ihastumista Petri Tammisen novellissa (Rakkautta ensi silmäyksellä)
  • Kevät 2012, 3. Onko narsismi ongelma?
  • Kevät 2013, 6. Hyvä, paha yksinäisyys
  • Syksy 2013, 11. Ujous ongelmana (aineistona opiskelijoiden tukikeskuksen julkaisu)
  • Kevät 2014, 6. Siltä matkalta löysin itseni tai Sillä matkalla kadotin itseni
  • Kevät 2014, 10. Mitä Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu -kirjan luku kertoo peloista ja niiden hallinnasta?
  • Kevät 2016, 8. Nuoruuden olemuksen jäljillä, aiheena runot (mm. Juice Leskinen ja Pablo Neruda)

Arviointilomakkeet ajantasaistettu

Ylioppilaskokeita tai niihin verrattavia kirjoitelmia tehdään jo lukion ensimmäisestä kurssista alkaen. Arviointia ja palautteen vastaanottamista helpottavat yksityiskohtainen lomake, johon merkkaamalla oppilas saa käsityksen, miten kirjoittaminen sujuu, missä onnistui ja missä on parantamisen varaa.

Kirjoitelmatyyppejä on kaksi: essee ja tekstitaidon koe. Ensimmäiseen liittyy usein aineisto, mutta otsikkokirjoitelmatkin ovat mahdollisia. Otsikkotehtävissä voi olla johdantoteksti, valmis otsikko tai lainaus jostakin aineistosta. Tekstilaji on melko vapaa, jolloin sitä ole nimetty tai jollei tehtävänannossa ole määritelty jonkinlaista käsittelytapaa tai tekstilajia. Toisinaan kehotetaan ottamaan kantaa mielipidetekstiin, ja välillä sitä rajataan johonkin mediaan tai kohderyhmään sopivaksi. Ks. tehtävänantoja esseessä ja tekstitaidon kokeessa.

Lomakkeet