Grammar on Demand

Grammar on Demand

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

 

Tag Archives: e-Oppi

Heutagogia toimi erinomaisesti – 100% tyytyväisiä

Kuka mitä häh?

Kirjoittajan lyhyt bio on luettavissa blogissa. Heutagogiaan voi perehtyä parista artikkelista:

Kyseessä oli lukion äidinkielen ja kirjallisuuden ensimmäisen vuositason kolmoskurssi, joka sisältää pitkälti kaunokirjallisuudesta kirjoittamista (ks. OPS). Tällä kertaa oppilastyytyväisyyden suhteen meni paremmin kuin koskaan, sillä 100% halusi jatkaa samalla tavalla (kyselyyn vastasi 42/56). Muutama yksittäinen tuntemattomasta syystä sattunut kurssikeskeytys osui kevään viimeiselle jaksolle. Varsinkin tytöt tuntuivat pärjäävän hyvin, ja toisen ryhmän tyttöjen keskiarvo oli 8,6. Pojat tasapainottivat hyvin keskiarvoja, ja silti pääsimme molemmilla ryhmillä lähes kasiin, toisella 7,9. Yleensä on saanut olla tyytyväinen, kun paperikirjalla on päästy seiskan paremmalle puolelle. Kuvan prosentit on pyöristetty lähimpään viitoseen.

kurssipalaute ÄI3

Katso video alta, miltä sähköinen kurssikirja näyttää. Artikkelin lopuksi on vielä kokonaisuudessaan kurssikysely, josta voi katsoa prosentit tarkemmin kohdilleen.

Verkko 3 from Mika Auramo on Vimeo.

Mitä oikein tehtiin?

Lähtökohta oli hyvin yksinkertainen eli toimittiin mahdollisimman oppilasjohtoisesti (self-determined learning). Opettajan tehtäväksi jäi pitkälti ohjaus ja huolehtiminen siitä, että oppilaat pääsivät omiin tavoitteisiinsa. Osalla niitä tavoitteita nostettiin kurssin aikana. Viimeistään koeviikolla arviointikeskusteluissa osa oppijoista huomasi, että pienellä (tai suuremmalla) vaivalla voi parannella suorituksiaan ja siten saada paremman kurssiarvosanan.

Kurssiarvosana ei ollut itsetarkoitus, ja siksi en antanut mistään muusta suorituksesta arvosanaa kuin ylioppilaskirjoitelmista (essee ja tekstitaidon vastaus). Oppilaat saivat kirjoittaa ne tai olla kirjoittamatta. Mitään pakollisia tehtäviä ei ollut. Kaikkien piti vain tehdä sen verran kurssin opetussuunnitelman mukaisia tehtäviä, että arviointi oli mahdollista. Vapaudesta huolimatta (tai ehkä sen takia) oppijat kirjoittivat paljon enemmän kuin vihkotehtäviä joskus aiemmin. Osa halusi kurssin aikana lisää ns. bonustehtäviä, joilla oli mahdollista osoittaa kurssin sisältöjen osaamista. Noin neljäsosa kirjoitti vähintään kahteen kertaan yo-tekstejä, eikä kukaan jättänyt niitä kirjoittamatta.

Opiskelu oli yhteisöllistä, ja yleensä edettiin parin kolmen oppilaan ryhmissä. Muutamat halusivat työskennellä yksin, mutta  hekin ottivat osaa Peda.net-alustan kirjan vuorovaikutteisiin toimintoihin ja antoivat muille palautetta. Osa tunneista oli mahdollista tehdä itsenäisesti ja edetä omaan tahtiin muuallakin kuin luokassa. Tavallisesti tunnin alussa annoin aiheen, jonka mukaan edettiin. Oppilaat saivat itse valita, tekivätkö niitä tehtäviä vai jatkoivatko aiemmin kesken jääneitä suorituksia. Lisäksi muutamalla tunnilla pidettiin ns. älytunteja (genius hour), jotka osoittautuvat tehokkaimmiksi.

Samalla tavalla jatkettiin koeviikolla. Koeviikolla on tunteja kahdella päivällä. Ensimmäiselle päivälle sijoitin niin paljon arviointikeskusteluja kuin sopi (n. 15) ja loput pidin seuraavana päivänä. Suosittelin oppilaille, joilla olisi parannettavaa tekemisissään, tulemaan aikaisempaan vuoroon. Näin yleensä tapahtuikin. Sitten keskusteltiin, ovatko saavuttaneet tavoitteet ja olisiko vielä jotain tehtävissä, että kahdeksan voisikin olla jaksotodistuksessa yhdeksän. Teimme yhdessä suunnitelman, ja oppilas teki oman päätöksensä omien tavoitteiden mukaan. Noin neljäsosa onnistuikin nostamaan arvosanatavoitetta ja pääsemään siihen.

Koeviikolla oli vaihtoehtoisia tehtäviä, joista oppilas sai poimia itselleen mieluisat. Kun viimeinenkin keskustelu oli käyty, olikin aika käydä kirjaan palautetut koeviikon tehtävät läpi ja käyttää alustan arviointityökalua: useimmat oppilaat saivat kurssiarvosanan tietoonsa (osa tiesi rupattelun perusteella).  Sitten sainkin merkitä arvosanat Wilmaan, ja kurssi oli ohi.

Poimintoja kyselystä

Miten osasit tunnistaa omia vahvuuksiasi kurssilla tai kurssin tehtävien suhteen?

Tehtävien avulla ja testaamalla itseäni testien avulla.

Tehtäviä tekemällä huomasin haasteet ja helpot asiat itselleni.

Näin esimerkiksi tehtävien numeroista ja open arvosteluista, missä olin hyvä.

Hyvin. Tein tehtäviä, jotka vahvistivat taitojani. Sain myös hyviä numeroita minulle vahvoista osa-alueista.

Tunnistin vahvuuksiani hyvin ja valitsin niiden pohjalta sopivia tehtäviä, mutta uskalsin myös astua pois mukavuusalueeltani.

Miten osasit tunnistaa omia heikkouksiasi ja miten onnistuit vahvistamaan niitä kurssin aikana?

Sain heikkouksiini paljon kavereiltani apua

Jos jokin asia tuntui vaikealta, käytin siihen enemmän aikaa.

Heikkouksia tunnistin tehdessäni vaikeita tehtäviä, niitä vahvistin asioihin perehtymällä.

Tiesin jo valmiiksi asioita, joissa en oikein onnistu, joten yritin panostaa niihin enemmän.

Heikkouteni oli pitkien tekstien kirjottaminen. Kurssin aikana sain vähän pidennettyä niitä, koska kurssin tehtävissä piti kirjoittaa aika pitkiä vastauksia, joten siinä oppi.

Miten osaisit paremmin kehittää omien oppimiseen liittyvien päämäärien asettamista ja niihin pyrkimistä?

Tekisin tehtävät huolellisemmin.

Kertaamalla jälkeenpäin edellisten tuntien asioita.

Tekemällä enemmän töitä ja jaksottamalla töiden tekoa.

Deadlinet olivat tärkeitä ja oma itsekuri välttämätöntä tällaisella kurssilla.

Tavoitteet pitäisi asettaa tarpeeksi korkealle, ettei sitten tule laiskoteltua tunnilla ja läksyjen kanssa.

Miten pystyisit hyödyntämään yhteistoiminnallisuutta ja muiden osaamista paremmin?

Voisin antaa muiden auttaa enemmän.

Auttamalla ja ottamalla apua vastaan muilta.

Pystyimme keskustelemaan aihealueista ja ne, jotka osasivat asian paremmin, pystyivät selittämään asian heikommin ymmärtäneille.

Ottaisin enemmän porukkaa mukaan tunnilla työskentelemään yhdessä. Kysyisin neuvoa muilta, jos en osaa jotain.

Muiden tekstien lukeminen opettaa hyvin, sillä toisinaan kanssaopiskelijalla saattaa olla esimerkiksi parempi sanajärjestys lauseessa taikka selkeämmät kappalejaot.

Miten yhteistoiminnallisuus ja oppilasjohtoisuus (self directed learning) auttoivat oppimistasi?

Se oli rennompaa.

Päätin itse mihin keskityin.

Opiskelu on kivempaa oppilasjohtoisena ja se pitää motivaation yllä.

Kaverit saivat kommentoida tehtäviä ja antoivat parannusehdotuksia joita en olisi itse keksinyt.

Todella paljon. Oppiminen oli hauskempaa ja vuorovaikutteisempaa, jolloin tulokset olivat monen ajatuksen yhdistelmä.

Miten osasit jakaa omia ideoitasi?

Tuomalla omat mielipiteet esille tehtäviä tehdessä.

Hyvin, meillä oli ryhmässä hyvin avoin ilmapiiri.

Yritin kertoa oman mielipiteeni asioista, niin paljon, kuin mahdollista.

En osaa sanoa. Luulen, että hyvin, koska kaverini sanoivat oppineensa avullani jotain.

Olen luonteeeltani hyvin äänekäs ja tuon mielipiteeni ilmi, jaoin ideoitani kangertelematta.

Millaisia vaikutuksia omalla toiminnallasi oli sinulle ja muulle ryhmälle?

Vuorovaikutteisuus ja oppiminen ryhmässä oli hauskaa

Tämä kurssi opetti vastuullisuutta ja toisten rohkaisua.

Minulla pysyi motivaatio loppuun asti ja yritin keskittyä tekemiini tehtäviin paremmin kuin ennen.

Olin ryhmässämme ikään kuin johtavassa asemassa ja autoin muita. Se myös auttoi minua selventämään ajatuksiani, kun selitin muille.

Tehtävien tekeminen oli sujuvaa ja ryhmäläisistä sai tukea. Opetimme toisiamme vuorotellen ja kerroimme, jos jokin oli mielestämme tehtävässä pielessä.

Vastaa lyhyesti kirjoititko enemmän kuin perinteisellä tavalla opiskeltuna.

Vertaa lukion äidinkielen kurssiin (Särmä) / perusopetuksen 9. luokkaan.

Kirjoitin huomattavsti enemmän kuin paperisella äidinkielen kurssilla.

Kirjoitin enemmän, koska koneella kirjoittaminen on vaivattomampaa ja helppoa.

Kirjoitin ja syy oli, että tehtävät olivat mielenkiintoisempia kun niitä sai itse valikoida.

Kirjoitin enemmän pidempiä tekstejä, sillä yksittäisiä ( a,b,c) tehtäviä ei ollut juuri ollenkaan.

Kirjoitin huomattavasti enemmän kuin yleensä ja ensimmäistä kertaa koin sen mieluisaksi.

Kyllä, sillä kirjoitustehtävät sujuvat koneella huomattavasti joutuisammin ja niitä on helppo muokata jälkeenkin päin.

Kirjoitin,sillä tämä tapa oli minulle mieluisa, ja se innosti minua kirjoittamaan. Aiheet olivat usein myös sellaisia mistä sai itse valita, joka oli mukavaa.

Kurssin palautekysely kokonaisuudessaan

Verkko 3 – kurssikyselyn tulokset from Mika Auramo on Vimeo.

Sarjassa ilmestyneet tekstit

Edit. 8.8.2016 

Lisäsin lopun linkkilistan sarjan teksteihin sekä muutamia sitaatteja (ks. videon yllä).

Evernote – tehoa opiskeluun

Evernote (7.7.11) on monipuolinen sovellus, jolla pystyy synkronoimaan eri laitteista niin netistä poimittuja kuvia, sivuja ja itse luotuja muistiinpanoja ja jakamaan niitä helposti yhteistyökumppaneille. Ks. sovellus myös iTunes.

Opetusvideossa tutustumme, kuinka iOS-jaolla viedään kirjoitustehtävän aineisto Evernote-kansioon, jossa sitä muokataan. Kun kopioitu sivu on lisätty Evernoteen, sitä voidaan lukea ilman nettiyhteyttä, sitä voidaan muokata ja siihen voi lisätä muutoksia. Sitten asiakirjaa voi muokata yhdessä, kun se on jaettu kaverille.

Ilmaisessa versiossa tallennustilaa on hyvin rajallisesti, Plus-versiossa tallennustilaa on gigatavu, ja Premium-vaihtoehdossa pystyy tekemään diaesityksiä ja selaamaan muistikirjojen versiohistoriaa. Ks. hinnasto.

Tutustu myös PC Magazinen arvioon ja vastaavien sovellusten tuotevertailuun. iPadille sopii hyvin EverClip (iTunes) sekä Scannable (iTunes).

 

Haetaan Verkko 4 -oppikirjasta (e-Oppi, Peda.net) kokeen aineisto, viedään se Evernoteen, tehdään siihen lisäyksiä ja jaetaan se kurssitoverille.

Miksi käyttäisin e-oppikirjaa?

Sähköinen ylioppilaskoe on tervetullut uudistus ja sen myötä oppilaitokset sekä opettajat motivoituvat ajantasaistamaan sekä oppimateriaalit että pedagogiikan tämän vuosisadan vaatimusten mukaiseksi. Nykyiselle pedagogiikalle on ominaista sulautuvien opetusmenetelmien käyttö ja opettajan muuttuminen enemmänkin opettajasta ohjaajaksi, mentoriksi ja miksei kanssaoppijaksi (uuden teknogian ja sovellusten haltuunottoon yhdessä oppijoiden kanssa).

Aika on ajanut tai ajamassa sekamuotojen ohi, eli oppikirjan tehtävien tekemistä erilaisilla alustoilla, esim. Moodlessa tai muilla alustoilla painetun kirjan oheismateriaalina tai painetun kirjan mukana käytettävillä sähköisillä moduuleilla. Myöskään monen kustantajan printtikirjan oheen tuotettu sähköinen opettajan esitysmateriaali ja sähköiset tehtävät, jotka on vaihtelevasti nivelletty opettajajohtoiseen oppimiseen, eivät ole kestävä ratkaisu.

Printtikirjathan perustuvat perinteiseen opettajakeskeiseen pedagogiikkaan ja yleensä tiedon pänttäämiseen. Tavallisesti lukiokurssin päättää koeviikko, jossa mitataan esim. laajoilla tehtävillä oppikirjan sisällön hallintaa. Sen sijaan oppilaskeskeisellä tavalla opettaa (esim. käänteinen opetus) oppija itse otta haltuunsa oppimistapahtuman ja asettaa omat tavoitteensa. Opetuksesta tulee yksilöllistä ja omaan (tai oman pienryhmän) tahtiin toteutuvaa. Opettajan tehtävä on luokassa tukea tätä prosesessia eikä luennoida tai teettää kotiläksyjä, joilla oppija voi tarvita ohjausta. Sen sijaan opettajan avustuksella oppilaat voivat valita tarpeitaan parhaiten vastaavia oppisisältöjä tasatahtisen oppimisen sijaan.

Kun oppimateriaali viedään verkkoon kaikilla päätelaitteilla toimivaksi vuorovaikutteiseksi valmiiksi oppikirjaksi, opettajan ei tarvitse enää yrittää sopeuttaa viimeisen muodin mukaista verkkotyökalua tai sovellusta osaksi omaa opetusta – tämä siis omalla vapaa-ajalla. Opettaja voi halutessaan rikastaa ja personoida esim. Peda.netin alustalla toimivaa kirjaa omia tarpeitaan vastaavaksi. Vaihtoehtoina ovat mm.

  • kurssikalenteri
  • blogi
  • yksittäiset blogimerkinnät
  • RSS-syötteet
  • ilmoitustaulu
  • keskustelu
  • ryhmämuistio
  • lomake-editori (kokeet)
  • palautuskansio
  • kuvagalleria
Quizzlet kännyssä

Quizzlet kännyssä

Niin opettaja kuin oppilaatkin voivat käyttää Peda.netiä erilaisten oppimistehtävien tekemiseen yhdessä paikassa. Ei tarvitse tehdä Quizzletilla tai Sokrativella kyselyjä, vaan käyttää kurssin valmiita kokeita, muokata niitä tai tehdä omia. Myös oppimispäiväkirjat ja kurssiblogit voi helposti tehdä Peda.netin Blogi-työkalulla. Mikään ei silti estä opettajaa käyttämästä sosiaalisen median työkaluja vaikkapa Tumblria oppisisältöjen kuratointiin ja uudelleenbloggaukseen.

Verkko-opiskelu oppikirjan kanssa, joka toimii samalla oppimisympäristönä “vapauttaa” oppijan luokkahuoneen kahleesta ja ankarasta ajan ja paikan vaatimuksesta, johon kuuluu mm. tuntipoissaolojen tiukka seuranta. Lisa Nielsen on esittänyt jo vuosia sitten kymmenen kohdan luettelon, miksi verkko-opiskelu on parempaa. Se myös oppilasta paremmin motivoivaa, sillä diginatiiveilla oppimistapahtuma on ubiikki. Oppimistapahtuman onnistumisen kannalta on luontevaa, että opiskelukin tapahtuu oppilaan maailmassa, jossa virtuaalisella oppimisella on keskeinen merkitys.

Mm. e-Oppi Oy kustantaa oppimateriaaleja peruskouluun ja lukioon. Kirjoja on saatavilla kolmelle eri alustalle:

Justus Mutasen kirjoittama Opettajan opas ohjaa opettajaa käyttämään iTunesissa julkaistuja e-Opin oppikirjoja. Peda.netissa on opemappi, jossa on mm. kirjojen kurssipohjat, joita opettaja voi käyttää oppilaiden tehtävien tallentamiseen.

e-Opin lukiossa julkaisemiin oppikirjoihin voi tutustua tekemällä Peda.netiin oman käyttäjäprofiilin Youtube-ohjeiden mukaisesti.

Kun olet tehnyt profiilin Peda.netiin, voit ladata omaan tilaasi näyteluvun oppikirjasta.

  1. Mene Peda.netiin > Lukio > Oppimateriaalit.
  2. Valitse oppiaine, esim. äidinkieli > Näyteluvut.
  3. Osta omaan tilaasi kirjojen näyteluvut ilmaiseksi.

Jos haluat ottaa kirjan käyttöösi, voit olla yhteydessä myyntiin ja neuvontaan.