Grammar on Demand

Grammar on Demand

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

 

Tag Archives: arviointi

Arviointia, autonomiaa ja heutagogiaa (ÄI3)

Kyseessä oli lukion suomen kielen kirjallisuuden kolmas kurssi, jonka pidin nyt kolmatta vuotta kokonaan sähköisesti . Käytössä oli e-Opin julkaisemat kirjat: Verkko 3 ja Tekstinhuollon kirja, joita molempia olen ollut tekemässä. Tässä artikkelissa määritellään sekä arvioinnin että opettamisen kannalta, miten sähköinen oppiminen on toteutettu vuorovaikutteisella oppikirjalla, joka on julkaistu Peda.net-oppimisalustalla. Lisäksi referoidaan suppeasti kurssipalautteita ja tehdään niistä muutamia päätelmiä.

Keväällä 2016 päättyneellä kurssilla päästiin monelta osin tavoitteisiin, eli nyt olikin tarpeen uudistaa kyselyä ja valita muita kehityskohteita. Nyt painopisteenä oli vertailu perinteiseen opettajakeskeiseen oppimiseen (Otavan printtimateriaali eli Särmä-sarja), itsearviointi ja yhteistoiminnallisuus.

Oppilaskeskeiseen oppimiseen, heutagogiaan (teoriatausta) ja Grammar on Demand -menetelmään  perustuvalla kurssilla päästiin jälleen hyviin oppimistuloksiin. Molemmilla ryhmillä päästiin keskiarvoihin 7,6.

Kurssi ja kurssin suunnittelu opettajan näkökulmasta

Pidin syksyllä 2014 ensimmäisen kurssin kokonaan sähköisen kurssin (suomen kieli ja kirjallisuus), ja toiminta on siitä kokemuksen myötä kehittynyt. Moderni oppiminen ja uudistunut arviointi on helpottanut opettajan työtä merkittävästi, lisännyt vuorovaikutusta niin opettajan ja oppilaiden kesken kuin oppilaiden yhteistoiminallisuuttakin. Myös oppimistulokset ovat vanhaan analogiseen ja opettajajohtoiseen menetelmään paremmat.

Opin tällä tavalla paremmin.

Kirja

Muokattavaan kirjaan opettaja voi tehdä tarvittavat lisäykset kuten perustaa uusia sivuja, tehtäviä ja niiden palautuskansioita ja monia muita elementtejä.

Ensimmäisellä tunnilla oli kurssi-info, jolloin kerroin suurin piirtein kurssin arvioitavat tehtävät ja niiden aikataulut. Muutaman oppitunnin jälkeen kaikilla opiskelijoilla on kurssikirjat, joten perehdyttiin kirjaan alla olevan kuvagallerian mukaisesti:

  1. Kahdella sivulla on kurssin suorittamisen kannalta oleellisimmat sisällöt: tehtävät ja tärkeimmät infot.
  2. Tuntisuunnitelmasta oppilas pystyy vaivattomasti siirtymään hyperlinkeistä tehtäviin. Linkkipalkissa on muutamat tärkeimmät linkit tehtävien tekemiseen ja palauttamiseen.
  3. Oppilaat kirjaavat, mitä tekevät tunneilla. Tämä helpottaa niin oman oppimisen suunnittelua, sen ohjausta ja valvontaa.
  4. Kurssin arviointiin eniten vaikuttavat tehtävät ovat infosivuilla.
  5. Koeviikon tehtävät ja niiden palautus on samaten infosivulla.
  6. Arviointikeskusteluissa vielä on mahdollista vaikuttaa…

Kurssi

Kurssin tuntisuunnitelmaan lisäsin tehtäviä oppikirjasta sitä mukaa, kun kurssi eteni. Usein merkitsen niitä viikon tai pari etukäteen, jolloin on mahdollista tutustua niihin etukäteen. Tunnin alussa tarjottuja tehtäviä sai tehdä tai olla tekemättä. Pääasia oli, että oppilas osallistui opetukseen, ja sen seuranta toteutui oppilaan merkinnöillä tuntipäiväkirjaan. Kaikki oppikirjaan tehdyt tehtävät olivat opettajan saatavilla, eikä vihkoja ollut tarpeen tarkistella. Pari kertaa kurssin aikana kävin läpi, onko tehtäviä tullut tehtyä, ja jos oli puutteita, ne korjattiin.

Koeviikon ohjelmaksi jätin kirjallisuusosiosta sarjakuvan ja sen tulkinnan. Tällä kurssilla  oli kolmen eripituisen lukutaidon tehtävän ja luovan kirjoittamisen tehtävän tekeminen. Ensimmäisessä harjoittelimme käsitteiden nimeämisestä kriittiseen ajatteluun; jälkimmäisessä harjoittelimme kurssin käsitteiden soveltamista luovasti ja lisäksi palautteenantoa.

Vaikka kurssilla oli paljon sisältöjä ja vaikka kaikki eivät tehneetkään jokaista kirjan tehtävää, silti noudatettiin kurssin opetussuunnitelmaa, ja kurssipalautteen mukaan niin omat kuin valtakunnallisetkin tavoitteet tuntuivat varsin hyvin saavutetuilta.

Opetussuunnitelma toteutui omalta osaltani.

Moni asia toimi hyvin:

Sähköinen oppimisympäristö.

Koko kurssi oli todella hyvä.

Kurssin arvioitavien tehtävien sommittelu.

Se, että töitä sai tehdä suunnilleen omaan tahtiin.

Sähköinen kirja, ja itsenäinen opiskelumenetelmä.

Opiskelu toimi hyvin, koska se pakotti kaikki tekemään jotain, tai muuten ei olisi tuntipäiväkirjassa mitään.

Mielestäni tuntien rakenne oli todella toimivaa. Oppilaat saivat tehdä tehtäviä omissa oloissaan, kaverin kanssa tai kysyä opettajalta apua tarvittaessa. On hyvä, että ensin käydään tunnin alussa tärkeitä asioita ja tunnin lopussa vielä kokoonnutaan.

Oppitunti

Oppituntien rakenne oli useimmiten seuraava ja pituus 80 minuuttia.

  • Käytin tunnin alussa 5–10 minuuttia ohjelmassa olevien tehtävien esittelyyn ja käytettävien käsitteiden määrittelyyn.
  • Oppilaat saivat jäädä luokkaan työskentelemään tai etsiä itselleen sopivan tilan, jossa työskentely sujui paremmin.
  • Tunnin lopussa käytössä oli suurin piirtein sama määrä: kertausta tai johdattelua seuraavaan oppituntiin.

Oppitunnit olivat toimivia.

Opettajalla oli aikaa sillä välin suunnitella kurssin tehtäviä, seurata opintojen edistymistä, antaa sähköistä palautetta ja käydä kaikkien kanssa henkilökohtaisesti juttusilla ja ohjaamassa. Keskustelut kaksin tai pienryhmissä olivat vapaampia kuin ennen luokassa, jossa yli kolmekymmentä muuta oppilasta oli kuulolla.

Pyrittiin tarkoituksenmukaiseen palautteenantoon tehtävissä.

Melko lailla turhaksi on osoittautunut huoli siitä, että oppilaat eivät kommunikoisi keskenään tai opettajan kanssa, kun kaikki vain tuijottaisivat tietokoneiden ruutuja. Keskustelut ovat olleet aiempaa vilkkaampia, ja oppiminen on tehostunut yhteisen ja sähköisen oppimisalustan myötä. Tehtävät tehdään useimmiten kirjaan niin, että ne ovat kaikkien kurssilaisten nähtävillä, esimerkkinä lukutaidon kokeen harjoitustehtävät, joiden tekemisessä oli palautteenantoa, arviointikriteereihin tutustumista ja ryhmissä työskentelyä.

Koeviikko

Kurssin viimeiset tunnit olikin varattu arviointikeskusteluihin ja koeviikon tehtäviin. Opettaja esitteli pariin otteeseen tulevat tehtävät hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Ne sai tehdä etukäteen tai vasta koepäivänä. Useimmat niitä aloittivatkin jo aikaisemmin, ja arviointikeskusteluissa oli aikaa silmäillä niitäkin ja antaa palautetta ja ohjeita tekstien muokkaamiseen.

Käytännössä yhteistä opetusta ei ollut lainkaan, vaan oppilaat tekivät kirjoitelmiaan omaan tahtiin ja tulivat ajallaan jutustelemaan, miten kurssi oli mennyt ja mitä vielä voisi tehdä, jotta arvosanatoiveet täyttyisivät. Tässä ei ollut kenenkään kanssa mitään ongelmia. Kaikki tehtävät tuli tehty ajallaan, ja opettaja pääsikin antamaan arvosanat silmäiltyään koeviikon suoritukset. Moni oppilas oli tehnyt jo kaiken valmiiksi ennen omaa vuoroaan, ja tällöin hän saikin kurssiarvosanan saman tien tietoonsa. Jos se ei aivan tyydyttänyt, aikaa oli varattu kahdeksasta kahteentoista koepäivänä, jolloin koeviikon tehtävät piti palauttaa.

Plagiointi ei ole ollut ongelmana sähköisillä kursseilla, sillä oppilailla ei ole tarvetta onnistua yhdellä kertaa missään suorituksessa, vaan yhdessä on suunniteltu, miten edetään tarkoituksenmukaisimmin oman osaamisen syventämisessä. Toisin oli joskus aiemmin, kun annoin vielä kirjallisuustehtävistä arvosanoja. Silloin saattoi pahimmillaan viidesosa napata tekstinsä netistä ja esittää sen muka omanaan.

Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki pitivät tästä järjestelystä.

Arviointi

Koko kurssilla annoin yhteensä kolme arvosanaa per oppilas. Lopuksi tuli kurssin arvosana, sitä ennen lukutaidon tehtävän ja kirjoitustaidon tehtävän arvosanat. Koeviikolla oppilaat kirjoittivat kolme lukutaidon tehtävää, jotka he arvioivat itse ja joita kommentoin.

Arvosanalla arvioituja tehtäviä oli mahdollista korottaa, jolloin parempi jäi voimaan. Jos ei ollut halua muokata tekstiä uudelleen, oppilas sai tarjota jotain muuta tilalle. Kurssin bonustehtävissä oli vapaavalinnaisuutta, ja omaa osaamistaan sai osoittaa muullakin tavoin kuin opettajan määräämillä tehtävillä. Osa sitä mahdollisuutta käyttikin ja kävi teatterissa, taidenäyttelyssä tehden niihin liittyvän tehtävän tai  jonkin videotehtävän jne.

Vaikka arvioitavien tehtävien suhteen oli valinnaisuutta, vain muutama prosentti piti kurssin arviointia epäluotettavana tai epätarkempana kuin pelkkää kurssikoetta.

Kurssin arvosana oli luotettava.

Jokaisella tunnilla opiskeltiin yhteistoiminnallisesti, joten vertaispalautetta sai oppilastovereilta. Samoin oli formatiivisen arvioinnin laita. Sitä annettiin sekä suullisesti työskentelyn yhteydessä että sähköisesti oppikirjaan. Summatiivista arviointia harjoittivat sekä oppilaat itse arvioidessaan koeviikon suorituksia tai antaessaan ohjatusti palautetta toistensa kirjoitelmista oppikirjaan.

 

Noin neljäs- tai viidesosa yleensä muokkaa tekstejään arvioitavaksi uudelleen.

Oliko arviointikeskustelusta hyötyä oman opiskelun suunnittelussa ja kurssin arviointiin liittyvien tehtävien tekemisessä?

Oli hyötyä.

Kyllä. Se kannustaa paremmaksi.

Siinä saa vielä kuvan, mitä pitää tehdä että numero nousisi.

Oli paljon hyötyä, etenkin yo kirjoituksia ajatellen.

Oli, sain paljon apua lopputehtäviin.

Saatu palaute oli varsin kannustavaa, parantamisen kohteet osoitettiin hyvin.

Arviointikeskustelu oli mielestäni hyvä, ja siitä oli apua koeviikon tehtävien tekemiseen.

Suurimmalle osalle arviointikeskustelu sopii.

 

Oppilaspalautetta

 

Miten suhtaudut kurssin tuntipäiväkirjaan ja Tekstinhuollon oppimispäiväkirjaan? Miten ne tukivat oppimistasi?

Tuntipäiväkirja (Verkko 3) ja Oppimispäiväkirja (Tekstinhuollon kirja) olivat siis kurssilla käytössä. Lue tarkemmin edellisestä artikkelista, mistä oli kyse ja miten oppilaat suhtautuivat.

Ne olivat käteviä.

Tukivat hyvin, sillä piti itse kirjoittaa mitä teki.

Oppimispäiväkirja oli hyvä ja toimiva. Reflektointi oli hyvä asia ja oppiminen tehokkaampaa.

Tuntipäiväkirja toimii, se antaa oppilaille vapautta työskennellä eri tavoin kuin muilla kursseilla. Pidän tästä työskentely tavasta.

 

Miten suhtaudut jo arvioitujen tekstien uudelleentekemiseen ja vapaavalintaisiin tehtäviin arvioinnissa, (esim. heikosti menneiden tai puuttuvien kompensointi muilla tehtävillä)?

Oli hyvä että sain korjata omia virheitä!

Se on tärkeää pitääkseen hyvän ilmapiirin kurssilla.

Uusimismahdollisuus on hieno juttu ja olen itsekin uusinut tehtävän ensimmäisellä kurssilla.

Kyllä oli. Palaute kertoi hyvin epäkohdat, mutta kannusti parantamaan esimerkiksi tehtävien ja paremman arvosanan avulla.

Minusta on kivaa, että jos jossain et ole niin hyvä ja saat huonon numeron, voit parantaa numeroasi vapaavalintaisilla tehtävillä. Se on tosi hyvä ja reilu käytäntö!

Mikä toimi hyvin?

Sähköinen tiedon ja palautteen saaminen.

Tehtävien tekeminen yhdessä kaverin kanssa.

Omaan tahtiin eteneminen ja yhdessä tekeminen.

Opin paljon kurssin aikana uutta ja vaikeita asioita minulle. Opin kirjoittamaan paremmin ja oikeaoppisemmin. Luin äikän nettikirjasta pilkku- ja virkesääntöjä.

Mielestäni tuntien rakenne oli todella toimivaa. Oppilaat saivat tehdä tehtäviä omissa oloissaan, kaverin kanssa tai kysyä opettajalta apua tarvittaessa. On hyvä, että ensin käydään tunnin alussa tärkeitä asioita ja tunnin lopussa vielä kokoonnutaan.

 

Yhteenveto kurssin kokemuksista

Kurssisuorituksia tuli yhteensä 63, vastauksia kurssipalautteeseen 56. Molemmille kursseille oli ilmoittautunut maksimimäärä eli 36 oppilasta. Näistä 72 ensimmäisellä tunnilla oli paikalla 68. Kurssi keskeytyi viidellä oppilaalla. Näistä kaksi lopetti heti alkuunsa tuntemattomasta syystä. Lopuilla kolmella keskeyttäneellä kurssi päättyi koepäivänä, jolloin he eivät tulleet tekemään koeviikon tehtäviä. Näillä jokaisella on oli myös liikaa tehtäviä tekemättä, joten arvioinnille ei ollut edellytyksiä. Ensimmäisellä kurssilla sähköisessä opetuksessa oli yhteensä 57 oppilasta, joten jonkin verran opiskelijoita oli vuoden lopussa enemmän.

Kurssilla olleet oppilaat, jotka jatkavat syksyllä neljännellä kurssilla, ajantasaistavat tekstinhuollon oppimispäiväkirjan syksyksi ilmestyvään kirjan toiseen painokseen. Ne, jotka aloittavat vasta syksyllä sähköisen opiskelun, tekevät silloin ensimmäiset merkintänsä. Enin osa haluaa jatkaa samalla tavalla, ja he kulkevat omia polkujaan siitä, mihin nyt ehdittiin.

Olenkin ollut yllättynyt siitä, miten huolella useimmat paneutuvat oman osaamisensa lisäämiseksi ja kuinka hyvin he osaavat asettaa omia tavoitteitaan. Samantyyppiset virhesumat, jotka ennen olivat tavanomaisia kirjalliseen ilmaisuun tottumattomille, ovat vähentyneet selvästi, kun opettaja on luottanut, että se oppija osaa toimia kyllä itsenäisestikin.

Hämmästyttävää on ollut myös se, että muutamat oppilaat, joilla on ollut oppimisvaikeuksia tai lukuisia kurssikeskeytyksiä, ovat ponnistaneet kuutosista jopa kiitettävään arvosanaan.

Suosittelen sähköistä oppimista ja haluan jatkaa sitä.

Sähköisyys helpottaa modernien oppimismenetelmien lisäksi. Nytkään yhtään koetta tai kirjoitelmaa ei jäänyt koepäivän jälkeen luettavaksi. Arvosanat sai antaa saman tien opiskelijoille, eikä ensimmäistä kesälomaviikkoa tarvinnut käyttää kokeiden lukemiseen eikä sitä seuraavaa koeviikosta toipumiseen…

Arviointiko uusiksi – huutia punakynälle?

Tällä kertaa menenkin lähes suoraan asiaan. Kyseessä on ajatuksia parilta abikurssilta, joilla valmistauduttiin lähinnä suomen kielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen. Arvioinnissani en ollut kovin objektiivinen, tasapuolinen enkä välttämättä reilukaan. En esimerkiksi kommentoinut mitenkään kirjoitelmia, jotka oli mielestäni liian huonosti kirjoitettu (muuta kuin kehotin tekemään uudelleen ja paremmin). Huolimatta siitä kielteistä palautetta ei tullut juuri ollenkaan.

Numeroarvosanoja en ole antanut vuosiin mistään muista suorituksista kuin ylioppilasteksteistä ja vastaavista. Arvioinnin kannalta nykyinen systeemi on helpotus, sillä arvosanat saa annettua Wilmaan jo koepäivänä, ja tuskailu koepinojen kanssa on lopultakin ohi.

Jos olet kiinnostunut teoriasta, taustoista, kirjoittajasta ja aiemmista raporteista, niihin voi tutustua seuraavilla sivuilla:

 

Ongelma

Abiturienttien opiskelumotivaatio voi olla rapautunut monesta eri syystä. Siihen voivat vaikuttaa oppimateriaalin ja pedagogiikan vanhanaikaisuus, analogisuus, tehtävien pirstaleisuus, heikko vuorovaikutus opettajan ja muun opetusryhmän välillä tai monet muutkin syyt.

Ratkaisu

Annetaan abiturienttien opiskella yksilöllisten tarpeiden mukaan. Luotetaan siihen, että opettajan ohjauksessa toimitaan yhteisöllisesti ja yhteistoiminnallisesti, jotta päästään parempiin oppimistuloksiin ja saavutetaan kunkin opiskelijan omat tavoitteet. Mahdollistetaan oman oppimisen personointi, toisin sanoen ohjataan heitä poluille, jotka johtavat heidän itsensä kannalta hyödyllisimpiin ratkaisuihin, tehtäviin ja siten oppimistuloksiin. Tällöin omista lähtökohdista (open ja pienryhmän avulla) vahvistetaan osaamista ja tunnistetaan myös omat kehitystarpeet.

Yritetään uudelleen omaan päämäärään

Näin toimittiin

Käytimme kurssilla yhteisenä oppimisalustana Peda.netissä Tekstinhuollon kirjaa, johon lisäsin omiksi alaluvuiksi eri kurssit: ÄI8 ja ÄI9. Oppimateriaalina oli lisäksi Otavan Särmä (kurssivihot 8 ja 9), SYK-materiaali ja opettajan omat sisällöt (esim. lyseo.org ja livebinders) sekä muutamat muut nettilähteet. Edettiin kiireettömästi, ja jokainen sai keskittyä haluamiinsa asioihin. Jos jokin tunnin tehtävä jäi väliin, muiden teksteistä sai tuntumaa, millaista hyvältä tekstiltä odotettiin. Niitä kommentoitiin, ja  osa muokkasi edelleen opettajan ja ryhmän palautteen mukaan.

Ohjelmaa oppitunneilla

Minimimäärä kurssilla oli kolmesta neljään tekstitaidon vastausta tai kaksi esseetä (toisella kurssilla). Jokainen kurssin läpäissyt näihin pääsikin. Yritteliäimpien abiturienttien tekstejä luin jopa 7 – 8. Kaikki tekstit kirjoitettiin tietokoneella Peda.net-alustalle suoraan oman kurssin sivuille tai linkitettiin palautuskansioihin Google-Drivestä tai vastaavasta. Oppijoilla oli mahdollisuus muokata kirjoittamiaan tekstejä uusiksi ja valita mieluisammat tehtävät pakottomasti.

Arviointitoimintona oli Peda.netin arviointityökalu. Luin tekstit sitä mukaa, kun opiskelijat niitä kirjoittivat. He saivat palautteen sähköisesti useimmiten välittömästi. Sen lisäksi oppituntien aikana oli tarjolla ohjausta yhdessä keskustellen, ja näiden yhdistelmä tuntuikin tuovan toivotunlaista tulosta.

Osa kurssin opiskelijoista olikin tehnyt ennen koeviikkoa riittävästi tehtäviä myös omatoimisesti, joten heidän ei ollut tarpeen tulla koululle enää koepäivänä, vaan he tekivät omatoimisesti koepäivän yksilölliset tehtävät. Kertaustunnilla käytiin ohjauskeskusteluissa henkilökohtaisesti läpi omia vahvuuksia ja heikkouksia ja sen mukaisesti toimittiin koepäivänä, esim. tietyntyyppisen vastauksen harjoittelu, käsitteiden opiskelu tai kielenhuollon perusasioiden kertaus.

Oppijat pitivät oppimispäiväkirjaa. Siihen he kirjasivat tekemisiään, suunnittelivat tehtäviään ja reflektoivat osaamistaan. Opettaja määritteli tunnin alussa lyhyesti opiskeltavat aiheet. Niitä sai tehdä tai edetä omaan tahtiin. Särmä-kurssivihon tehtävät olivat useilla tunneilla yhtenä vaihtoehtona, ja osa opiskelijoista niitä tekikin.

Uusittu koeviikko sopii minulle paremmin.

Tulokset

Kursseilla olin alun perin opiskelijoita 56, ja heistä kurssi keskeytyi yhdellätoista. On melko tavanomaista, että keskeytysprosentti on kahdenkymmenen ja kahdenkymmenen viiden välillä syventävillä kursseilla. Osalla poissaoloja kertyi yli sallitun eli enemmän kuin neljä. Näitä oli määrästä yli puolet.  Joku jätti kurssin kesken tuntemattomasta syystä, osa ilmoitti, ettei vain jaksa tai viitsi osallistua. Pari abia ei vain saanut aikaiseksi riittävästi aikaiseksi arvioitavia tehtäviä.

Kyselyyn vastasi määräajassa 33/40. Yhteensä kyselyyn oli mahdollista vastasta 45 opiskelijalla, ja heistä viisi suoritti molemmat kurssit (ÄI8 ja ÄI9). Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että kauttaaltaan asenne on pääosin ollut myönteinen, saavutettu parempia tuloksia. Ryhmien keskiarvot olivat parempia kuin aiemmin paperikirjoilla opiskeltuna (usein jossain 6,2 – 6,8 välillä). Kiitettäviä arvosana tuli normaalia enemmän (lisää myöhemmin).

Minusta tuntuu, että opin näin paremmin.

 

Kyselystä poimittua

Kommentoi muuttunutta arviointikäytäntöä: sähköisyys, suora palaute, tekstinhuolto ja muokkausmahdollisuus entiseen verrattuna

Luovuin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta paperisista esseistä ja tekstitaidon vastauksista. Kaikki tehtiin sähköisesti Peda.netiin Tekstinhuollon kirjaan. Osalle oppilaista annoin täsmätehtäviä, lihavoin teksteihin virheitä ja ongelmakohtia. Pyrin antamaan teksteihin palautetta sitä, mukaa kuin opiskelijat kirjoittivat. Tekstiä tulikin huomattavasti enemmän luettavaksi kuin aiemmin paperilla kirjoitettaessa. Tekstejä oli enemmän ja ne olivat aiempaa selvästi parempia.

Kirjoitin enemmän kuin edellisellä suomen kielen kurssilla.

 

Kirjoitin parempia tekstejä kuin aiemmin.

 

Muuttunut arviointikäytäntö antaa enemmän tilaa oppimiselle ja kehittymiselle.

Todella hyvä ja toimiva systeemi. Saa palautettua tekstin milloin haluaa, ja saa siihen nopeasti palautetta.

Sähköisyys tekee arvioinnista ja tekstin jälleenmuokkaamisesta huomattavasti tehokkaampaa ja järkevämpää.

Paljon selkeämpi, sillä numeron lisäksi opettajan, sekä opiskelijoiden kommentit antavat selkeämmän kuvan osaamisestani.

Nopea palaute tekstin parantamiseksi on erittäin hyödyllistä. Mahdollisuus tekstin muokkaamiseen jälkikäteen on suurin plussa sähköisessä työskentelyssä.

Suoraa palautetta on mukava saada, koska siten saan tietää suoraan missä on parantamisen varaa. Voin myös kysyä, jos minulla on jotain kysyttävää. Sähköisyys on ihan okei. Sähköistymisen ansiosta tekstiään voi muokata helposti esimerkiksi jos haluaa lisätä jotakin tai poistaa.

Arvioi, miten osasit asettaa tavoitteesi ja miten pääsit niihin

En asettanut kenellekään muita tavoitteita kuin tutkinnon läpäisyyn vaadittavan osaamistason. Sen sijaan keskusteluissa kerroin tai ohjasin, millaisiin tuloksiin oppijalla olisi mahdollisuus sopivan harjoittelun myötä (lähikehityksen vyöhyke). Näin moni heistä asettikin omia tavoitteita jopa aiempia odotuksia ylemmäs. Onnistumisten myötä käsitys omasta osaamisesta vahvistui (minäpystyvyys). Tottumattomuus suunnitelmallisuudessa ja omien tavoitteiden asettamisessa oli muutamille ongelmallista. Osalla on käytetty menetelmä oli entuudestaan tuttu, ja heillä olikin helpompaa, eikä patistamista juuri tarvittu.

Huonosti pääsin, olisi pitänyt yrittää enemmän.

Tavoitteet täyttyivät hyvin tekemällä kunnolla tehtävät.

Osasin asettaa tavoitteet hyvin, mutta en aivan päässyt niihin.

En osannut asettaa tavoitteita, mutta huomasin kuitenkin kehitystä koko kurssin ajan.

Halusin oppia kirjoittamaan edes keskiverron tekstitaidonvastauksen, ja opinkin enemmän kuin odotin.

En oikein asettanut kurssin alussa itselleni tavoitteita. Alussa kirjoittamani esseet eivät olleet niin hyviä, mutta opettajan antama palaute sai minut panostamaan niihin asioihin, joissa oli panostettavaa.

Mikä sujui hyvin? Miksi?

Kurssin opiskelutapa sopi minulle.

Loppua kohden vastaukset paranivat, sillä aloin oppia tekniikkaa.

Esseiden työstäminen. Opin kurssin aikana paremmin työstämään tekstejäni.

Hyvin, helpompi oli kirjoittaa koneella ja muokkaa, joka säästi aikaa ja jaksoi auttamaan tekemään ylimääräisiä.

Tehtävien teon suunnittelu, koska tehtäviä sai tehdä vapaammin ja enemmän silloin kun halusi kuin muilla äi kursseilla.

Kirjoittaminen. Koneella kirjoittaminen on niin paljon helpompaa ja nopeampaa, että tehtäviin jaksaa kirjoittaa huomattavasti enemmän sisältöä.

Kursilla tehtiin paljon töitä ja tuntui että olisi parantunut hieman kirjoittajana tai ainakin tullut parampi ymmärrys omasta kirjoitustasostaan.

 

Mikä ei ihan onnistunut? Miksi?

Muokkasin opettajalta saadun palautteen perusteella tekstejäni uudelleen.

Kappaleiden toisiinsa liittyminen, jatkuvuus.

Olisin voinut parannella vanhoja jo arvioituja tekstejä.

Tekstitaidon vastauksessa käytettävät käsitteet tai osa-alueet eivät olleet täysin hallussa.

Yksityiskohdat, sillä en kertonut asioita tarpeeksi tarkasti ja jään helposti toistamaan asioita.

Tekstejä olisi voinnut korjailla enemmän ja keskittyä sen korjaamiseen kussakin tekstissä, missä oli enetin ongelmia.

Olisin voinut kirjoittaa enemmän tekstejä. Tuntui hieman vaikealta keskittyä vain yhteen tehtävään kunnolla. Tuntui myös, että yhden oppitunnin aikana ei ehtinyt oikein syventyä tekstin kirjoittamiseen. Tämän vuoksi niitä jäi vähän keskeneräisinä roikkumaan.

Vapaa palaute

Oppimispäiväkirja (katkelma)

Systeemi toimii niin kuin pitääkin.

Oppimispäiväkirjan avulla on helppo seurata omaa tekemistä ja edistymistä.

Hyvä kurssi pidin siitä, että annettiin aihealue ja siitä sai itse päättää mitä tehtäviä lähti tekemään.

Sähköinen kurssi oli mukava. Erinomaista oli, että jokaisen tunnin ohjeistukset löytyivät selkeästi peda.net:stä.

Sähköisyys tekee arvioinnista ja tekstin jälleenmuokkaamisesta huomattavasti tehokkaampaa ja järkevämpää.

Paljon erilaisia tehtäviä. Plussana myös se, että sai tehdä sellaisia tehtäviä, mitkä tuntuivat itselleen hyödyllisiltä!

Tykkään, kun opettajalta saa palautteen kirjoitetuista teksteistä. Moni opettaja tyytyy vain antamaan numeron ja jättää kirjoittamatta ollenkaan kritiikkiä.

Itselleni tämä oli positiivinen kokemus. Sähköinen opiskelu oli luontevampaa ja loogisempaa kuin kuvittelin, ja tuntui että oikeasti oppi kirjoittamaan paremmin. Myös rakentava palaute opettajalta ja sen mukaisesti tekstin viilaaminen oli mielestäni hyödyllistä ja onnistunutta.

Kurssipalaute kokonaisuudessaan

Kurssipalaute (ÄI8 ja ÄI9) from Mika Auramo on Vimeo.

 

Kommentti

Tehtävänannoissa en edes pyrkinyt tasapuolisuuteen ja siihen, että olisin arvioinut abiturientteja kaikkia samalla tavalla. Ylioppilastehtävät toki arvioin YTL:n arviointikriteerien mukaan. Virheiden osoittamiseen punakynää ei tarvittu, enkä niitä korjannut opiskelijan puolesta. Osa abeista oli tehnyt valtavasti omatoimista työtä jo hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Näiden ei tarvinnut tulla kouluun koeviikolla,  vaan heillä oli mahdollista tehdä tehtäviä sovitusti tai oman harkinnan mukaan sähköisesti.

Kolmasosalla oli puutteita osaamisessa vielä ennen koeviikkoa. Osalle annoin vain formatiivista palautetta, toisin sanoen vain kommentoin joitakin kirjoitelmien osa-alueita ja kannustin kertaamaan (linkittämällä tarpeellisiin tehtäviin) tekstinhuollon eri osa-alueita. Kokonaisarvosanan annoin suorituksista vasta, kun niissä oli selvästi yritystä (minimitaso päättökokeen läpäisemiseksi) tai ne olivat edes lähellä opiskelijan normaalia taitotasoa. Tekstejä kommentoin, ja monien kanssa kehitimme niitä yhteistoiminnallisesti.

Jokunen harva opiskelija on vuosien varrella kokenut edellä mainitun tapaisen kohtelun epäoikeudenmukaiseksi. Niitä onkin päässyt selvittelemään rehtorin kanssa. Esille on noussut kollegoista poikkeavat metodit. Toisaalta on hankala kehittää mitään, jos kaikki tehdään samalla tavalla kuin aina ennenkin. Vain kaksi vastanneista oli sitä mieltä, ettei kurssilla käytettävät metodit itselle aivan sopineet. Iso prosenttiosuus oppi tällä tavalla kuitenkin paljon paremmin tai erityisen hyvin:

 

Tarkemmat keskiarvot ja tähän tapaan vastaukset videolla kokonaisuudessaan tulevat viipeellä.

 

James Dickey: Syvä joki

Syvä jokiSyvä joki by James Dickey

My rating: 4 of 5 stars

James Dickeyn klassikkoteos on monitahoinen ja -ulotteinen väkivalta- ja jännitysromaani. Joskus Boormanin erinomaisen leffan nähneenä, muistin tapahtumat jo pääpiirteittäin, ja samantapainen pelonsekainen ahdistus, kuolemanpelko sekä tappamisen meininki kirjasta välittyy vieläkin paremmin.

Neljä atlantalaista keskiluokkaista ja keski-ikäistä ystävystä päättävät ottaa viikonlopun irtioton arjesta. Kertojana toimii mainostoimiston omistaja Ed, idea on hänen kaverinsa Lewisin, joka maanisesti treenaa kehoaan ja pakenee arkirutiineja milloin mihinkin harrastukseen. Mukaan houkutellaan vielä Bobby ja Drew.

Alkuun kaikki näyttää hyvältä, ja paatit saadaan veteen. Matka kuvitteellisella Cahulawassee-joella Etelä-Carolinan vuoristoseudulla saa alkaa. Lewis on jo useasti käynyt alueella kalastelemassa ja ampumassa jousella, jonka käytön on opettanut myös Edille. Tunnelmaan virittäydytään kertomalla, että paikallisten kanssa on syytä olla varpaillaan.

Tapahtumat saavat ikävän käänteen, kun Bobby ja Ed tapaavat kaksi vuoristolaista. Epäselväksi jää, ovatko he rikollisia tai viinanpolttajia. Tottuneesti miehet sitovat puuhun epäonnisen kaupunkilaisen. Toinen raiskataan, ja toinen hyökkääjistä onnistuu pääsemään pakoon. Niin kuin monessa muussakin Hollywood-elokuvassa ja TV-sarjassa tässäkin äärimmäisen hädän keskellä laki otetaan omiin käsiin ja päällekarkaaja tapetaan. Siitä alkaakin entistä painostavampi tunnelma, ja jännitystä riittää aivan kirjan loppuun saakka. Epilogissa todetaan, miten elämän ja kuoleman rajamailla kamppailleille miehille ja heidän ystävyydelleen kävi.

Ed joutuu käymään yhden miehen sotaa aseenaan vain jousipyssy kiväärimiestä vastaan. Samalla hän pohtii väkivallan oikeutusta, ja pyrkii psyykaamaan itsestään luontaisen tappokoneen. Se on helpommin sanottu kuin tehty keski-iän kriisiä potevalle ”graafisen ilmaisun mekaanikolle”. Muutoinkin kirjan kerronta on intensiivistä, ja lukijan on helppo samaistua pikkutarkasti kuvattuihin retki- ja harrastetunnelmiin, ja yllättävää kyllä väkivallan vastapoolina toimii jopa runollinen luonnon ja tunnelmien kuvailu. Keskiössä ovat Edin tuntemukset niin perhe-elämän vaikeuksista kuin suhtautumisesta läheisiinsä ja varsinkin Lewisin osin järjettömältä tuntuvaan varustautumiseen atomisotaan. Vaikka miehet toimivat moraalittomasti ja rikkovat lakia, heistä tuntuu, kuin he olisivat sen ulottumattomissa, kuin villin lännen uudisasukkaat heidän arkitodellisuudesta irrallaan olevasta ympäristössä. Siellä on vain yksi laki, ja sen on vahvemman laki: tapa tai tule tapetuksi – ja ruumiit hävitetään.

View all my reviews