ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

ÄI4 – kolmatta vuotta digitaalisesti

ÄI4 – kolmatta vuotta digitaalisesti

Syksyllä 2015 olivat ensimmäiset äidinkielen ja kirjallisuuden lukiokurssit ilman printtimateriaaleja. Niistä raportoin ja reflektoin aiemmin... Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Tag Archives: äi4

ÄI4 – kolmatta vuotta digitaalisesti

 

Syksyllä 2015 olivat ensimmäiset äidinkielen ja kirjallisuuden lukiokurssit ilman printtimateriaaleja. Niistä raportoin ja reflektoin aiemmin:
Verkko 4 kokemuksia: älytunteja ja itsenäisyyttä -artikkelissa oli fokuksena opiskelijapalaute. Seuraavana syksynä
Oppilasjohtoisuutta ja autonomiaa -tekstissä 2016 sivuttiin nimensä mukaisesti oppijoiden itsemääräytymisen tukemista ja sen kokemista mukaan lukien erilaisia perinteisistä opettajajohtoisista käytänteistä poikkeavia menetelmiä ja oppituntijärjestelyjä.

Heutagogiaa, tieto- ja viestintätekniikkaa eri kursseilla ja käyttäjäkokemuksia menetelmästä ja opiskelijapalautetta olen lisäillyt Heutagogiaa ja reflektointia -sivulle.

Suorituksia kahdella kurssilla oli yhteensä 49, ja keskiarvot 7,5 ja 7,0. Yhdellä opiskelijalla arvosana oli neljä. Jälkimmäisellä kursilla oli useampiakin opiskelijoita, joilla oli minimitavoite päästä kurssista läpi, ja tyydyttiin viitoseen. Mukaan mahtui ensimmäinen täydennettävä kurssi tänä lukuvuonna. Toisin sanoen opiskelijalla jäi hyväksyttävästä syystä tehtäviä tekemättä, mutta kurssi on mahdollista suorittaa loppuun seuraavan jakson aikana. Arvioinnille ei toistaiseksi vain ollut vielä edellytyksiä. Keskeytyneitä kurssisuorituksia oli yhteensä neljä.

Alla olevat oppilaiden vastaukset on poimittu koeviikolla pidetystä kyselystä, jossa tällä kertaa pääpaino oli oppimaan oppimisessa ja pysähdyttiin miettimään omia onnistumisia ja epäonnistumisia sekä tehtäviä, niiden mielekkyyttä ja valintaa. Vastausprosentti on hyvä, sillä 42/49 osallistui kurssikyselyyn.


Mitä tehtäviä teit ja miten onnistuit niissä?

Oppitunneittain tehtävät vaihtuivat, ja opetussuunnitelman mukaisesti edettiin käyttämällä kurssikirjoina e-Opin Verkko-sarjan neloskirjaa ja Tekstinhuollon kirjaa. Näiden Peda.net-alustalla toimivien kirjojen lisäksi resursseina käytettiin muitakin nettisisältöjä. Yleensä oppituntien alussa opettaja esitteli lyhyesti tehtävän tai tehtävät, ohjeet niiden tekemiseksi ja tavoitteet. Pakollisia tehtäviä ei ollut, vaan oppilaat saivat valita tuntisuunnitelmaan merkityt tehtävät tai tehdä jotain muuta kurssiin liittyvää.

Tein itselleni mieluisia tehtäviä ja ne menivät ihan hyvin.

Tein kurssin aikana paljon tehtäviä eri aiheista. Onnistuin niissä mielestäni hyvin, koska panostin niihin paljon enemmän.

Tein kirjallisuuskritiikin, kirjoitustaidon tehtävän, argumentaatio analyysin, koeviikon tehtävän ja kappaleiden tehtäviä.

Tein yhden vapaavalintaisen tehtävän melkein jokaisesta AI4-kurssin aiheesta, ja kaikki pakolliset tehtävät. Onnistuin niissä kaikista mielestäni hyvin.

Argumentaatioanalyysi, kirjoitustaidon tehtävä, kirjallisuuskritiikki, kurssin puhetehtävä ja lukutaidon tehtävä. Kaikki tehtävät menivät mielestäni hyvin.

Jos epäonnistuit, mistä se mielestäsi johtui?

En epäonnistunut.

Laiskuudesta ja huolimattomuudesta.

En lukenut kunnolla tehtävänantoa tai en muuten vain keskittynyt.

Epäonnistuin joissain tehtävissä kieliopin kannalta. Olisi pitänyt opetella ja kertailla joitain asioita enemmän.

Epäonnistumiset johtuivat yleensä aiheen vierestä kirjoittamisesta, ja omasta kriittisyydestä vastauksien laatua kohtaan. Ajatuksia oli välillä vaikea ilmaista haluamallani tavalla tekstiksi.

 

Onnistuitko tehtävien valinnassa?

Opettaja ohjasi kurssin aikana oppijoita yksilöllisesti, ja yhdessä pyrittiin suunnittelemaan oppilaiden lähtökohdista ja valitsemaan tehtäviä siten, että niiden tekeminen tuntuisi mielekkäältä ja motivoivalta. Toisin sanoen oppijoilla oli mahdollisuus personoida omaa oppimistaan.

Sain valittua tehtäviä, joista oli hyötyä minulle.

Otin mielestäni helpoimmat joten kyllä.

Onnistuin sillä valitsin tehtäviä,  jotka minua itseäni oikeasti kiinnosti.

Mielestäni onnistuin niissä hyvin ja löysin itselleni hyviä tehtäviä.

Kyllä, kurssi tuntui sopivan helpolta, eikä aikaa mennyt liikaa läksyihin.

 

Olivatko kurssin sisällöt mielekkäitä ja sinusta tärkeitä?

Koeviikolla oli arviointikeskustelujen jälkeen aika miettiä myös kurssin sisältöjä ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

 

Joo, tykkäsin että kirjoitimme paljon.

Sisällöt olivat ihan hyviä, jotkin tehtävät aika hankalia.

Erittäin mielekkäitä verrattuna kaikkiin aikaisempiin äidinkielen kursseihini.

Kyllä, kävimme läpi paljon nykyhetken asioita, jotka olivat mielenkiintoisia.

Kurssi oli minulle paljon mielekkäämpi, kuin esimerkiksi kirjallisuutta koskeva äidinkielen kurssi. Argumentaatio ja väitteleminen on mielenkiintoista ja hauskaa.

Mihin tarvitset kurssilla opiskeltuja sisältöjä myöhemmin?

Oppimisessa pyrittiin siihen, että tunnistetaan opiskeltujen sisältöjen merkitys muilla kursseilla ja myös lukion jälkeen.

Yo-kirjoituksia varten.

Muissa kursseissa ja yo-kirjoituksissa

Argumentointia ja valeuutisten tunnistamista taitoa ihan normaalissakin elämässä.

Väittely- ja argumentaatiotaidot ovat kaikissa elämän vaiheissa mielestäni tärkeitä.

Esimerkiksi lukiessani erilaisia tekstejä netissä, jotta osaan ymmärtää niiden sisältöä ja sanomaa paremmin.

Mitä mieltä olet kurssin tuntipäiväkirjasta?

Opiskelijat kirjasivat tekemiään tehtäviä päiväkirjaan, josta kävi selville, minkälaisia tehtäviä ja oli tehty milläkin oppitunnilla. Kun päiväkirja oli tallennettu Peda.netiin omiin suosikkeihin, oppilas pääsi yhdellä napsautuksella tekeillä olevaan tehtävään seuraavalla oppitunnilla. Myös opettajan oli vaivatonta seurata opiskelijoiden etenemistä kurssilla ja tarvittaessa ohjata opiskelun edetessä.

Tuntipäiväkirja

Se on selkeä ja helppo tehdä.

En oikein pidä siitä, mutta kyllä se nyt menee.

Se on hyvä tapa olla tietoisena siitä, mitä on tehnyt.

Se oli hauska ja hyvä lisä. Siitä näkivät opettaja ja oppilas missä mennään.

Ymmärrän täysin tuntipäiväkirjan idean ja se on mielestäni loistava tapa pitää kirjaa oppilaiden töistä kun opiskellaan luokan ulkopuolella.

 

Miten tekstinhuollon suunnittelu sujui? Kommentoi oppimispäiväkirjaa ja opettajan ohjeita. Miten otit ne huomioon?

Kursseilla kirjoitettiin useita arvioitavia suorituksia, jotka tehtiin Peda.netiin suoraan tai palautettiin oppilaan käyttämästä pilvipalvelusta (kuten OneNotesta tai Google Drivestä). Opettaja arvioi tekstit, jos ne täyttivät tehtävänannon, toisin sanoen olivat tarpeeksi pitkiä ja ohjeiden mukaisesti laadittu. Virheet merkitsin osittain ja samassa yhteydessä määrittelin virhetyypit ja ohjasin omatoimiseen harjoitteluun ja Tekstinhuollon kirjan tehtäviin. Jo arvioituja tekstejä oli mahdollista kirjoittaa uudelleen tai tarjota tilalle vastaava suoritus.

Meinasi vähän mennä penkin alle.

Oppimispäiväkirja oli hauska uusi asia minulle.

Otin töissäni ohjeet ja tehtävän annon huomioon.

Reflektointi auttoi, sekä opettajan linkit olivat hyödyllisiä

Opettajan ohjeet olivat erittäin hyviä ja oppimispäiväkirja oli hyödyllinen.

Vapaat kommentit: risut ja ruusut

Opiskelu oli rentoa ja mielenkiintoista.

Sähköinen kirja minusta kivempi kuin printtikirja.

Kurssi oli kiva mutta ehkä vähän liikaa kirjoittamista, kun melkein joka tunnille piti tehdä pitkiä esseitä yms.

Kurssi onnistui hyvin, osassa tehtävissä oli heikosti ohjeistusta, mutta niidenkin kanssa selvisi ihan hyvin, kun piti itse etsiä lisää tietoa.

Tehtäviä tulee paljon lisää koko ajan, ja tehtävänantoihin ja teksteihin mitä pitää lukea menee välillä kokonainen oppitunti ja samalla tunnilla pitäisi saada essee valmiiksi

 

Koeviikolla tapahtunutta

Yhä useammassa lukiossa ollaan siirtymässä – ellei sitten ole jo siirrytty – pois koeviikosta, jossa kurssin ennen “kruunasi” summatiivinen koe. Äidinkielen kursseilla tavallisesti kirjoitettiin essee tai vastaava, jonka opettaja sitten arvioi ja palautti seuraavan jakson aikana. Syyskuussa 2017 kirjoitin oman lukion koeviikon käytänteistä ja omistani blogiartikkelissa.

 

Sähköisiä kirjoja käyttäessäni en ole enää pitänyt entiseen tapaan äidinkielen summatiivisia kokeita, jotka käytännössä tarkoittavat ylioppilaskirjoitelmien teettämistä koepäivänä eli lukutaidon koe tai tekstitaidon koe (aiemmin esseekoe ja tekstitaidon tehtävä). Oppilaat saavat ennakkoon aiheet, jotka usein ovat päättökokeen tehtäviä tai vastaavia. Ne palautetaan koepäivänä aamupäivällä sähköisesti, ja niitä voi muokata opettajalta saadun suullisen palautteen jälkeen (arviointikeskustelut). Samalla käydään oppilaiden kanssa henkilökohtaisesti ja kasvotusten yhdessä kurssin arviointi, sen perusteet ja siihen liittyvät tehtävät. Tällä kertaa kysymyksenä oli myös oma arvosana ja edellytykset saavutettuun.

Anna itsellesi arvosana kurssista (ja perustele lyhyesti).

5, en ansaitse parempaa.

Oisin halunnut 7, mutta näytöt eivät siihen varmaan riittäneet. Yritin kuitenkin parantaa asioita aina edellisestä kerrasta.

7 oli ihan hyvä arvosana, sain työt tehdyksi ihan kohtuullisen hyvin.

8, palautettavat tehtävät onnistui hyvin, samoin tekemäni tehtävät. Olisi kuitenkin pitänyt tehdä enemmän tehtäviä, jos olisin halunnut paremman numeron.

9, tein ja panostin enemmän, kuin millään muulla äidinkielen kurssilla aikaisemmin.

Kurssikysely kokonaisuudessaan

ai4_kysely_17 from Mika Auramo on Vimeo.

Artikkelikuvan tiedot

Oppilasjohtoisuutta ja autonomiaa (ÄI4)

Syksyllä 2016 pääsin starttaamaan kolmannen vuoden, jolloin käytössä oli kokonaan sähköinen ja vuorovaikutteinen oppikirja (e-Opin Verkko-sarja Peda.netissä) ja oppilasjohtoinen heutagogia. Kirjasarjaa on nyt valmiina viisi osaa eli lukion ensimmäisen ja toisen vuosiluokan kurssikirjat. Ks. palaute viime vuodelta vastaavalta kurssilta.

Opetusmenetelmänä olen soveltanut heutagogiaa, jossa lähtökohtana on oppilaan itsemääräytyminen (self-determination), ei siis sentyyppinen itseohjautuvuus, että opettaja valikoi tai tarjoilee oppilaalle erilaisia opintopolkuja ja seurailee aikatauluin ja välitestein edistymistä ja etenemistä. Opettaja ei rakenna oppilaalle etenemisesteitä, ja oppilaat voivat valita itse mieluisimmat tai tarpeellisimmat tehtävät.

Oppilaat asettavat itse itselleen arvosanatavoitteet, ja yhdessä suunnitellaan, miten niihin tai jopa niiden yli päästään. Koko ryhmän opettaminen ja opetussuunnitelman sisältöjen välittäminen on siis muuttunut oppilaslähtöiseksi tai -keskeiseksi, joskin omaa autonomiaa ja tavoitteiden asettamista ja siten vastuunottamista ja itsensä johtamista ja ryhmätyöskentelytaitoja yritetään edistää mahdollisimman paljon. Läheskään kaikilla ei omatoimiseen suunnitteluun tai etenemiseen ole paljon valmiuksia, ja silloin turvallisinta on edetä normaalin tuntisuunnitelman tahtiin.

Alla olevasta diakuvasta pääsee tutustumaan aiempiin teksteihin, joissa reflektoin opetusmenetelmää, kurssipalautteita ja muita opetukseen ja oppimiseen liittyviä asioita. Yleensä menneen kurssin jälkeen on aika miettiä, mikä toimi hyvin, mitä voisi kehittää edelleen ja mitä voisi jakaa eteenpäin.

Aikataulut ja ohjaaminen

Aikataulutusta toki tarvitaan jo pelkästään opettajan työmäärän hallinnan vuoksi. Esseet ja vastaavat palautetaan tiettynä aikana kurssin kuluessa, jos oppilas haluaa siitä arvosanan. Myöhässä palautetuista suorituksista olen antanut suoritusmerkinnän. Silloin ollaankin pulassa kurssiarvosanan suhteen, jos oppijalla ei ole tarpeeksi näyttöjä osaamisensa osoittamiseksi. Tämän kannalta ongelmat ovat olleet hyvin marginaalisia niin kuin tälläkin kertaa. Käytännössä muuta pakollista ei ole kuin tuntipäiväkirjan pitäminen asiallisesti. Sen perusteella opettaja näkee helposti, että on opiskeltu ja että oppimista on tapahtunut. Silti, ainakin palautteen mukaan, oppijat lukevat ja kirjoittavat pääsääntöisesti huomattavasti enemmän kuin aiemmin opettajajohtoisessa oppimisessa.

Ohjaamisen merkitys, psyykkaaminen (Coaching) ja oikea-aikainen tuki (scaffolding), yksilöllisessä tai pienryhmäopiskelussa (kotiryhmät) korostuu ja auttaa oppijaa opettajajohtoista menetelmää paremmin saavuttamaan oppimistavoitteita. Itse asiassa opettaessani vanhalla tavalla en edes tiennyt, millaisia tavoitteita oppijoilla oli oppimisensa suhteen. Silloin opetin oppiainetta, ja kaikkien oli vain sopeuduttava siihen, että arvioitavat tehtävät olivat kaikille lähestulkoon samat, samoin työmuodot.

Autonomiaa ja tuloksia

Kurssipalautetta, syksy 2016

Oppimistulokset ja motivaatio ovat olleet huomattavasti parempia kuin paperisella opettajajohtoisella tavalla. Tälläkin kertaa selkeä enemmistö tuntui pitävän opiskelustaan. Erityisesti oppilaat tuntuvat pitävät siitä, että saavat kirjoitella esseitä ja tekstitaidon vastauksia (nykyään luku- ja kirjoitustaidon kokeita) uudelleen, joillakin kursseilla muitakin. Kun nämä suoritukset on tehty jo ennen koeviikkoa, viimeistään tuolloin monet oppilaat oivaltavat, että huonosti menneen suorituksen korottaminen kannattaa. Esimerkiksi viitosia ja kuutosia aiemmilta kursseilta saanut opiskelija sai otettua itseään niskasta kiinni ja antoi palautekeskustelussa nähtäväkseni esseen, joka olikin kahdeksikon luokkaa. Näin että asiat osattiin ja siihen oli paneuduttu huolelle. Totesin, että olet käyttänyt ainakin pari tuntia, sillä tämä on aivan eri luokkaa kuin aiemmat. Vastauksena tuli, että hän oli käyttänyt koko sunnuntai-iltapäivän, ainakin kuusi tuntia. Tämä lienee sitä kasvun asennetta (growth mindset) jos mikä, kun vielä asetin rimaa korkeamme seuraavilla kursseilla, jatkossa siis vähimmäisvaatimustaso olisi tuo kahdeksan (mikä jäänee nähtäväksi).

Autonomia ei ole...

Skeptinen opettaja ajattelee varmaan, että kaikki kokeet ja vastaavat pitäisi suorittaa valvotussa ja muulta maailmalta (ja ilman nettilähteitä) suljetussa yhteydettömässä tilassa kaiken vilpin, plagioinnin ja kopioinnin välttämiseksi. Tässäkään en näe ongelmaa, vaan ohjauksella ja kannustuksella näistäkin vältytään. Kun oppija oivaltaa, ettei plagiointi hyödytä häntä yhtään päättökokeeseen valmistautumisessa, kuka sellaiseen edes syyllistyisi? Kun onnistumisesta ei tarvitse ottaa paineita, ja huonosti menneen suorituksen voi tehdä uudelleen, tämä on tuntunut motivoivan paljon paremmin entiseen verrattuna.

Eri ryhmien keskiarvot ovat olleet tällä oppilasjohtoisella metodilla (heutagogy) puolesta numerosta numeroon parempia kuin sillä perinteisellä tavalla. Hyvä vertailukohta ensimmäisessä jaksossa oli kaksi abiryhmää, jotka toteutin paperikirjalla ja tasatahtisen opettajajohtoisesti. En enää ole vuosiin yrittänyt rakentaa välimuotoja eli yhdistää erilaisia oppimiskäsityksiä sen paremmin kuin analogista (printti) ja digitaalistakaan (tvt) oppimateriaalia. Paperikirjalla opiskelleiden keskeytysprosentti yli 20%, ja digitaalisesti se jäi molemmissa ryhmissä yhteen tai kahteen oppilaaseen per ryhmä

 

Tuntipäiväkirja, tuntisuunnitelma ja koeviikko

Videossa on lyhyt esittely, miten opettaja voi muokata oppikirjaa. Esimerkissä on toteutettu äidinkielen ja kirjallisuuden neloskurssilla mm. tuntisuunnitelma, johon opettaja lisäsi hyperlinkit kirjaan ja suppeasti oppituntien aiheet. Tämän lisäksi tutustutaan oppilaan pitämään tuntipäiväkirjaan, johon hän kirjasi opiskelemansa asiat ja lisäsi hyperlinkit tekemiinsä tehtäviin. Lopuksi vilkaistaan vielä koeviikon ohjelmaa ja tehtäviä.

verkko_4 from Mika Auramo on Vimeo.

 

Kurssipalautteesta ja itsearvioinnista poimittua

Mitä mieltä olet älytunneista (genius hour)?

Älytunneilla tarkoitetaan sitä, että oppilas saa itse valita oppimisensa kohteen. Opettaja ei määrää tunnin aiheita, mutta usein oppijat valitsevat omatoimisesti heitä kiinnostavimmat tehtävät, jotka palvelevat omaa oppimista parhaiten. Käytännössä suurin osa käyttää älytunnit joko yksin tai kotiryhmässä työskennellen jonkin useita tunteja vaativan tehtävän parissa, esim. yhteisen esityksen tai kirjallisuustehtävän. Ks. lisää artikkelista (teachthought.com)

Mielenkiintoista ja mukavaa.

Pidän niistä, koska voin opiskella todella itsenäisesti.

Mukavaa kun saa tehdä itse siitä osa-alueesta tehtäviä, kun haluaa.

Älytunnit ovat hyödyllisiä, sillä silloin on hyvä hetki tehdä esimerkiksi rästiin jääneitä tehtäviä.

Minusta älytunnit olivat todella mukavia ja hyviä. Pidin niistä paljon kun oli todella vapaat kädet ja kotona kirjoittaessa hommat sujuivat parhaiten.

Mitkä kurssin tehtävät olivat mieluisia?

Paritehtävät, väittelyt jne. Koska ne olivat hauskoja tehdä.

Erityisesti oman uutisen tekeminen, kun sai luoda hauskan parodian.

Kirjakritiikki ja essee olivat mukava tehdä, koska niissä oli mieluisat aihepiirit.

Tuntitehtävät yleisesti, koska ohjeet olivat selkeitä ja pystyin hakemaan apua myös internetistä.

Koepäivän tehtävänä suoritettu yleisönosastokirjoitus oli mieluinen, sillä en ollut aikaisemmin kirjoittanut vastaavaa. Varsinaisista kurssilla tehdyistä tehtävistä suosikkini oli luultavasti argumentointitapojen tunnistamista videolla käydystä väittelystä, sillä oli mukavaa käyttää lähteenä videota kirjallisen tuotoksen sijaan.

Kommentoi oppituntien rakennetta, ns. flipped learning.

Käänteinen oppiminen toteutui kurssilla siten, että oppituntien alussa määrittelin tunnin aiheen nopeasti (viidestä kymmeneen minuuttiin). Edettiin väljästi tuntisuunnitelman mukaan. Kesken jääneitä tehtäviä sai jatkaa tai siirtyä tunnin aiheisiin. Niitä sai tehdä tai sai olla tekemättä. Kirjalliset tehtävät toimitettiin oppikirjaan, ja siten kommentoimalla ja arvioimalla muiden suorituksia saatiin vertaispalautetta ja -arviointia. Läksynkuulusteluja eikä luennointia ei ollut, eikä kotiläksyjäkään juuri lainkaan. Tehtäviä sai tehdä omien tavoitteiden mukaisesti. Käytännössä oppilaat tekivät, lukivat ja kirjoittivat silti reilusti enemmän kuin vanhassa opettajajohtoisessa systeemissä.

Rakenne oli hyvä ja asiat tulivat selviksi.

Paljon parempi kuin normaali oppitunti.

Mukava ja vapaampi kuin normaalit oppitunnit.

Kiva kun pääsee itse vaikuttamaan tehtäviin asioihin eikä kaikki ole vain opettajan määräyksen alaista.

Oppituntien rakenne on mielestäni onnistunut, kun aikaa ei käytetä turhiin löpinöihin ja opin itse paremmin jos opiskelen asiat itsenäisesti kuin että opettaja selittäisi koko oppitunnin ajan.

Mitä pidit koeviikon rakenteesta? Vertaa muihin, esim. reaaliaineiden, kursseihin.

Koeviikon tunnit käytettiin arviointikeskusteluun, koeviikon tehtäviin sekä omien suoritusten korottamiseen. Ylioppilaskirjoitelmien ja vastaavien korotusmahdollisuutta onkin käyttänyt noin neljäsosa oppilaista. Noin viiden minuutin rupattelutuokioissa sovittiin yhdessä kurssiarvosana ja tarkisteltiin vielä, mistä se koostui. Jos oppilaalla oli mahdollisuuksia vielä tehdä jotain odotettavissa olevan arvosanan suhteen, sovittiin, mitä tehtäviä tulisi tehdä ja minkätasoisia niiden tulisi olla. Jos kyseessä oli koeviikon tehtävässä onnistuminen, annoin siitä arvosanan suoraan Peda.netin arviointityökalulla suorituksen perään.
Lue lisää uusista koeviikon käytänteistä.

Huomattavan pieni osa stressasi koeviikkoa siihen perinteiseen kokeeseen verrattuna, siis siihen, jossa pitää kerralla onnistua ja josta kurssiarvosana pitkälti määräytyy.

Vain 2/64 piti koeviikkoa ahdistavana.

Koeviikko oli sopivan rento ja mukava verrattuna muihin aineisiin.

Koeviikko ei tuottanut liikaa stressiä niin kuin muissa aineissa, mikä oli hyvä juttu.

Huomattavasti stressittömämpi, rennompi ja opiskelijaystävällisempi, kuin esim. reaaliaineiden koepäivä.

Koeviikon rakenne on mielestäni todella hyvä. Tykkään koeviikon rakenteesta todella paljon. Ja se on toimiva.

Koeviikko toimii hyvin. Reaaleiden kertaustunnit ovat melko hyödyttömiä mielestäni äikässä aika käytetään hyödyllisesti koska kertaustunnilla voi aloittaa koepäivän tehtävää. Ja koepäivänäkin on pakollista tehtävää joka korvaa kokeen hyvin.

Mitä pidit kurssitehtävien korottamismahdollisuudesta?

Oppilailla oli mahdollisuus tehdä uudelleen tekstejään. Onnistuneemmasta suorituksesta parempi jäi voimaan, ja sillä korvasin Wilmaan (arviointiohjelma) sen paremman suorituksen.

Reilu mahdollisuus

Se oli hyvä sillä ei jää harmittamaan jos sai huonon numeron sillä sitä voi korottaa.

Mielestäni se on hyvä tapa saada opettajalta yksilöllisiäkin vinkkejä esim esseeseen tai tekstitaidon vastaukseen ihan ylppäreitäkin ajatellen.

Vaikka en tällä kurssilla hyödyntänytkään, silti mahtava mahdollisuus. Mielestäni mahdollisuus korjata virheitään palautteen perusteella tehostaa oppimista.

Erinomainen idea, joka auttaa huomattavasti. Esim. Itselläni oli yllättävää menoa jonka takia en ehtinyt tehdä deadlineen mennessä tiettyjä tehtäviä, mutta korotusmahdollisuuden ansiosta sain yrittää uudelleen

Muuta palautetta

Älytunteja voisi olla enemmän.

Tämä oli paras äikän kurssini ja muutenkin pidin tästä.

Mukava rento kurssi, ainoa risu joka tulee mieleen on koulun surkea netti.

Kokonaisuudessaan hyvä kurssi! E-kirjaa oli aluksi vaikea käyttää, mutta siitä pääsi jyvälle.

Mukavan vapaata työskentelyä mutta joskus jäi hieman epäselvyyksiä tehtävien suhteen.

Pidän tälläisestä opiskelusta, kunhan vaikeus-/haastavuustaso nousee kokoajan (ylppäreitä ajatellen).

Kurssipalaute kokonaisuudessaan

Opettajilla on tapana valikoida ja muokata tilastoja ja muuta julkaisemaansa palautetta sitä kaunistelemalla. Harvoin kyselyjen tuloksia julkaistaan sellaisenaan, jotta säröäänet eivät veisi huomioita ilosanomalta, jota opettaja kulloinkin on välittämässä. Alla olevasta videosta katsoja voi sitten tehdä omat päätelmänsä.

Verkko 4 kurssipalaute from Mika Auramo on Vimeo.

Yhdessä onnistumme!

 

Sarjassa ilmestyneet tekstit

Loppuhuomautus

Itse olen innostuneempi oppimisen personoinnista kuin yksilöllistämisestä, jos sitä pohditaan pedagogia > andragogia > heutagogia – jatkumolla.
Ks. keväältä artikkeli Personoitu oppiminen ja hyviä tuloksia.

Verkko 4 kokemuksia: älytunteja ja itsenäisyyttä

Kursseillani oli kolmas kerta (tällä kurssilla eOpin kustantama Verkko 4), jolloin oppilailla oli mahdollisuus osallistua äidinkielen ja kirjallisuuden pakollisen kurssin opiskeluun kokonaan sähköisesti. Osa oppilaista (16/32) oli ollut jo yhdellä tai kahdella ”koneäikän” kurssilla, ja työskentely lähtikin entistä ripeämmin liikkeelle.

Tällä kertaa oppilaiden kurssiarviointi ja kurssin palautekysely keskittyi pitkälti oman oppisen hallintaan, yhteistyö- ja johtamistaitoihin. Kurssilla noudatettiin oppilaskeskeistä, käänteistä ja mahdollisimman paljon oppilaan itsemääräytyvyyttä tukevaa menetelmää.

Suurin osa oppilaista vaikutti kyselyn perusteella olevan tyytyväisiä normaalia käytäntöä vapaampaan oppiseen. Vaikka valinnanvaraa tehtävissä oli, silti ryhmän ja opettajan ohjauksessa saatiin pääpiirteittäin oppikirjan keskeiset sisällöt käsiteltyä. Kun tehtävät eivät jääneet omaan sinikantiseen vihkoon, kaikkia tehtäviä ei tarvinnut itse tehdä, vaan tutustuttiin muiden kurssilaisten tekemiin harjoituksiin ja kommentoitiin sekä sähköisesti että kasvotusten niitä oppituntien aikana.

Jäljempänä on poimintoja oppilaiden vastauksista kysymysten ja suppean määrittelyn jälkeen. Lue kyselyn vastaukset kokonaisuudessaan.

Kurssipalaute ÄI4

 

Mitä opin yhdessä tekemisestä ja miten opin sosiaalisesti?

Työskentely tapahtui ns. kotiryhmissä, eli oppilaat muodostivat muutaman oppilaan tiimejä, jotka tekivät samaan tai lähes samaan tahtiin heille osoitettuja tai tarjottuja tehtäviä e-kirjan eri tehtäväkokonaisuuksista tai osa-alueista, esim. argumentointia, kielenhuoltoa, tekstilajeja jne.

  • Opin, että yhdessä tekemällä opin paremmin kuin yksin.
  • Jokaisen mielipide pitää ottaa huomioon ennen päätösten tekoa.
  • Yhdessä tehtävät tuntuivat menevän paremmin. Ja tehtävien oli hauskempaa.
  • Opin, että oppiminen ei ole pelkkää yksin pänttäämistä, vaan se voi olla myös sosiaalisesti kehittävää.
  • Opin toimimaan ryhmässä paremmin, koska sähköisessä kirjassa on paljon enemmän ryhmätyö mahdollisuuksia.
  • Sosiaalisesti sain muutaman uuden ystävän ja sain enemmän itsevarmuutta luokan edessä esiintymiseen väittelyiden kautta. Yhdessä tekeminen oli myös kivaa ryhmän kanssa, sillä tehtävät vaikuttivat helpommilta ryhmän kanssa.

Katso kurssin opetussuunnitelma ja kirjoita lyhyesti, miten mielestäsi suoriuduit.

Yhtenä itsearviointikysymyksenä oli selvittää, miten oppilas saavutti opetussuunnitelman tavoitteet omalta osaltaan. Tilastojen perusteella näin useimmiten kävikin ja ryhmän keskiarvo oli puolisen numeroa parempi kuin verrokkiryhmillä (Särmä) tältä ja edelliseltä vuodelta.

  • Suoriuduin mielestäni ihan hyvin.
  • Mielestäni suoriuduin hyvin, opin kaikkiin suunnitelmissa mainittuihin kohtiin jotain uutta.
  • Asiat olivat lähtökohtaisesti mielenkiintoisia ja olen saanut enemmän kokonaiskuvaa.
  • Onnistuin mielestäni suhteellisen hyvin. Tekstitaidon vastaus yllätti positiivisesti.
  • Olen onnistunut kehittämään äidinkielen taitojani opetussuunnitelman mukaisesti.
  • Suoriuduin kohtalaisen hyvin mielestäni, tämänlainen kurssi on täysin uutta minulle mutta pidin siitä.

 

Vertaa kokemustasi myös paperikirjaan: Mitä hyviä puolia tai haasteita löydät e-kirjasta verrattuna paperiseen oppikirjaan?

Noin puolet kurssin opetukseen osallistuneista oli jo käyttänyt Verkkoa aiemmin, ja käyttö oli lähes kaikilla hyvällä tasolla. Liikkuminen kirjassa koettiin helpoksi, sillä merkkasin kirjaan lisättyyn tuntipäiväkirjaan oppituntien ohjelman ja valittavia tehtäviä. Oppilaat pitivät omaa tuntipäiväkirjaansa, johon merkitsivät linkin tekemiinsä tehtäviin. Useimmat niistä tehtiin yhteistoiminnallisesti tai siten, että tekstit ja keskustelut olivat muiden nähtävillä ja kommentoitavissa. Näin saatiin vertaispalautetta ja tehostettu omaa oppimista.

  • E-kirjassa tehtävänannot selvempiä.
  • Nyt kun Peda.net-sivustoa on oppinut käyttämään kunnolla, en löydä tästä huonoja puolia.
  • E-kirja oli paljon monipuolisempi. Siinä hyödynnettiin myös paljon paremmin ryhmätyömahdollisuuksia.
  • E-kirjaa helpompi ja nopeampi käyttää. Kaikin puolin parempi kuin paperinen oppikirja.
  • E-kirja on mielestäni paljon parempi, siinä saa opiskella omatoimisesti, mutta myös ryhmässä. Se voittaa paperisen kirjan mennen tullen.
  • E-kirjan hyviä puolia oli se, että tehtävät merkittiin aina tuntipäiväkirjaan. Normaalisti pitäisi tehdä vihkoon tehtäviä, mikä on tylsempää.
  • E-kirja on ainakin miljoona kertaa kätevämpi kuin paperikirja, koska se mahdollistaa jokaisen yksilön kehittymisen omaan tahtiin. Samalla oppii vastuullisuutta opiskelustaan, koska oppiminen on omissa käsissä.

 

Kurssilla oli muutama ns. älytunti, jolloin opiskelija sai päättää mitä opiskeli. Miten se sopi sinulle?

Parilla tunnilla oppilailla oli valinnanvapaus tehdä oppikirjan tehtäviä oman mielen mukaan. Tällöin tehtiin rästiin jääneitä tehtäviä tai muita kurssiin kuuluvia kirjoitelmia, valmisteltiin yhteisiä esityksiä jne.

  • Hyvin, koska se oli ryhmän kanssa kivaa.
  • Hyvin, sai vapaasti tehdä tehtäviä oman mielen mukaan.
  • Se oli ihan mukavaa muutosta normaaliin opiskeluun.
  • Se sopi minulle hyvin, koska sai edetä omaan tahtiin.
  • Nämä tunnit sopivat minulle hyvin. Sain tehtyä kyseisillä tunneilla todella paljon tehtäviä.
  • Pidin älytunneista, sillä itse valitsemien tehtävien tekeminen on paljon mukavampaa.

 

Kommentoi oppituntien rakennetta. Käytettiin ns. käänteistä opetusmenetelmää (flipped learning).

Oppitunnit menivät pääsääntöisesti niin, että opettaja oli mahdollisimman vähän äänessä luokan edessä. Toisinaan oli tarpeen määritellä tekstianalyysin käsitteitä, puheenpito-ohjeita tms. Tällöin oppilaille annettiin kotiin lukutehtäviä, jotta niihin sai valmistautua ja pyrkiä omaksumaan aihepiirejä omin päin. Oppitunneilla aikaa ei haaskattu siihen, että opettaja luennoi ja oppilaat kopioivat tekstejä. Teoria ja ohjeet jaettiin oppilaille tutustuttavaksi oppikirjasta ja muista lähteistä.

  • Oli todella myönteinen uudistus!
  • Hyvä rakenne, opettaja ei ollut liian pitkään äänessä.
  • Pidän tästä opetus rakenteesta todella paljon.
  • Vallan mainio, on hyvä muistaa että apua tarvitsevat voivat kysyä jos jokin on epäselvää.
  • Mielestäni se, että opettaja antaa enemmän aikaa oppilaille opiskeluun, on hyvä asia.
  • Oppitunnit olivat mukavia. Aikaa tosiaan jäi enemmän vuorovaikutukseen.
  • Mielestäni oppituntien rakenne on hyvä, koska tekemistä riittää koko tunnin ajaksi. Lisäksi minusta on hyvä, että tehtäviä ei ole pakko saada valmiiksi tunnilla, vaan niitä voi jatkaa myös rauhassa kotona.

 

Vertaa koepäivän järjestelyä ja ohjelmaa muihin kursseihin.

Koepäivällä ei ollut pakollisia kirjoitustehtäviä muuta kuin yksi laajahko kirjoitelma tai jokin muu kurssiin liittyvä tehtävä, esim. bonustehtävä tai jokin muu, jolla saattoi osoittaa kurssiin liittyvien aihekokonaisuuksien omaksumista ja osaamista. Oppilailla oli mahdollisuus kirjoittaa uudelleen jo arvioituja tehtäviä, esim. kirjallisuuskritiikkiä tai ylioppilaskirjoitelmia. Yhdeksän oppilasta käyttikin tätä mahdollisuutta.

Puolentoistatunnin jälkeen siirryttiin kahdenkeskisiin arviointikeskusteluihin, joissa aikaa oli varattu per oppilas 6 minuuttia. Tällöin sovittiin yhdessä kurssin arvosana, ja käytiin läpi tehtäviä ja eriteltiin, mitä olisi voinut tehdä toisin, jotta arvosana olisi ollut vielä parempi. Rupattelu oli leppoisaa, ja saatiinpa ratkaistua keväästä jäänyt arviointivirhe korjattua, ja oppilas sai kympin kurssistaan.

  • Koepäivä järjestely on hyvä ja nerokas
  • Hieman rennompi päivä keskellä koeviikkoa tuli kyllä tarpeeseen.
  • Koepäivän järjestys oli todella hyvä ja jäi aikaa korjailla muita tehtäviä.
  • Rennonpaa, ei tule viimeisenä päivänä kiire tehdä kaikkia kurssin tehtäviä, kun ne on tehnyt etukäteen.
  • Koepäivä on hyvin suunniteltu. Muissa pitää ahertaa kokeen parissa, mutta äidinkielessä on hieman rennompaa tekemistä.

Mitkä tehtävistä olivat hyviä?

Oppilailta kysyttiin myös mielipidettä, mitkä tehtävistä olivat hyviä. Suurin osa niistä tuntui sopivan ryhmän oppilaille. Aina ei voi miellyttää kaikkia, muutama tehtävä koettiin huonoksi, esim. pitkät kirjoitustehtävät ja sellaiset keskustelutehtävät, joita ei dokumentoida.

  • Kritiikki ja essee.
  • Kaikki kirjan tehtävät olivat mielestäni hyviä ja asiallisia.
  • Mielipidekirjoitukset, Hauskat kuvatehtävät jakommentoinnit yms..+
  • Vapaammat taikka tarkasti rajatut sekä selkeästi ohjeistetut tehtävät.
  • Pidin kielenhuollontehtävistä, ne olivat sopivan yksinkertaisia ja samalla niistä oppi.
  • Ryhmässä keskustelut, koska niissä pääsi kuulemaan muiden mielipiteitä. Kielenhuollon selkeän rakenteen ansiosta.
  • Ryhmässä tehtävät tehtävät, joissa sai miettiä yhdessä ja samalla kehittää sosiaalisia taitoja.
  • Mielestäni kaikki tehtävät olivat hyviä, erityisesti ne, joissa piti analysoida pohjatekstiä ja kaikki ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät.

“E-kirja on ainakin miljoona kertaa kätevämpi kuin paperikirja, koska se mahdollistaa jokaisen yksilön kehittymisen omaan tahtiin. Samalla oppii vastuullisuutta opiskelustaan, koska oppiminen on omissa käsissä.”

Sarjassa ilmestyneet tekstit