ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Category Archives: Ylioppilaskoe

Tekstitaidon kokeen aiheita (2007 – kevät 2017)

Tutustu koearkistoon, retorisiin keinoihinargumentointiin ja argumentointivirheisiin.

Olen ryhmitellyt tehtävät seitsemään eri kategoriaan, ja uusimman kokeen aiheet ovat alinna ryhmittelyssä.

Muutos listaukseen keväällä 2015: 6. Tekstien (ja tekstilajien) vertailu ja erittely.
Muutos listaukseen syksyllä 2015: 1. Tekstin vaikuttamiskeinot, lisätty alaotsikoksi kriittinen lukutaito.
Muutos listaukseen syksyllä 2016: 
4. Kielen taso  – Mitä tekstissä kerrotaan suoraan tai peitellysti (mm. sävy ja tyyli)

Nyt myös linkit kokeeseen uusimpien tehtävien jälkeen.

YLE muuttelee epäsäännöllisin välein nettisivujen osoiterakennetta, eli tämäkään linkki luultavasti ei toimi enää parin vuoden päästä abitreenien äidinkielen osioon.


Kommentteja tekstitaidon kokeesta

Keväällä 2017 aineisto ja tehtävät olivat yllätyksettömiä ja jakautuivat seuraaviin kategorioihin:

  • Tekstin vaikuttamiskeinot
  • Kaunokirjallisuuden tulkinta
  • Kaunokirjallisen tekstin rakenne
  • Kielen taso
  • Tekstikokonaisuus

Edelliseen postaukseen verrattuna aineisto on jälleen kehittynyt ja monipuolistunut, eli ollaan menossa kohti uutta lukutaidon koetta.

Tekstin vaikuttamiskeinoja, argumentointitapoja ja kriittistä lukutaitoa sai soveltaa tällä kertaa kahdessa tehtävässä. Tehtävä 2. oli perinteinen mainosanalyysi, jossa piti määritellä niin keinot kuin kohderyhmäkin. Tehtävässä 3. on mainosjutun kriittistä arviointia ja tekstikokonaisuuden eri osien huomioimista vastauksessa.

Loput kolme tehtävää olivatkin kaunokirjallisuudesta: kaksi draamasta ja yksi proosasta. Tehtävä 4. oli jo tutuksi tullutta henkilöiden välisten suhteiden erittelyä, ja tehtävässä 5. piti palauttaa mieleen, mitä draaman kaarella tarkoitetaan. 1. tehtävässä riitti vain, että referoi romaanikatkelman kertojan miljöön kuvausta.


Luettelossa ovat kokeet ja tehtäväryhmät vanhimmasta uusimpaan. Yksittäinen tehtävä voi sopia useampaankin kategoriaan.

1. Tekstin vaikuttamiskeinot
– kriittinen lukutaito

argumentointi, retoriikka ja ideologia

Puolueellisen uutisen argumentoinnin ja ideologian erittelyä
(Kevät 07, STT, TS 2.5.2006)

Argumentaatioanalyysi eduskuntakysymyksestä
(Kevät 08, Pertti Hemmilä, Seppo Lahtela ja Petri Salo: Susien aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy, Kirjallinen kysymys, 11.1.2007)

Artikkelin retoriset keinot
(Kevät 08, Leena Vilkka: Hirviöstä suojelukohteeksi, Yliopisto 2/2007)

Mainosanalyysi Villisorsa-näytelmän markkinointiesittelystä
(Kevät 09, Suomen Kansallisteatterin lehti 3/2007)

Argumentaatioanalyysi RAY:n Pidetään huolta -kampanjajulisteesta
(Kevät 09, 6.12.2006)

Kielenkäytön taidokkuuden erittely kolumnista
(Syksy 09, Kari Hotakainen: Kasvukertomus , Eeva 12.12.2007)

Romaanikatkelman humorististen piirteiden erittelyä
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät 2007)

Huumorin keinojen tarkastelu pakinassa
(Kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, Suomen Kuvalehti 49/2008)

Argumentaatiokeinojen ja niiden vaikuttavuuden tutkimista kolumnista
(Kevät 10, Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, Suomen Kuvalehti 50/2008)

Reportaasin moniäänisyyden ja sen tehtävien erittelyä
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005)

Miten romaanin kannet houkuttelevat lukijaa?
(Syksy 10, Reijo Mäen romaanin Lännen mies kannet)

Ilmoituksen tavoitteiden ja keinojen erittely
(Kevät 2011, Sofi Oksanen: Vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta, Sanomalehtien Liiton ilmoitus 3.5.2009)

Kolumnin tyylivalinnat ja niiden onnistumisen arviointi
(Kevät 2012, Iisakki Kiemunki: Tilastollisesti maailman onnellisin, Helsingin Sanomat 16.11.2010)

Millä keinoin mainos myy turvallisuutta?
(Kevät 2012, Aktian henkivakuutusmainos, aktia.fi, luettu 23.11.2011)

Antero Mertarannan selostuskielen erittelyä
(Syksy 2012, <http://fi.wikiquote.org/wiki/Antero_Mertaranta>. Luettu 1.8.2011.)

Argumentaatioanalyysi Reetta Röngän kolumnista.
(Kevät 2013, Reetta Rönkä: Nykyihminen on kiero ja ahne, uusisuomi.fi)

Mihin teksti pyrkii ja millä keinoin?
(Kevät 2013, Kari Nars: Raha ja onni, 2006)

Onko Petri Tamminen tosissaan vai ei kolumnissaan Mies pulassa? Perustele käsityksesi.
(Kevät 2014, Petri Tamminen: Mies pulassa, Hyvä terveys 14/2012)

Mitä Juba Tuomolan Viivi ja Wagner -sarjakuvat kertovat sukupuolten välisestä kommunikaatiosta?
(Kevät 2014, Juba Tuomola: Viivi ja Wagner -sarjakuvia)

Millaisen kuvan sananlaskut antavat suomalaisesta puhekulttuurista?
(Kevät 2014, Pekka Hakamies, Matti Kuusi ja Kari Laukkanen (toim.) 1984, Sananlaskut)

Olet valmistelemassa esitystä Pelkosenniemestä lukion oppitunnille. Arvioi reportaasin käyttökelpoisuutta luotettavan tiedon lähteenä.
(Syksy 2015, Jussi Sippola, Benjamin Suomela: Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii, reportaasi, Helsingin Sanomat 26.7.2014)

Mitä vaikuttamisen keinoja nimimerkki ”Tulevaisuuden toivojen ylpeä äiti” käyttää yleisönosastokirjoituksessaan?
(Syksy 2015, Nimimerkki Tulevaisuuden toivojen ylpeä äiti: Kuka päivittäisi peruskoulun nykyaikaan?, Helsingin Sanomat, yleisönosastokirjoitus 31.8.2014)

Suomen armeijan ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim antoi armeijalle ja kansalle useita niin sanottuja päiväkäskyjä. Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34 julkaistiin talvisodan päätyttyä. Tutki päiväkäskyä esimerkkinä vaikuttavasta puheesta.
(Kevät 2016, Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34, puhe)

Miten sanojen alkuperää tutkitaan on Pasi Heikuran toimittaman radio-ohjelman Aristoteleen kantapää alkujuonto. Millä keinoilla Heikura pitää kuulijan tai lukijan mielenkiinnon yllä?
(Kevät 2016, Pasi Heikura 2013, Mistä puhumme kun puhumme jostain, katkelma tietokirjasta)
Siirry kokeeseen.

Mihin kohderyhmiin ja miten Kirkon Ulkomaanavun tiedotuslehdessä pyritään vetoamaan?
(Kevät 2017, Kirkon Ulkomaanavun julkaisu Tekoja, 4/2015, sivu lehdestä)

2. Kaunokirjallisuuden tulkinta

Romaanikatkelman päähenkilön motiivien tulkinta
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Mielikuva romaanikatkelman päähenkilöstä (Alpo Korva)
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Romaanikatkelmasta välittyvä käsitys sodasta
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Romaanikatkelman vuoropuheluista ilmenevät henkilösuhteet
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Nuorten naisten kokemusten ja kerronnan erittely
(Syksy 08, Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Näytelmäkatkelman henkilösuhteet
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Symboliikka näytelmäkatkelmassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Miksi tytön ja pojan maailmat eivät kohtaa?
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät -romaanikatkelma 2007)

Lukijan odotushorisontin erittelyä
(Syksy 10, Henning Mankell, Askeleen jäljessä -romaanikatkelma, 1997)

Raskolnikovin henkilöhahmon erittelyä
(Syksy 10, Feodor Dostojevski, Rikos ja rangaistus -romaanikatkelma, 1886)

Kani Koipeliinin kuperkeikkojen luvun Susi ja Kettu lyövät vedon teemojen erittelyä
(Kevät 2011, Kirsi Kunnas: Kani Koipeliinin kuperkeikat, 1979)

Mitä novelli kertoo avioliiton merkityksestä ja puolison valinnasta 1900-luvun alussa?
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913)

Unto Kailaan runon Pallokentällä runokielen erittely
(Syksy 2012, Uuno Kailas: Pallokentällä, 1928)

Unto Kailaan runon Pallokentällä eläytymiseen keskittyvä tulkinta
(Syksy 2012, Uuno Kailas: Pallokentällä, 1928)

Harpagonin ja La Flèchen suhteen analysointia Molièren Saituri-komediakatkelmassa.
(Kevät 2013, Moliere: Saituri, katkelma)

Mitä Sikalat-romaanikatkelma kertoo aikuisten välisistä suhteista?
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Erittele Claire Castillonin Junarutiineja-novellin  naispäähenkilön tunteita ja toiveita.
(Kevät 2014, Claire Castillon 2007, Junarutiineja)

Mitä katkelman perusteella voi päätellä Rahalla saa -romaanin henkilöiden elämäntavoista
ja arvoista?
(Syksy 2014, Jens Lapidus 2006, Rahalla saa, suom. Anu Koivunen 2008)

Erittele ja tulkitse Reino Helismaan sanoitusta Päivänsäde ja Menninkäinen kaunokirjallisena kertomuksena.
(Kevät 2015, Reino Helismaa 1949, Päivänsäde ja menninkäinen)

Miten Katri Valan Runokirjeessä kuvataan runon puhujan kokemuksia?
(Syksy 2015, Katri Valan Runokirje kokoelmassa Sininen ovi, 1926)

Aika on keskeinen kerronnan keino. Erittele tämän keinon käyttöä Ernest Hemingwayn novellissa Vanhus. sillankorvassa.
(Kevät 2016 Ernest Hemingway: Vanhus sillankorvassa, novelli)
Siirry kokeeseen.

Aurinkoa kutsutaan K. A. Tavastjernan romaanikatkelmasssa aamun kuningattareksi. Kuvaile sen roolia tekstissä.
(Syksy 2016, K. A. Tavastjerna: Kovina aikoina -katkelma, 1891)
Siirry kokeeseen.

Mitä katkelma Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä kertoo veljesten välisistä suhteista?
(Kevät 2017, Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, 1870)

Jouko Turkan Seitsemän veljestä.

3. Kaunokirjallisen tekstin rakenne

Romaanikatkelman kertojan analysointi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Runon rakenteen erittely
(Kevät 08, Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Tekstilajin määrittely, sadun ominaispiirteet Punahilkassa

(Kevät 08, Grimmin veljekset 1857)

Näyttämöohjeiden tehtävä Villisorsassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa-näytelmakatkelma)

Sikalat-romaanikatkelman draaman kaaren erittely
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Mitkä katkelman piirteet paljastavat Johanna Sinisalon tekstin fiktioksi?
(Kevät 2015, Johanna Sinisalo 2000, Ennen päivänlaskua ei voi)

Erittele draaman kaarta Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä katkelmassa.
(Kevät 2017, Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, 1870)

4. Kielen taso

– Mitä tekstissä kerrotaan suoraan tai peitellysti (mm. sävy ja tyyli)

Puhekielisyys romaanikatkelmassa
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase-romaanikatkelma)

Kielteistä kielenkäyttöä kritiikissä
(Kevät 09, Suna Vuori: Villisorsa eksyy vierauteensa, H.S. 13.12.2007)

Kolumnin rakenteen, asenteen ja kielen piirteiden erittelyä
(Kevät 2011, Markku Torkko: Suomiko muka sarvikuonojen maa? Lapin Kansa 30.11.2009)

Romantiikan ja realismin piirteet novellissa
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913)

Mistä ilmenee, että Sikalat-romaanin katkelma on kirjoitettu lapsen näkökulmasta?

(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Mistä syntyy Rahalla saa -romaanin katkelman tyyli?
(Syksy 2014, Jens Lapidus 2006, Rahalla saa, suom. Anu Koivunen 2008)

Mistä eri seikoista voi päätellä, että Miehen kirjan katkelmaa ei ole kirjoitettu tällä vuosisadalla?
(Veikko Karumo ja Olavi Järvi 1953, Miehen kirja

Millä kielen ja tyylin keinoilla Johann Wolfgang von Goethen teoksessa Nuoren Wertherin kärsimykset kuvataan päähenkilön tunteita?
(Syksy 2015, Johann Wolfgang von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset, katkelma romaanista)

Millaiseksi Suomen tilanne kuvataan K. A. Tavastjernan romaanikatkelmassa?
(Syksy 2016, K. A. Tavastjerna: Kovina aikoina -katkelma, 1891)
Siirry kokeeeen.

Millä tavoin kertoja esittelee miljöötä John Steinbeckin romaanikatkelmassa Hyvien ihmisten juhla?
(Kevät 2017, John Steinbeck: Hyvien ihmisten juhla, 1945, suom. 1951) Ks. Goodreads.com.

5. Soveltava tehtävä

– muunnostehtävä 

Romaanikatkelman muokkaaminen uutiseksi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika –romaanikatkelma)

Kirjeen kirjoittaminen Kai Lehtiselle henkilöreportaasin perusteella
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Suomen Kuvalehdessä julkaistavan kommentin kirjoittaminen pakinan ja kolumnin perusteella
(kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, SK 49/50 ja Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, SK 50/2008)

Uutisen nykyaikaistaminen
(Syksy 10, Yöllinen taistelu Munkkiniemessä, Uusi Suomi 19.5.1921)

Artikkelin muokkaaminen referaatiksi
(Kevät 2011, Sakari Huovinen: Tuomioistuinten on aika tunnistaa medianvapaus, Helsingin Sanomat 20.11.2008)

Tiivistelmän kirjoittaminen onnellisuutta käsittelevästä tietokirjatekstistä.
(Kevät 2013, Kari Nars: Raha ja onni, 2006)

6. Tekstien (ja tekstilajien) vertailu ja erittely

Uutistekstin ja pilakuvan vertailevaa erittelyä
(Kevät 07, Sami Soininen: Me vain pidettiin hauskaa, HS 3.5.2006 ja Karlsson HS 10.5.2006)

Kai Lehtisen ja Pulunkesyttäjän luonnonsuojeluasenteiden vertailu
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006 ja Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase-katkelma)

Sadun ja runon suden merkityksen vertailua
(Kevät 08, Grimmin satuja 1857 ja Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Miten ja miksi Vartio käyttää Linnan tekstiä?
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas -katkelma ja Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet katkelma)

Hotakaisen kolumnin ja Sekametsä-sarjakuvan teemojen vertailu
(Syksy 09, Kallio & Tilasa: Sekametsä, Keskeneräisyydestä, HS 2.8.2008 ja Kari Hotakainen: Kasvukertomus, Eeva 12.12.2007)

Reportaasin ja runon vertailu
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005 ja Amran Mohamed Ahmed: Voi te nykynuoret kokoelmasta Kassandra, Kertomuksia suomalaisuudesta, 2000)

Henning Mankelin ja Dostojevskien romaanien alkujen yhtäläisyyksien vertailua
(Syksy 10, Henning Mankell: Askeleen jäljessä -romaanikatkelma, 1997; Feodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus –romaanikatkelma, 1866)

Sofi Oksasen ilmoituksen ja Sakari Huovisen artikkelin vertailua
(Kevät 2011, Sofi Oksanen: Vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta, Sanomalehtien Liiton ilmoitus 3.5.2009; Sakari Huovinen: Tuomioistuinten on aika tunnistaa medianvapaus, Helsingin Sanomat 20.11.2008 )

Jotunin novellin ja Forssellin artikkelin parisuhdekäsitysten vertailua
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913; Jarno Forssell: Nuori surffaa kevytsuhteissa – ellei parempaa ole näkösällä, Tied 7/2010)

Antero Mertarannan jääkiekkoselostusten ja Veli Pesun Rohkea leijona -artikkelin vertailua, näkökulmana kansallisuuden ilmeneminen teksteissä
(Syksy 2012, <http://fi.wikiquote.org/wiki/Antero_Mertaranta>. Luettu 1.8.2011. ja Vili Pesu: Rohkea Leijona, Veikkaaja 20/2011)

Roope-sedän ja Harpagonin vertailua: millä tavoin teksteissä suhtaudutaan rahaan.
(Kevät 2013, Moliere: Saituri, katkelma; Don Rosa: Roope-Setä)

Kahden elokuvakritiikin vertailu
(Syksy 2013, Tuuve Aro <http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/elokuva.shtml/1288015/sovinto>. Luettu 7.9.2012.
Tuukka Vartiainen <http://www.kouvolansanomat.fi/Kulttuuri—Elokuvat/2011/03/11/Muukalaisperheen+painajainen/2011210768212/53>. Luettu 7.9.2012.)

Kuvaile Junarutiineja-novellin  vuorovaikutustilannetta käyttäen apuna Pipsa Palttalan artikkelia Tiedän mitä tarkoitat.
(Kevät 2014, Claire Castillon 2007, Junarutiineja ja Pipsa Palttala: Tiedän mitä tarkoitat, HS 11.1.2011)

Erittele Turkkia käsittelevien tekstien tekstilajipiirteitä.
(Syksy 2014, Kirsti Härkönen 2004, Kunniallisen naisen taakka;  Mika Minetti: Transsin pyörteissä, Matkaopas 7/2012; Turkki, Turkin Valtion Matkailutoimisto – Helsinki <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013.)

Millaisen kuvan aineiston tekstit rakentavat Turkista?
(Syksy 2014, Kirsti Härkönen 2004, Kunniallisen naisen taakka;  Mika Minetti: Transsin pyörteissä, Matkaopas 7/2012; Turkki, Turkin Valtion Matkailutoimisto – Helsinki <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013.)

Vertaile Tuula-Liina Variksen ja Olli Luukkaisen  kolumnien argumentointia.
(Kevät 2015, Vertailu ja argumentaatioanalyysi yhdistetty, Tuula-Liina Varis: Pisaa Päässä -kolumni,<http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3093741/pisaa-paassa>. Luettu 20.1.2014. ja Olli Luukainen: Terveellinen herätys -kolumni, Opettaja 50/2013)

Johanna Sinisalon romaani Ennen päivänlaskua ei voi leikittelee eri tekstilajien piirteillä. Mistä syntyy faktatekstin vaikutelma romaanin katkelmassa?
(Kevät 2015, Johanna Sinisalo 2000, Ennen päivänlaskua ei voi)

Vertaile Hemingwayn novellia ja Ylipäällikön päiväkäskyä N:o 34. Miten niissä kuvataan menetyksiä?
(Kevät 2016, Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34, puhe ja Ernest Hemingwayn novelli Vanhus sillankorvassa)

Vertaile elämäkertateosten kansia. Mitä markkinointiviestinnän keinoja niissä käytetään?
(Kevät 2016, Johanna Vesikallio: Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä ja Eva Wahlström: Rajoilla)

Mitä mielipidetekstin piirteitä on Juhana Vartiaisen kirjoituksessa Femina Economica.
(Syksy 2016, Juhana Vartiainen: Femina Economica. Suomen kuvalehti 31.7.2015, näkökulma-artikkeli)

Tutki aineistoja ja vertaa eri tekstilajien tapoja puhua karhusta.
(Syksy 2016Karhu riehui perheen mökin kuistilla Kuusamossa – rikko tavarat ja yritti kiivetä seinälle, uutinen Iltasanomissa 21.7.2016; Ruskea karhu, artikkeli teoksessa Karhun vuosi, Tampereen museoiden julkaisuja, osa 109, 2010;

Kolme karhua on alun perin kansansatu. Miksi se soveltuu hyvin ääneen luettavaksi?
(Syksy 2016Kolme karhuaHanhiemon satuaarre -kokoelma, 1976)
Siirry kokeeeen.

7. Tekstikokonaisuus

Kuvan ja sanan yhteisvaikutus hömppähaastattelussa
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Sarjakuvan ilmaisukeinojen erittelyä
(Syksy 09, Kallio & Tilsa: Sekametsä, kasvukertomus, HS 3.8.2008)

Veikkaja-lehden välittämän mielikuvan Mikael Granlundista pohdiskelua
(Syksy 2012, Vili Pesu: Rohkea Leijona, Veikkaaja 20/2011)

Tekstilajin määrittelytehtävä: mistä tunnistaa Aron tekstin elokuva-arvosteluksi?
(Syksy 2013, Tuuve Aro <http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/elokuva.shtml/1288015/sovinto>. Luettu 7.9.2012.)

Reportaasissa sekä tekstit että kuvat ovat tärkeitä. Erittele niiden suhdetta Jussi Sippolan
ja Benjamin Suomelan reportaasissa Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii.
(Syksy 2015, Jussi Sippola, Benjamin Suomela: Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii, reportaasi, Helsingin Sanomat 26.7.2014)
Siirry kokeeeen.

Tarkastele kriittisesti keinoja, joilla tekstikokonaisuus markkinoi “voimaruokaa.
(Kevät 2017, Reijo Ikävalko: Voimaruoka auttaa pysymään iskussa, Terveyshymy 1/2016) Ks. 360wholefood. Ks. kuvan tiedot: Dailymail.

Sauli ja muuan Adam

Tekstitaidon kokeen aiheita 2007 – 2016 (syksy)


Tutustu koearkistoon, retorisiin keinoihinargumentointiin ja argumentointivirheisiin.

Olen ryhmitellyt tehtävät seitsemään eri kategoriaan, ja uusimman kokeen aiheet ovat alinna ryhmittelyssä.

Muutos listaukseen keväällä 2015: 6. Tekstien (ja tekstilajien) vertailu ja erittely.
Muutos listaukseen syksyllä 2015: 1. Tekstin vaikuttamiskeinot, lisätty alaotsikoksi kriittinen lukutaito.
Muutos listaukseen syksyllä 2016: 
4. Kielen taso  – Mitä tekstissä kerrotaan suoraan tai peitellysti (mm. sävy ja tyyli)

Nyt myös linkit kokeeseen uusimpien tehtävien jälkeen.

YLE muuttelee epäsäännöllisin välein nettisivujen osoiterakennetta, eli tämäkään linkki luultavasti ei toimi enää parin vuoden päästä abitreenien äidinkielen osioon.


Syksyllä 2016 kokeen tehtävät sijoittuivat kaikki kolmeen kategoriaan:

  • Kaunokirjallisuuden tulkinta
  • Kielen taso
  • Tekstilajien vertailu ja erittely

Niin kuin huomaamme yllä olevista kategorioiden lisämäärittelyistä tekstitaidon koe on viime kokeiden aikana monipuolistunut: tekstilajien lukutaitoa on lisätty, samoin kriittistä lukutaitoa sekä tulkitsevaa lukutaitoa (implisiittinen/eksplisiittinen)


 

Luettelossa ovat kokeet ja tehtäväryhmät vanhimmasta uusimpaan. Yksittäinen tehtävä voi sopia useampaankin kategoriaan.

1. Tekstin vaikuttamiskeinot
– kriittinen lukutaito

argumentointi, retoriikka ja ideologia

Puolueellisen uutisen argumentoinnin ja ideologian erittelyä
(Kevät 07, STT, TS 2.5.2006)

Argumentaatioanalyysi eduskuntakysymyksestä
(Kevät 08, Pertti Hemmilä, Seppo Lahtela ja Petri Salo: Susien aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy, Kirjallinen kysymys, 11.1.2007)

Artikkelin retoriset keinot
(Kevät 08, Leena Vilkka: Hirviöstä suojelukohteeksi, Yliopisto 2/2007)

Mainosanalyysi Villisorsa-näytelmän markkinointiesittelystä
(Kevät 09, Suomen Kansallisteatterin lehti 3/2007)

Argumentaatioanalyysi RAY:n Pidetään huolta -kampanjajulisteesta
(Kevät 09, 6.12.2006)

Kielenkäytön taidokkuuden erittely kolumnista
(Syksy 09, Kari Hotakainen: Kasvukertomus , Eeva 12.12.2007)

Romaanikatkelman humorististen piirteiden erittelyä
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät 2007)

Huumorin keinojen tarkastelu pakinassa
(Kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, Suomen Kuvalehti 49/2008)

Argumentaatiokeinojen ja niiden vaikuttavuuden tutkimista kolumnista
(Kevät 10, Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, Suomen Kuvalehti 50/2008)

Reportaasin moniäänisyyden ja sen tehtävien erittelyä
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005)

Miten romaanin kannet houkuttelevat lukijaa?
(Syksy 10, Reijo Mäen romaanin Lännen mies kannet)

Ilmoituksen tavoitteiden ja keinojen erittely
(Kevät 2011, Sofi Oksanen: Vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta, Sanomalehtien Liiton ilmoitus 3.5.2009)

Kolumnin tyylivalinnat ja niiden onnistumisen arviointi
(Kevät 2012, Iisakki Kiemunki: Tilastollisesti maailman onnellisin, Helsingin Sanomat 16.11.2010)

Millä keinoin mainos myy turvallisuutta?
(Kevät 2012, Aktian henkivakuutusmainos, aktia.fi, luettu 23.11.2011)

Antero Mertarannan selostuskielen erittelyä
(Syksy 2012, <http://fi.wikiquote.org/wiki/Antero_Mertaranta>. Luettu 1.8.2011.)

Argumentaatioanalyysi Reetta Röngän kolumnista.
(Kevät 2013, Reetta Rönkä: Nykyihminen on kiero ja ahne, uusisuomi.fi)

Mihin teksti pyrkii ja millä keinoin?
(Kevät 2013, Kari Nars: Raha ja onni, 2006)

Onko Petri Tamminen tosissaan vai ei kolumnissaan Mies pulassa? Perustele käsityksesi.
(Kevät 2014, Petri Tamminen: Mies pulassa, Hyvä terveys 14/2012)

Mitä Juba Tuomolan Viivi ja Wagner -sarjakuvat kertovat sukupuolten välisestä kommunikaatiosta?
(Kevät 2014, Juba Tuomola: Viivi ja Wagner -sarjakuvia)

Millaisen kuvan sananlaskut antavat suomalaisesta puhekulttuurista?
(Kevät 2014, Pekka Hakamies, Matti Kuusi ja Kari Laukkanen (toim.) 1984, Sananlaskut)

Olet valmistelemassa esitystä Pelkosenniemestä lukion oppitunnille. Arvioi reportaasin käyttökelpoisuutta luotettavan tiedon lähteenä.
(Syksy 2015, Jussi Sippola, Benjamin Suomela: Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii, reportaasi, Helsingin Sanomat 26.7.2014)

Mitä vaikuttamisen keinoja nimimerkki ”Tulevaisuuden toivojen ylpeä äiti” käyttää yleisönosastokirjoituksessaan?
(Syksy 2015, Nimimerkki Tulevaisuuden toivojen ylpeä äiti: Kuka päivittäisi peruskoulun nykyaikaan?, Helsingin Sanomat, yleisönosastokirjoitus 31.8.2014)

Suomen armeijan ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim antoi armeijalle ja kansalle useita niin sanottuja päiväkäskyjä. Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34 julkaistiin talvisodan päätyttyä. Tutki päiväkäskyä esimerkkinä vaikuttavasta puheesta.
(Kevät 2016, Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34, puhe)

Miten sanojen alkuperää tutkitaan on Pasi Heikuran toimittaman radio-ohjelman Aristoteleen kantapää alkujuonto. Millä keinoilla Heikura pitää kuulijan tai lukijan mielenkiinnon yllä?
(Kevät 2016, Pasi Heikura 2013, Mistä puhumme kun puhumme jostain, katkelma tietokirjasta)
Siirry kokeeseen.

2. Kaunokirjallisuuden tulkinta

Romaanikatkelman päähenkilön motiivien tulkinta
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Mielikuva romaanikatkelman päähenkilöstä (Alpo Korva)
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Romaanikatkelmasta välittyvä käsitys sodasta
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Romaanikatkelman vuoropuheluista ilmenevät henkilösuhteet
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Nuorten naisten kokemusten ja kerronnan erittely
(Syksy 08, Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Näytelmäkatkelman henkilösuhteet
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Symboliikka näytelmäkatkelmassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Miksi tytön ja pojan maailmat eivät kohtaa?
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät -romaanikatkelma 2007)

Lukijan odotushorisontin erittelyä
(Syksy 10, Henning Mankell, Askeleen jäljessä -romaanikatkelma, 1997)

Raskolnikovin henkilöhahmon erittelyä
(Syksy 10, Feodor Dostojevski, Rikos ja rangaistus -romaanikatkelma, 1886)

Kani Koipeliinin kuperkeikkojen luvun Susi ja Kettu lyövät vedon teemojen erittelyä
(Kevät 2011, Kirsi Kunnas: Kani Koipeliinin kuperkeikat, 1979)

Mitä novelli kertoo avioliiton merkityksestä ja puolison valinnasta 1900-luvun alussa?
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913)

Unto Kailaan runon Pallokentällä runokielen erittely
(Syksy 2012, Uuno Kailas: Pallokentällä, 1928)

Unto Kailaan runon Pallokentällä eläytymiseen keskittyvä tulkinta
(Syksy 2012, Uuno Kailas: Pallokentällä, 1928)

Harpagonin ja La Flèchen suhteen analysointia Molièren Saituri-komediakatkelmassa.
(Kevät 2013, Moliere: Saituri, katkelma)

Mitä Sikalat-romaanikatkelma kertoo aikuisten välisistä suhteista?
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Erittele Claire Castillonin Junarutiineja-novellin  naispäähenkilön tunteita ja toiveita.
(Kevät 2014, Claire Castillon 2007, Junarutiineja)

Mitä katkelman perusteella voi päätellä Rahalla saa -romaanin henkilöiden elämäntavoista
ja arvoista?
(Syksy 2014, Jens Lapidus 2006, Rahalla saa, suom. Anu Koivunen 2008)

Erittele ja tulkitse Reino Helismaan sanoitusta Päivänsäde ja Menninkäinen kaunokirjallisena kertomuksena.
(Kevät 2015, Reino Helismaa 1949, Päivänsäde ja menninkäinen)

Miten Katri Valan Runokirjeessä kuvataan runon puhujan kokemuksia?
(Syksy 2015, Katri Valan Runokirje kokoelmassa Sininen ovi, 1926)

Aika on keskeinen kerronnan keino. Erittele tämän keinon käyttöä Ernest Hemingwayn novellissa Vanhus. sillankorvassa.
(Kevät 2016 Ernest Hemingway: Vanhus sillankorvassa, novelli)
Siirry kokeeseen.

Aurinkoa kutsutaan K. A. Tavastjernan romaanikatkelmasssa aamun kuningattareksi. Kuvaile sen roolia tekstissä.
(Syksy 2016, K. A. Tavastjerna: Kovina aikoina -katkelma, 1891)
Siirry kokeeseen.

3. Kaunokirjallisen tekstin rakenne

Romaanikatkelman kertojan analysointi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Runon rakenteen erittely
(Kevät 08, Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Tekstilajin määrittely, sadun ominaispiirteet Punahilkassa

(Kevät 08, Grimmin veljekset 1857)

Näyttämöohjeiden tehtävä Villisorsassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa-näytelmakatkelma)

Sikalat-romaanikatkelman draaman kaaren erittely
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Mitkä katkelman piirteet paljastavat Johanna Sinisalon tekstin fiktioksi?
(Kevät 2015, Johanna Sinisalo 2000, Ennen päivänlaskua ei voi)

4. Kielen taso

– Mitä tekstissä kerrotaan suoraan tai peitellysti (mm. sävy ja tyyli)

Puhekielisyys romaanikatkelmassa
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase-romaanikatkelma)

Kielteistä kielenkäyttöä kritiikissä
(Kevät 09, Suna Vuori: Villisorsa eksyy vierauteensa, H.S. 13.12.2007)

Kolumnin rakenteen, asenteen ja kielen piirteiden erittelyä
(Kevät 2011, Markku Torkko: Suomiko muka sarvikuonojen maa? Lapin Kansa 30.11.2009)

Romantiikan ja realismin piirteet novellissa
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913)

Mistä ilmenee, että Sikalat-romaanin katkelma on kirjoitettu lapsen näkökulmasta?

Tawastjerna

(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Mistä syntyy Rahalla saa -romaanin katkelman tyyli?
(Syksy 2014, Jens Lapidus 2006, Rahalla saa, suom. Anu Koivunen 2008)

Mistä eri seikoista voi päätellä, että Miehen kirjan katkelmaa ei ole kirjoitettu tällä vuosisadalla?
(Veikko Karumo ja Olavi Järvi 1953, Miehen kirja

Millä kielen ja tyylin keinoilla Johann Wolfgang von Goethen teoksessa Nuoren Wertherin kärsimykset kuvataan päähenkilön tunteita?
(Syksy 2015, Johann Wolfgang von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset, katkelma romaanista)

Millaiseksi Suomen tilanne kuvataan K. A. Tavastjernan romaanikatkelmassa?
(Syksy 2016, K. A. Tavastjerna: Kovina aikoina -katkelma, 1891)
Siirry kokeeeen.

5. Soveltava tehtävä

– muunnostehtävä

Romaanikatkelman muokkaaminen uutiseksi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika –romaanikatkelma)

Kirjeen kirjoittaminen Kai Lehtiselle henkilöreportaasin perusteella
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Suomen Kuvalehdessä julkaistavan kommentin kirjoittaminen pakinan ja kolumnin perusteella
(kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, SK 49/50 ja Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, SK 50/2008)

Uutisen nykyaikaistaminen
(Syksy 10, Yöllinen taistelu Munkkiniemessä, Uusi Suomi 19.5.1921)

Artikkelin muokkaaminen referaatiksi
(Kevät 2011, Sakari Huovinen: Tuomioistuinten on aika tunnistaa medianvapaus, Helsingin Sanomat 20.11.2008)

Tiivistelmän kirjoittaminen onnellisuutta käsittelevästä tietokirjatekstistä.
(Kevät 2013, Kari Nars: Raha ja onni, 2006)

6. Tekstien (ja tekstilajien) vertailu ja erittely

Uutistekstin ja pilakuvan vertailevaa erittelyä
(Kevät 07, Sami Soininen: Me vain pidettiin hauskaa, HS 3.5.2006 ja Karlsson HS 10.5.2006)

Kai Lehtisen ja Pulunkesyttäjän luonnonsuojeluasenteiden vertailu
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006 ja Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase-katkelma)

Sadun ja runon suden merkityksen vertailua
(Kevät 08, Grimmin satuja 1857 ja Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Miten ja miksi Vartio käyttää Linnan tekstiä?
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas -katkelma ja Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet katkelma)

Hotakaisen kolumnin ja Sekametsä-sarjakuvan teemojen vertailu
(Syksy 09, Kallio & Tilasa: Sekametsä, Keskeneräisyydestä, HS 2.8.2008 ja Kari Hotakainen: Kasvukertomus, Eeva 12.12.2007)

Reportaasin ja runon vertailu
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005 ja Amran Mohamed Ahmed: Voi te nykynuoret kokoelmasta Kassandra, Kertomuksia suomalaisuudesta, 2000)

Henning Mankelin ja Dostojevskien romaanien alkujen yhtäläisyyksien vertailua
(Syksy 10, Henning Mankell: Askeleen jäljessä -romaanikatkelma, 1997; Feodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus –romaanikatkelma, 1866)

Sofi Oksasen ilmoituksen ja Sakari Huovisen artikkelin vertailua
(Kevät 2011, Sofi Oksanen: Vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta, Sanomalehtien Liiton ilmoitus 3.5.2009; Sakari Huovinen: Tuomioistuinten on aika tunnistaa medianvapaus, Helsingin Sanomat 20.11.2008 )

Jotunin novellin ja Forssellin artikkelin parisuhdekäsitysten vertailua
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913; Jarno Forssell: Nuori surffaa kevytsuhteissa – ellei parempaa ole näkösällä, Tied 7/2010)

Antero Mertarannan jääkiekkoselostusten ja Veli Pesun Rohkea leijona -artikkelin vertailua, näkökulmana kansallisuuden ilmeneminen teksteissä
(Syksy 2012, <http://fi.wikiquote.org/wiki/Antero_Mertaranta>. Luettu 1.8.2011. ja Vili Pesu: Rohkea Leijona, Veikkaaja 20/2011)

Roope-sedän ja Harpagonin vertailua: millä tavoin teksteissä suhtaudutaan rahaan.
(Kevät 2013, Moliere: Saituri, katkelma; Don Rosa: Roope-Setä)

Kahden elokuvakritiikin vertailu
(Syksy 2013, Tuuve Aro <http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/elokuva.shtml/1288015/sovinto>. Luettu 7.9.2012.
Tuukka Vartiainen <http://www.kouvolansanomat.fi/Kulttuuri—Elokuvat/2011/03/11/Muukalaisperheen+painajainen/2011210768212/53>. Luettu 7.9.2012.)

Kuvaile Junarutiineja-novellin  vuorovaikutustilannetta käyttäen apuna Pipsa Palttalan artikkelia Tiedän mitä tarkoitat.
(Kevät 2014, Claire Castillon 2007, Junarutiineja ja Pipsa Palttala: Tiedän mitä tarkoitat, HS 11.1.2011)

Erittele Turkkia käsittelevien tekstien tekstilajipiirteitä.
(Syksy 2014, Kirsti Härkönen 2004, Kunniallisen naisen taakka;  Mika Minetti: Transsin pyörteissä, Matkaopas 7/2012; Turkki, Turkin Valtion Matkailutoimisto – Helsinki <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013.)

Millaisen kuvan aineiston tekstit rakentavat Turkista?
(Syksy 2014, Kirsti Härkönen 2004, Kunniallisen naisen taakka;  Mika Minetti: Transsin pyörteissä, Matkaopas 7/2012; Turkki, Turkin Valtion Matkailutoimisto – Helsinki <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013.)

Vertaile Tuula-Liina Variksen ja Olli Luukkaisen  kolumnien argumentointia.
(Kevät 2015, Vertailu ja argumentaatioanalyysi yhdistetty, Tuula-Liina Varis: Pisaa Päässä -kolumni,<http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3093741/pisaa-paassa>. Luettu 20.1.2014. ja Olli Luukainen: Terveellinen herätys -kolumni, Opettaja 50/2013)

Johanna Sinisalon romaani Ennen päivänlaskua ei voi leikittelee eri tekstilajien piirteillä. Mistä syntyy faktatekstin vaikutelma romaanin katkelmassa?
(Kevät 2015, Johanna Sinisalo 2000, Ennen päivänlaskua ei voi)

Vertaile Hemingwayn novellia ja Ylipäällikön päiväkäskyä N:o 34. Miten niissä kuvataan menetyksiä?
(Kevät 2016, Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34, puhe ja Ernest Hemingwayn novelli Vanhus sillankorvassa)

Vertaile elämäkertateosten kansia. Mitä markkinointiviestinnän keinoja niissä käytetään?
(Kevät 2016, Johanna Vesikallio: Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä ja Eva Wahlström: Rajoilla)

Kolme pikku karhua

Mitä mielipidetekstin piirteitä on Juhana Vartiaisen kirjoituksessa Femina Economica.
(Syksy 2016, Juhana Vartiainen: Femina Economica. Suomen kuvalehti 31.7.2015, näkökulma-artikkeli)

Tutki aineistoja ja vertaa eri tekstilajien tapoja puhua karhusta.
(Syksy 2016, Karhu riehui perheen mökin kuistilla Kuusamossa – rikko tavarat ja yritti kiivetä seinälle, uutinen Iltasanomissa 21.7.2016; Ruskea karhu, artikkeli teoksessa Karhun vuosi, Tampereen museoiden julkaisuja, osa 109, 2010;

Kolme karhua on alun perin kansansatu. Miksi se soveltuu hyvin ääneen luettavaksi?
(Syksy 2016, Kolme karhua, Hanhiemon satuaarre -kokoelma, 1976)
Siirry kokeeeen.

7. Tekstikokonaisuus

Kuvan ja sanan yhteisvaikutus hömppähaastattelussa
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Sarjakuvan ilmaisukeinojen erittelyä
(Syksy 09, Kallio & Tilsa: Sekametsä, kasvukertomus, HS 3.8.2008)

Veikkaja-lehden välittämän mielikuvan Mikael Granlundista pohdiskelua
(Syksy 2012, Vili Pesu: Rohkea Leijona, Veikkaaja 20/2011)

Tekstilajin määrittelytehtävä: mistä tunnistaa Aron tekstin elokuva-arvosteluksi?
(Syksy 2013, Tuuve Aro <http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/elokuva.shtml/1288015/sovinto>. Luettu 7.9.2012.)

Reportaasissa sekä tekstit että kuvat ovat tärkeitä. Erittele niiden suhdetta Jussi Sippolan
ja Benjamin Suomelan reportaasissa Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii.
(Syksy 2015, Jussi Sippola, Benjamin Suomela: Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii, reportaasi, Helsingin Sanomat 26.7.2014)
Siirry kokeeeen.

Esseekokeen aiheita 2007 – 2016 (kevät)

Tutustu vanhoihin kokeisiin tai YLE Abitreenit.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi (vuodesta 2007). Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia. Kun valmistaudutaan päättökokeen esseekokeeseen, rajaus kannattaa.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta. Viimeiseen kategoriaan lisäsin tunne-elämän lisäksi psykologian.

Uskonto ja arvot

  • Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
  • Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  • Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
  • Kevät 2008, 12. Opettajako moraalinen suunnannäyttäjä? (artikkeli)
  • Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia
  • Syksy 2009, 13. Pultsareihin suhtautuminen (Riku Korhosen kolumnin perusteella)
  • Kevät 2010, 13. Jyrki Kiiskisen kolumnin pohjalta Raamatun neljännen käskyn merkitys nykyaikana
  • Syksy 2010, 1. Mitä kertoo yhteiskunnasta, että kauppakeskuksessakin on kappeli?
  • Syksy 2010, 7. Mitä on nykypäivän yleissivistys?
  • Kevät 2011, 1. Slow (eli hitausliike) ja siihen liittyvät arvot
  • Kevät 2011, 12. Pitäisikö uskontoa opettaa lainkaan? (artikkeli)
  • Syksy 2011, 1. Oma suhtautuminen kuluttamiseen liittyviin arvoihin
  • Syksy 2011, 4. Mihin tarvitsemme taivasta?
  • Syksy 2012, 5. Ovatko lemmikit epäekologisia ja epäeettisiä?
  • Syksy 2013, 2. Onko uskonto yksityisasia?sarasen
  • Kevät 2013, 10. L. Onervan runo Uskontunnustus
  • Syksy 2013, 6. Pitääkö jokaisella suomalaisella olla oma huvila ja huussi?
  • Kevät 2014, 1. Pohdi anteeksipyytämisen ja -antamisen merkitystä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena tekona.
  • Kevät 2015, 6. Jos eri uskonnoista voisi valita ”parhaita paloja”, millainen olisi sinun uskontosi?
  • Kevät 2016, 1. Liikehdintää kirkon ovilla (valmis otsikko)

Kulttuuria, kieltä ja alakulttuureja

  • Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
  • Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
  • Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  • Kevät 2009, 7. Suomalaisen ja keskieurooppalaisen puhekielen ja -tapojen vertailua
  • Syksy 2009, 1. Musiikki sillanrakentajana ihmisten ja kulttuurien välillä
  • Syksy 2009, 5. Miksi tatuointeja otetaan?
  • Syksy 2009, 11. Brändi kuin brändi käy – kunhan se tuntuu omalta (Tiede-lehden artikkeli)
  • Kevät 2010, 3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista?
  • Syksy 2010, 2. Ovatko rock- ja poptekstit runoutta ollenkaan?
  • Kevät 2011, 4. Desing-tuotteita ja arkisempaa muotoilua
  • Kevät 2011, 7. Taide tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 9. Murteen merkitys Heli Laaksosen runoissa
  • Syksy 2011, 6. Joukosta kannattaa erottua
  • Syksy 2011, 8. Runouden määrittelyä mallitekstien perusteella
  • Syksy 2011, 10. Puhekielen käyttökieltoko Suomeen? (Suomen Kuvalehden uutinen)
  • Kevät 2012, 2. Itselle merkityksellisin ilmaisutapa (esim. musiikki, tanssi, kuvataide jne.)
  • Kevät 2012, 9. Realismia ja fantasiaa Jyrki Vainosen novellissa Pullo
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin itse valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Syksy 2012, 4.  Museo, johon palaan
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Kevät 2013, 4. Mitä ruokavalinnat kertovat nykyihmisistä?
  • Syksy 2013, 1. Kirja, joka muutti minua
  • Syksy 2013, 14. Englannin kielen merkitys suomalaisten elämässä (Jyväskylän yliopiston kyselytutkimus)
  • Kevät 2014, 2. Onko kehosta tullut harrastus?
  • Kevät 2014, 4. Media kilpailee yleisöistä – millaisin seurauksin?
  • Kevät 2014, 9. Lintu-symbolit runoissa
  • Syksy 2014, 6. Tilastojen mukaan Suomessa puhutaan noin 150:tä kieltä. Miltä näyttää tulevaisuuden
    kielimaisema Suomessa?
  • Syksy 2014, 7. Tyyliguru puhuu
  • Kevät 2015, 1. Mikä vitseissä naurattaa?
  • Kevät 2015, 2. Monet suomalaiset klassisen musiikin säveltäjät, kapellimestarit ja muusikot ovat saavuttaneet alallaan maailmanmainetta. Arvostuksesta kertoo myös soittoharrastuksen yleisyys. Pohdi omaa suhdettasi klassiseen musiikkiin.
  • Kevät 2015, 12. Internetin hakukoneet keräävät tietoja käyttäjien kiinnostuksen kohteista. Tutki aineiston (s. 10–11) tietoja suosituimmista hakusanoista vuodelta 2013. Mitä ne kertovat ajastamme?
  • Syksy 2015, 2. Rockmusiikin kapinallisuus?
  • Kevät 2016, 5. Pohdi meemejä ilmiönä

Kuva-analyysi, kuvan tulkinta

  • Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
  • Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
  • Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
  • Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli
  • Kevät 2009, 14. Markku Laakson Elvis-maalausten tulkinta
  • Syksy 2009, 10. Tatu ja Patu Suomi -kuvakirjan aukeaman suomalaisuuden erittelyä
  • Syksy 2009, 8. Kymmenen käskyä uudelle vuosituhannelle -teoksen erittelyä
  • Kevät 2010, 14. Viisi Samuli Heimosen eläinaiheista maalausta
  • Syksy 2010, Kahden mainoksen vertailua: Turkiskasvattajat vs. Oikeutta eläimille -järjestö
  • Kevät 2011, 8. Picasson naismaalauksia
  • Syksy 2011, 14. Sapluunagraffitteja: taidetta vai ilkivaltaa?
  • Kevät 2012, 8. Hannes Heikuran valokuvia (Hiljaiset kuvat)
  • Syksy 2012, 2. Voiko lehtikuvaan luottaa?
  • Syksy 2012, 8. Valokuvia lasten erilaisista kasvuympäristöistä
  • Kevät 2013, 8. Pieter Hugon valokuvan ja Eero Järnefeltin maalauksen vertailu
  • Syksy 2013, 8. Vanhojen Suomi-mainoskuvien erittelyä
  • Kevät 2014, 8. Mona Lisa -taulun muunnosten suhde alkuperäiseen teokseen.
  • Syksy 2014, 8. Erittele taiteilijaryhmä AES+F:n teosta Panorama #4 sarjasta Viimeinen mellakka 2 (Last Riot 2)  kannanottona maailman nykytilaan.
  • Kevät 2015, 8. Norjalainen taiteilija Per Maning tutkii valokuvissaan ihmisen suhdetta toisiin lajeihin. Mitä kuvat sinulle kertovat?
  • Syksy 2015, 6. Piirtäminen ajattelun välineenä, lähtökohtana kansivuvat
  • Syksy 2015, 11. Ville Rannan pilapiirros, otsikoksi Perimmäisten kysymysten äärellä
  • Kevät 2016, 7. Selfie-kuvien esteettisyyden pohdintaa, vertailukohtina maalareiden omakuvat tehtävävihon kannessa

Elokuva, kirjallisuus ja televisio

  • Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
  • Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
  • Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
  • Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa
  • Kevät 2009, 1. Rakkaus ja kuolema elokuvassa (näytelmä ja romaanikin käyvät)
  • Syksy 2009, 12. Aki Kaurismäen väitteitä haastattelussa “elokuvista popcornin jatkeena” (haastattelu Metro-lehdessä)
  • Syksy 2010, 4. Miksi pojat lukevat vähemmän kirjoja kuin tytöt?
  • Syksy 2010, 13. Mitä kansa katsoo? Finnpanelin tilastotietojen erittelyä
  • Syksy 2011, 2. Mikä vampyyreissä kiehtoo?
  • Syksy 2011, 8. Tulevaisuudenkuvan erittelyä Herman Hessen novellista
  • Syksy 2011, 13. Onko televisiosta tullut ammatinvalinnanohjaaja (Veijo Hieltalan kolumni)
  • Kevät 2012, 11. Mitä runot kertovat lukemisen merkityksestä?
  • Syksy 2012, 9. Analysoi ja tulkitse Päivi Alasalmen novellia Sata
  • Syksy 2012, 10. Millaisen käsityksen koulusta saa Henriikka Tavin proosarunosta?
  • Kevät 2013, 2. Missä, miten ja mitä ihmiset lukevat?
  • Syksy 2013, 9. Analysoi ja tulkitse Tuuve Aron novelli Tappajahai
  • Syksy 2014, 5. Auto elokuvassa
  • Syksy 2014, 9. Petoksen teema Sisko Istanmäen novellissa Sankarikalastaja.
  • Syksy 2014, 10. Erittele ja tulkitse Paula Vesalan sanoitusta Maria Magdalena.
  • Syksy 2014, 11. Millaisia ajatuksia elämästä ja elämän tarkoituksesta David Eaglemanin Summa sinussa lukijana herättää?
  • Kevät 2015, 9. Tulkitse Veikko Huovisen novellin Hyvästi Luonto vastakkainasettelua
  • Kevät 2015, 11. Teemu Mannisen runo Kumpaan uskot enemmän? ja Tytti Heikkisen proosaruno Läski XL AINA SAMA JUTTU käsittelevät kumpikin elämänfilosofisia kysymyksiä. Pohdi runojen esittämiä näkemyksiä elämästä.

Data ja tekniikka

  • Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
  • Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
  • Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita vuosikymmenten takaa nykyhetkeen
  • Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
  • Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella
  • Kevät 2009, 2. Mihin tarvitsemme Facebookia?
  • Kevät 2009, 12. Ihmisen ja koneen suhteen pohdintaa kolumnin perusteella
  • Kevät 2010, 5. Pitäisikö verkossa kirjoittavan esiintyä omalla nimellään?
  • Kevät 2010, 10. Uusavuttomuuden pohdintaa Tabermannin kolumnin pohjalta
  • Kevät 2010, 8. Arjan Tiaisen autoilurunoja
  • Kevät 2010, 4. Mitä sähkö on?
  • Syksy 2010, 6. Bloggaan – olen olemassa
  • Syksy 2010, 9. Tieto- ja viestintätekniikan visioiden erittelyä lukiossa
  • Kevät 2011, 11. Internet pilaa aivoni (artikkeli)
  • Kevät 2012, 4. Miten digitaaliset lukulaitteet ja e-kirjat vaikuttavat lukemisen tapoihin?
  • Syksy 2012, 14. Millä perustein auto valitaan? (katkelma Tekniikan maailman artikkelista)
  • Syksy 2013, 5. Muuttuuko minuus netissä?
  • Syksy 2013, 13. Nanoteknologian mahdollisuudet (Euroopan komission esite)
  • Kevät 2014, 14. Kjell Westön teknologia-aiheinen kolumni: Mitä meistä jää jäljelle?
  • Syksy 2014, 1. Pelastaako peliteollisuus Suomen?
  • Syksy 2014, 13. Mihin sinä voisit käyttää 3D-tulostuksen mahdollisuuksia omassa arkielämässäsi (aineistona Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien lehtijutut)?
  • Syksy 2015, 1. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa internetissä. Miksi verkosta on vaikea irtautua?

Tasa-arvo, vallankäyttö

  • Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
  • Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
  • Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
  • Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
  • Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
  • Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)
  • Kevät 2009, 10. Nuorten sananvalta koulussa (MLL:n nettikyselyn pohjalta)
  • Kevät 2009, 3. Aikamme voittajia ja häviäjiä (esim. eriarvoisuuden näkökulmasta)
  • Syksy 2010, 10. Vanhusten parisuhdeongelmia ja eriarvoisuutta (uutinen)
  • Kevät 2011, 13. ”Ongelmalliset” kympin tytöt (kolumni)
  • Syksy 2011, 12. Loppuuko köyhyys koskaan? (pääkirjoitus)
  • Kevät 2013, 11. Tasa-arvoa tilastojen perusteella: naisten murskatappio
  • Syksy 2015, 8. Kynän ja kumin vuoropuhelu lyhyessä dialogissa
  • Syksy 2015, 8. Jarkko Niemisen homofobian vastainen kolumni
  • Kevät 2016, 9. Kuluttajan vaikutusmahdollisuuksien pohdintaa, aineistona ylikansallisten yhtiöiden brändikaavio
  • Kevät 2016, 10. Katkelma kirjasta Puolikas taivasta, aiheena sukupuolten välinen epätasa-arvo

Politiikka, historia ja talous

  • Kevät 2007, 3. Jättääkö teollisuus Suomen?
  • Syksy 2008, 7. Maailma ilman rajoja?
  • Kevät 2009, 4. Miksi Lähi-itään ei saada rauhaa?
  • Syksy 2009, 2. Aasiako länsimaistuu?
  • Syksy 2009, 6. Suomen sodasta 200 vuotta. Mikä sotamuistoissa kiehtoo?
  • Kevät 2010, 6. Pitäisikö Suomen matkia Ruotsia ja siirtyä ammattiarmeijaan?
  • Kevät 2010, 12. Jaakko Lyytisen artikkeli ja elävät Suomi-myytit
  • Syksy 2010, 11. Venäjää ei tunneta tarpeeksi -artikkeli
  • Kevät 2011, 2. Presidentin valtaoikeudet Suomessa
  • Kevät 2012, 7. Miten terrorismin uhka vaikuttaa elämäämme?
  • Syksy 2012, 7. Voiko Suomi selvitä ilman muita maita?
  • Syksy 2013, 3. Kiina – uusi maailmanvalta
  • Kevät 2013, 3. Miltä lentoliikenteen tulevaisuus näyttää?
  • Syksy 2013, 4. Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ja niiden syyt
  • Kevät 2014, 3.  Miten pankit vaikuttavat nykyihmisen elämään? (J. K. Paasikiven sitaatti vuodelta 1923)
  • Syksy 2014, 4. Pohdi kansainvälisen nykypolitiikan voimatasapainon muutoksia.
  • Syksy 2014, 14. Mihin verorahoja pitäisi käyttää? Pohdi kysymystä Heikki Hiilamon kolumnin
    pohjalta.
  • Kevät 2015, 5. Kuka on köyhä nykypäivän Suomessa?
  • Syksy 2015, 3. Miten toinen maailmansota vaikutti eurooppalaiseen kulttuuriin?
  • Syksy 2015, 5. Talouskasvun ja hyvinvoinnin suhteen pohdintaa
  • Syksy 2015, 12. Laadun pohdintaa esim. talousnäkökulmasta, aineistona netin eri keskustelufoorumeista katkelmia

Urheilu

  • Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  • Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
  • Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
  • Kevät 2008, 13. Urheilutilaston analysointia
  • Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)
  • Kevät 2009, 6. Urheilijan elämäntilanne huippu-uran jälkeen
  • Syksy 2009, 4. Jalkapalloa sanotaan maailman kauneimmaksi peliksi
  • Kevät 2010, 7. Urheilu bisneksenä
  • Syksy 2010, 12. Jääkiekkoa rienaava kolumni
  • Kevät 2011, 5. Urheilun ympäristövaikutukset
  • Syksy 2011, 5. Rakkaudesta urheiluun
  • Kevät 2013, 13. Ota kantaa urheiluohjelmien maksullisuuteen (Petteri Järvisen kolumni)
  • Syksy 2013, 7. Onko yksilöurheilun aika ohi?
  • Syksy 2013, 10. Urheilu ja suomalaisuus Arto Mellerin runossa Olympia
  • Syksy 2014, 3. Valmentaja – joukkueen tärkein jäsen?
  • Kevät 2015, 3. Hyväksi häviäjäksi voi oppia. Ota kantaa väitteeseen.
  • Kevät 2015, 7. Loistavaa taktiikkaa
  • Syksy 2015, 4. Urheilun pimeämpi puoli

Perhe-elämä, koulutus ja kasvatus

  • Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
  • Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
  • Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
  • Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
  • Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
  • Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
  • Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
  • Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
  • Kevät 2009, 13. Nuorten itsenäistyminen Intiassa ja Suomessa (kolumni)
  • Syksy 2009, 3. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman pohdintaa
  • Kevät 2010, 1. Kaunokirjallisuus, lapsuudenkuvaukset ja omat lukukokemukset
  • Kevät 2011, 3. Kuka lasta nykyään kasvattaa?
  • Kevät 2011, 8. Isän ja pojan suhde Juha Itkosen novellissa Kaupankäyntiä
  • Syksy 2011, 11. Kiitollisuus suomalaisen yhteiskunnan palveluista jne. (essee)
  • Kevät 2012, 1. Mitä koulussa voi oppia työelämää varten?
  • Kevät 2012, 13. Mitä mieltä olet monisuorittamisesta? (uutinen)
  • Syksy 2012, 1. Onko koulunkäynti helppoa vai vaikeaa?
  • Kevät 2013, 5. Tarvitaanko ikärajoja?
  • Kevät 2013, 7. Koulu radikalisoi nuoria myöhemmässä elämässä
  • Kevät 2013, 9. Analysoi ja tulkitse veljesten välisiä suhteita Sari Mikkosen novellissa Hinta
  • Syksy 2013, 12. Vaikuttaako koulun koko poikien koulumenestykseen? (aineistona artikkeli)
  • Kevät 2014, 11. Ota kantaa Juhani Mykkäsen kolumniin ”Kielten opiskelu on ajanhukkaa”.
  • Kevät 2014, 12. Miten digitalisoituminen vaikuttaa kouluun ja oppimiseen? (aineistona uutisartikkeli)
  • Syksy 2014, 12. Miltä perheen tulevaisuus näyttää parin tilaston valossa?
  • Syksy 2015, 7. Oman kasvatuksen pohdintaa Topeliuksen sadun avulla
  • Syksy 2015, 13. Vastine Esa Liljan kolumniin Laiska abi, lue edes tämä
  • Kevät 2016, 11. Mihin sivistystä tarvitaan? Samuli Heimosen nykysivistyksen pohdintaa, lähde souli.fi
  • Kevät 2016, 12. Voiko arkea rakastaa? Aineistona on Sinikka Nopolan pakina.

Yhteiskunta, ympäristö ja luonnontieteet

  • Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
  • Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
  • Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
  • Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
  • Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset
  • Kevät 2009, 11. Ilmasto lämpenee ja jäätiköt sulavat (artikkeli ja tilasto)
  • Syksy 2009, 7. Epidemioiden aika ei ole ohi
  • Kevät 2010, 11. Uhanalaisten kalalajien pelastaminen (uutinen)
  • Syksy 2010, 3. Värien moninainen merkitys (luonto, taide, mainonta jne.)
  • Syksy 2010, 5. Onko metsällä mitään merkitystä?
  • Kevät 2011, 6. Mitä syömme vuonna 2030?
  • Kevät 2011, 7. Tiede tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 14. Oliko ennen kaikki paremmin? (diagrammeja)
  • Syksy 2011, 3. Onko sähköauto ekologisesti kestävä ratkaisu?
  • Syksy 2011, 7. Muuttavatko maahanmuuttajat maata?
  • Kevät 2012, 6. Kirkko yhteiskunnallisena vaikuttajana
  • Kevät 2012, 10. Mitä ajatuksia muuttovirrat sinussa herättävät? (artikkeli)
  • Kevät 2012, 12. Pohdi kotoutumista (yleisönosastokirjoitus)
  • Kevät 2012, 14. Pitäisikö lajien lisääntymistä säädellä? (artikkeli)
  • Syksy 2012, 6. Aurinko – ystävä vai vihollinen?
  • Syksy 2012, 11. Mikä on vihapuhetta? (katkelma artikkelista)
  • Syksy 2012, 13. Miltä näyttää maailma Metro-lehden etusivun perusteella?
  • Kevät 2013, 14. Onko kansalaisten turvallisuus uhattuna (poliisin tilastoja vuodelta 2010)
  • Kevät 2013, 12. Mielikuvia Suomesta (katkelma maahanmuuttajille jaettavasta oppaasta)
  • Kevät 2014, 5. Kannattaako Suomessa yhä ryhtyä maanviljelijäksi?
  • Kevät 2014, 7. Lähellä luontoa
  • Kevät 2014 13. Vuoden 2013 ajokorttiuudistuksen tarpeellisuus. (aineistona Trafin tiedote)
  • Syksy 2014, 2. Vesi – elämän ehto ja kulutushyödyke
  • Kevät 2015, 3. Mediassa puhutaan usein esimerkiksi ruoka-aineiden, kemikaalien, elämäntapojen ja sääilmiöiden vaaroista. Arvioi median toimintaa uhkien esille tuojana.
  • Kevät 2015, 10.Kirjassaan Kalaharin aamunkoitto tietokirjailija Lasse Berg haastattelee kehityspsykologi Leonard D. Katzia. Ota kantaa tekstissä esitettyihin näkemyksiin.
  • Kevät 2015, 13. Pohdi arktisen alueen käyttöä. Käytä  apunasi  artikkelia  Kaikki  haluavat  oman  siivun  Arktisen  alueen  rikkauksista.
  • Kevät 2015, 14. Mitä isänmaallisuus tarkoittaa nykyajan Suomessa? Pohdi kysymystä Ville Kivimäen haastattelun valossa.
  • Syksy 2015, 9. Suomalaisen elämäntavan pohtimista tilastojen ja omien kokemusten avulla
  • Kevät 2016, 2. Mitä keksintöä ihmiskunta eniten tarvitsisi?
  • Kevät 2016, 3. Pohdi melua valitsemastasi näkökulmasta
  • Kevät 2016, 4. Yhteistyötä yli rajojen (valmis otsikko)
  • Kevät 2016, 6. Olisiko sinusta yrittäjäksi? (yhteiskunnallinen näkökulma)

 Tunne-elämä, psykologia

  • Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
  • Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä “oikeasta”)
  • Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
  • Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
  • Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
  • Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  • Syksy 2009, 14. Eino Säisän Elämäntuska-treffinovellin tulkinta
  • Syksy 2009, 9. Unen ja todellisuuden suhde (Koskenniemen ja Szymborskan runoja)
  • Kevät 2010, 9. Joonas Konstigin novelli Pajunkissat
  • Kevät 2010, 2. Miten kokemukset heijastuvat uniin?
  • Syksy 2010, 8. Ihastumista Petri Tammisen novellissa (Rakkautta ensi silmäyksellä)
  • Kevät 2012, 3. Onko narsismi ongelma?
  • Kevät 2013, 6. Hyvä, paha yksinäisyys
  • Syksy 2013, 11. Ujous ongelmana (aineistona opiskelijoiden tukikeskuksen julkaisu)
  • Kevät 2014, 6. Siltä matkalta löysin itseni tai Sillä matkalla kadotin itseni
  • Kevät 2014, 10. Mitä Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu -kirjan luku kertoo peloista ja niiden hallinnasta?
  • Kevät 2016, 8. Nuoruuden olemuksen jäljillä, aiheena runot (mm. Juice Leskinen ja Pablo Neruda)