ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Category Archives: Some

Wix-julkaisujärjestelmällä blogit ja portfoliot helposti

Aluksi

Tässä artikkelissa määriteltyä nettijulkaisujärjestelmää voi käyttää osana opintoja, yksittäistä kurssia tai opettajan kannaltakin oman oppimisen tai opettajuuden reflektoinnissa. Ensisijaisena kohteena on ilmainen Wix-julkaisujärjestelmä, jota käyttämällä olen laatinut muutamassa tunnissa kuvitteellisen oppilaan blogin, joka toimii ikään kuin portfoliona. Oppilas kerää siihen kursseilla kirjoittamia laajoja tekstejä, kommentoi niitä ja arvioi omaa osaamistaan.

Lisäksi katsottavissa on opetusvideo, jossa esitellään Wix, sen hallintapaneeli, muokkaustila ja vilkaistaan myös demoblogia videolla. Lopuksi tulee yleistä blogin määrittelyä sekä muutamia malliblogeja virikkeeksi.

Ensin parin kouluesimerkin voimin katsotaan, millaista se oppiminen on ollut ennen, ehkä osalla vieläkin.


 

Näin ennenope

Esimerkki 1

Ei ole montakaan vuotta aikaa, kun oppilaat tekivät tämänkaltaisia printtikirjan tehtäviä, jotkut vieläkin.

  1. Lue ensin käsikirjasta sivu 333, jossa määritellään, mikä sähköposti on.
  2. Kirjoita kymmenessä minuutissa vihkoosi sähköpostiviesti. Kuvittele, että olet menossa taloyhtiösi kokoukseen ja sinulla on tärkeää asiaa. Osoita viesti taloyhtiön hallitukselle.
  3. Repäise sivu irti ja taita se kahtia ja anna vierustoverille.
  4. Kirjoita vastausviesti viidessä minuutissa kahtia taitetun paperin kääntöpuolelle. Lue ensin käsikirjasta s. 286-289 asiatekstin kirjoittamisohjeita. Kertaa vielä sivuilta 712-715 asiatyylin perusohjeet.
  5. Kun saat vastausviestin valmiiksi, anna se takaisin oppilastoverille.
  6. Lue käsikirjastasta s. 71 (kohteliaisuus), 187 (kirje) ja 895 – 896 (retorisia keinoja) ja keskustelkaa keskenänne 15 minuuttia lähettämienne viestien vuorovaikutuskeinoista.

Tarkemmin ajateltuna tehtävä vaikuttaa mielettömältä. Miksi ylipäätään kirjoittaa paperille sähköpostia, kun sen voi kirjoittaa oikeasti? Miksi ylipäätään kirjoittaa sähköpostia jonnekin, kun se ei mene minnekään. Opettaja voi sen sijaan käyttää oppimisalustansa vaihtoehtoja, ryhmätyöskentelytoimintoja blogeista alkaen. Oppilas tekee muutamassa minuutissa itselleen kuvitteellisen hahmon, esim. tässä tapauksessa isännöitsijätoimiston, johon hän saa yllä mainitut viestit. Kun tehtävänannossa on vielä muutama muu vaihtoehto ja joitakin linkkejä, joista voi tarvittaessa tarkistaa, miten kirjoittaa ja millaista tekstin pitäisi olla.

Esimerkki 2

  1. Lue ensin käsikirjasta novelliosuus sivuilta 242–289 ja runoja käsittelevä luku sivuilta 322–336.
  2. Lue sitten kertaalleen Juhani Ahon kirjoittama Kevät ja kesä.
  3. Kirjoita muutaman virkkeen analyysi aineistosta, jossa huomioit ainakin seuraavat kysymykset. Mitä nimi paljastaa? Millaisia allegorioita tekstissä on? Onko lukemasi lastu, viiste, proosaa vai lyriikkaa? Millainen on proosaruno? Millainen on kertoja? Kuka on kertoja? Millainen on kaikkitietävä kertoja? Mitä aihetta teksti käsittelee? Mitä miljöö paljastaa? Millaisia aikasuhteita lukemassasi tekstissä on? Onko siinä metaforia? Millainen on tekstin sävy? Millainen on lukijan rooli? Koska teksti on julkaistu? Mitä ajallinen konteksti paljastaa? Mikä on konteksti? Onko kertoja neutraali? Mitä pidit kerronnasta? Onko kieli kohosteista? Mitä kohosteisuus tarkoittaa? Onko lukemassasi personifikaatioita? Onko siinä alluusioita? Onko siinä romanttisia piirteitä? Miten ne ilmenevät sananvalinnoista? Millainen on tekstin kokonaisrakenne? Millainen on juoni? Onko siinä toistuvia motiiveja? Mikä on aihe? Onko tekstissä jonkin teema? Onko siinä useita teemoja? Millaista symboliikkaa tunnistat tekstistä? Perustele!
  4. Seuraavaksi jakaannutaan ryhmiin (luku kuuteen). Jos opetusryhmä on pieni, voidaan käyttää kirjaimia numerojen tilalla. Kaikki saman numeron tai kirjaimen saanutta kerääntyvät yhteen ja lukevat toisilleen vuoron perään ääneen omat vastauksensa. Sen jälkeen vaihdetaan papereita. Kukin ryhmän jäsen alleviivaa lukemastaan kohdat, joissa käsitellään kohdassa kolme mainittuja asioita. Oppilaat voivat tarkistuksen helpottamiseksi numeroida kohdassa kolme olevat kysymykset.
  5. Antakaa vihko analyysin kirjoittajalle. Kerratkaa aineistoon viittausohjeet käsikirjasta s. 171–172 sekä pilkkujen käyttö s. 945–959. Lisätkää alleviivattujen ja numeroitujen kohtien lisäksi muutama lisää.
  6. Sitten oma ryhmä esittää teksteistään koosteen toiselle ryhmälle.  Kerratkaa sitä ennen puheenvuoron rakenne käsikirjasta s. 666. Vertailkaa esityksiänne. Lopuksi vastatkaa kyselyyn.

Usein on ollut niin, että oppijalle ei jätetä tilaa omille kysymyksille tai kysymysten asettelulle. Kun kysymykset tarjotaan valmiina ja jäsentymättömästi, ei ole ihmekään, jos oppilas ei saa lukemastaan tolkkua. Listassa oli peräti yksi kysymys, joka koski lukijaa eikä tekstiä. Pahimmassa tapauksessa opettaja vielä esittää oppilaille kohta kohdalta opettajan oppaasta oikeat vastaukset.

 


Miksi blogi tai verkkoportfolio?

Ensinnäkin voidaan sanoa, että verkossa toimiminen on digiajan kansalaisen arkisia perustaitoja. Vuorovaikutustaitoja ja kommunikointitaitoja voidaan yhdistää tarkoituksenmukaiseksi osaksi oppimista eri luokka-asteilla. Teknologiaosaamista voidaan edistää luontevasti, tehdä tehtäviä ja projekteja yhteistoiminallisesti, jalostaa omia ja toisten ideoita ja tuottaa yhteisesti sisältöjä vapaasti saatavilla oleviin julkaisukanaviin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että luokkahuoneessa tapahtuvia esityksiä ja esitelmiä pitäisi hylätä. Sen sijaan esityksiä voi jakaa globaalille etäyleisölle (ks. esimerkki) ja jatkaa dialogia vastaanottajien kanssa. Erilaiset teknologiset ratkaisut, kuten julkaisujärjestelmät, mahdollistavat monimediaisten sisältöjen tuottamisen oppimista ja motivaatiota edistävällä tavalla. Voidaankin todeta, että digitalisaation myötä vuorovaikutteisuutta voidaan monipuolistaa ja rikastaa osana oppimisprosessia. Myös verkkoetiikka ja esteettiset taidot tulevat huomioiduksi osaavassa ohjauksessa.

Wix – ohjeita ja demosivusto from Mika Auramo on Vimeo.

Demoblogi

Klikkaa kirjablogiin.

Videon demoblogi

Videon demoblogi

Blogi ja muutamia malleja

Blogi (engl. blog tai weblog) on verkkosivusto tai osa sivustoa, johon kirjoittaja tai yhteisön kirjoittajat tuottavat sisältöä. Blogitekstin kirjoittajaa kutsutaan bloggaajaksi tai bloggariksi. Tavallista on, että sisältö julkaistaan aikajärjestyksessä, ja yleensä blogitekstissä on julkaisuajankohta eli päivämäärä (ja kellonaika).  Yleensä samassa yhteydessä on blogijulkaisun sisältöä kuvaavat tunnisteet, joiden avulla saman aihepiiirin tekstit on helposti löydettävissä. Tavallista on myös, että kirjoittaja käy lukijoiden kanssa keskustelua, ja blogitekstin lukijoilla on mahdollista kommentoida julkaisuja. Yleensä tekstin yhteydessä on vielä linkkejä eri sosiaalisen median palveluihin, jotta yksittäistä julkaisua voidaan jakaa eteenpäin. Yleensä kirjoittaja tai palvelun valvoja voi säädellä,  miten tekstiä voi kommentoida, jakaa jne.

Eri julkaisualustoilla on erilaisia vaihtoehtoja blogitekstien arkistointiin. Tavallista on, että julkaisuja voi selailla blogiarkistosta kuukausittain, aihepiireittäin, tunnisteiden (tag) tai kategorioiden perusteella. Esim. tässä blogissa kategoriassa 2000-luvun taidot lukija voi tutustua julkaistuihin teksteihin uusimmasta vanhimpaan.

Blogilla ei sinänsä ole vakiintunutta tekstilajia tai esitysmuotoa. Blogi voi olla matkapäiväkirja, videoblogi (vlog), yritysblogi, poliittinen mielipidejulkaisukokoelma, teemablogi, sarjakuvablogi, linkkiblogi, koosteblogi (tumbleblogi) tai Youtube-kanava. Blogijulkaisujen pituuskin on joustavaa, samoin medialaji. Joku voi pitää mikroblogia Twitterissä tai Facebooksissa, julkaista podcasteja iTunesissa tai jakaa taidevalokuvia vuodatus.netissä. Seuraavasta listasta niin opettaja kuin oppilaskin voi poimia muutamia vaihtoehtoja, miten voisi bloggailla osana omaa oppimisprosessiaan.

Ks. myös Blogbook-blogiportaali.

Vicki Davisin bloggausvinkit

Muita Wixin kaltaisia julkaisujärjestelmiä

Kommentti

Yllä mainittu sana käsikirja ei viittaa minkään kustantajan mihinkään yksittäiseen kirjaan tai kirjasarjaan. Kielitoimiston sanakirja määrittelee näin:

käsikirja teos joka esittää keskeiset (käytännön) tiedot jltak alalta. Autoilijan käsikirja. Metsänhoidon käsikirja. Kirkkokäsikirja.
Muokattu
  • 1.2.2016 Vicki Davisin tekemä kuva bloggaamisesta lisättty.
  • 1.3.2016 Niilo22 korvasi Soikun, Blogbook-portaali lisätty

Jo paavikin twiittaa

Mikä se Twitter on? Onko siitä opettajalle mitään hyötyä? Näihin kysymyksiin törmää aika ajoin. Monet julkisuuden henkilöt poliitikoista urheilijoihin käyttävät Twitteriä säännöllisesti, ja netissä on lukemattomia sivustoja ja blogiartikkeleita Twitterin käyttöohjeista aina tehokäyttöön.

Manipuloitu kuva: paavi ja iPad

Outi Lammi on kirjoittanut hyvän johdannon blogissaan. Tarkkaamo tarjoaa kelpo tietoiskun kuvineen, mistä on kysymys. Myös englanniksi on perusohjeita ja Twitterin oma neuvonta-alue.

Itse käytän opetuksessa mikroblogipalveluja Twitteriä ja Status.netiä. Molemmista olen ladannut RSS-syötteen Lyseo.orgin aloitussivulle. Ensimmäisen blogin syötteen olen upottanut Twitter-tililtäni sivustolleni, jälkimmäisen olen asentanut omalle palvelimelleni ja upottanut sisällön ilmaisohjelmalla. Twitterillä jaan opiskelijoille yleistä opintoihin liittyvää informaatiota. Jälkimmäisellä blogilla jaan kurssien läksyt ja tarpeen mukaan tuntien tehtävät.

Useimmilla opiskelijoilla on jo kännykät, joilla pääsee vaivatta nettiin. Sovellusputiikista voi ladata syötteenlukuohjelman, jolla voi seurata eri lähteistä, esim. kurssin syötteen tai vaikkapa suosikkipopparin viimeisimmät kuulumiset RSS-virraksi.

Monet opettajathan merkkaavat Wilmaan kurssikohtaiset läksyt, mutta niistä ei ole mahdollista tilata matkaviestimeen ajantasaista syötettä. Sinne on aina kirjauduttava, jotta pääsee näkemään kotitehtävät ja tunnin aiheet. Opettaja joutuu kirjautumaan aina erikseen jokaiselle kurssilleen, jotta saa merkattua kotitehtävät. Jos valitsee sen sijaan Twitterin tai vastaavan,  homma helpottuu. Jokaisen kurssin voi vielä lisätä omalla tunnistellaan, jonka syötteen voi tilata.

Helsingin Sanomat uutisoi 13.12. paavin lähettäneen ensimmäisen twiittinsä 12.12.12. Tämähän tarkoittaa, että katolinen kirkko osoittaa elävänsä ajassa mukana ja toimii ajanmukaisesti myös sosiaalisessa mediassa. Paavin avustajien ajatuksia pääsee seuraamaan, mistä kansainvälinen media on julkaissut uutisia, ja aihe on herättänyt myös kysymyksiä ja kritiikkiä.

Monet opettajatkin seuraavat asiantuntijoiden ynnä muiden viserrysvirtaa Twitter-tililtään tai lukemalla johonkin sivustoon upotetut twiitit. Twitterin ja vastaavien yleistymisen myötä opiskelijatkin ovat alkaneet ottaa omakseen tämäntyyppisen viestintäkanavan, sillä etuja Facebookin on monia.

Näille niin sanotuille diginatiiveille virtuaalitodellisuus on oman identiteetin tärkeä osa-alue, osa minuutta, joka kulkee viestimenä mukana taskussa. Älypuhelimella ollaan kavereiden kanssa eri tavoin yhteydessä ja osa omaa ryhmää kuin nykyisissä mainosrahoitteisuuteen perustuvissa kavereita tyrkyttävissä palveluissa. Toisaalta vanhempi sukupolvi tuntuu edelleen ajattelevan, että netin virtuaaliryhmät yms. ovat vain reaalimaailmasta ja yksilön omasta todellisuudesta irrallaan olevia saarekkeita, joihin pääsee kytkemällä pöytä- tai sylimikron päälle ja näppäilemällä tietyn nettiosoitteen.

Instagram

http://yle.fi/uutiset/paavi_franciscus_instagramiin/8756102

 

RSS-vimpain nettisivulle

RSS-kuvake

Lisäsin lyseo.org-sivuston etusivulle Status.netin syötteen.

Status.netiä käytän oppitunneilla läksyjen kirjaamiseen. Tunnilta poissa ollut opiskelija saa nyt helpommin tietää, mitä on on tullut kotitehtäväksi lukemalla sivustoni etusivulta tehtävät.

RSS Feed Widget mahdollistaa blogin tai vastavan palvelun lisäämisen omalle sivustolle vaivattomasti.

Vimpainta voi muokata riittävän monipuolisesti, ja itse jätin myös sinisellä fontilla olevan tekstin, joka toimii myös hyperlinkkinä status.net-palveluun.

RSS-syötteen voi kopioida ko. Widgettiin siirtämällä hiiren kohdistimen jonkin sivuston RSS-kuvakkeen päälle (ks artikkelin esimerkki). Näpäytä hiiren oikeaa näppäintä ja kopioi linkin osoite. Liitä se vimpainmuokkaimeen ja muokkaa muut asetukset haluamallasi tavalla.