ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Category Archives: Yleiset

Kolmas kerta toden sanoo? (lukion koeviikko osa III)

Lohjan Yhteislyseon lukion koeviikkojärjestelyt muuttuivat jälleen. Viime lukuvuonna muutoksia tehtiin kaksi, joista kirjoitin parissa aikaisemmassa blogiartikkelissa:

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen.

Uusimmassa käytännössä ei myöskään ole enää kokeiden selitystuntia, jollaista on aiemmin pidetty kokeen päättymisen jälkeen.

Sen sijaan kokeiden palautustunti pidettiin ennallaan, ja se on samaisella viikolla, kun opiskelijat saavat arvosanansa Wilmaan. Opettajat pitävät kokeet hallussaan jopa parisen viikkoa ja antavat arvosanat ja kokeet sitten työjärjestykseen merkityllä palautustunnilla, joka on kestoltaan 20 minuuttia.

Koeviikon oppituntien pituus palautustuokio mukaan lukien on 200 minuuttia plus 20 minuuttia eli yhteensä 3 tuntia ja 30 minuuttia. Lukujärjestykseen merkittyjen luokkatuntien yhteispituus on yleensä 19 x 80 minuuttia eli 1520 minuuttia 25 tuntia (miinus lyhyempi aloitustunti). Käytännössä yleensä jokaisessa jaksossa yksittäisellä kurssilla koulun tapahtumat, kuten ryhmänohjaus ja lukujärjestyksen muutokset vähentävät opetukseen käytettyjen luokkatuntien määrää tunnista kahteen.

Mitä itse teen?

Sähköisillä kursseilla koepäivänä ei ole kokeita vaan arviointikeskustelut ja koeviikon tehtävien palautus. Niitä on yleensä yhdestä kolmeen, ja tekstilajeiltaan ylioppilaskoetehtäviä tai sen tyyppisiä, toisin sanoen luku- ja kirjoitustaidon kokeita (eräänlaisia ainekirjoitustehtäviä kuten ennenkin).

Hyödyllinen ja mukava arviointikeskustelu (Nämä poimittu kurssilta ÄI4, jakso I)

Viimeistään viimeisellä oppitunnilla ennen koeviikon alkua julkistan tehtävät ja annan ohjeet niiden tekemiseen. Oppilailla on mahdollista tehdä myös muita tehtäviä kuin opettajan osoittamia, joista osa on nimetty bonustehtäviksi. Osaamistaan on siis mahdollista osoittaa muutoinkin kuin opettajan vaatimusten mukaisesti.

Kurssin koeviikon kritiikkiä

Kun useimmilla muilla kursseilla pakerretaan kurssikokeita, oppilaat voivatkin tehdä koeviikon tehtävät ennakkoon ja palauttaa ne  vasta koepäivänä. Kun useimmat muut aloittavat kokeen klo 8.00 luokassaan, olen varannut päivystystuokion, jonka aikana opiskelija saa halutessaan ohjausta tai voi esittää luonnoksia tekemistään teksteistä tai tuoda uudelleen arvioitavaksi jo kertaalleen palautettuja kirjoitelmia. Näitä voi toimitella koepäivän aikana sovitusti.

Yleensä noin neljäsosa kirjoittaa tekstejä uudelleenarvioitavaksi.

Arviointikeskusteluissa käymme opiskelijan kanssa yhdessä läpi kurssin arviointiin vaikuttavat suoritukset. Rupattelun jälkeen on mahdollista vielä muokata ja viimeistellä tekstejä määräaikaan mennessä. Siihen vaikuttaa ryhmän koko, sillä keskustelutuokioihin käytetty aika on noin kuutisen minuuttia per oppilas.

Kun opetusryhmän koko on 30 tai sen yli, arviointikeskusteluihin menee sen verran enemmän, että siirrän yhden oppitunnin muualta kurssilta koepäivälle (,eli vähän saman tapaan kuin teatterivierailu tekee tilaa oppitunnille).  Jos ryhmän koko on parisenkymmentä  varattu aika (200 minuuttia) riittää hyvin.

Opiskelijoiden keskimääräinen työmäärä kolmen koeviikon tehtävän tekemiseen vaihteli kahdesta tunnista viiteen tuntiin neloskurssilla, jolla eriteltiin uutisvideoiden ideologiaa ja muutenkin treenattiin kriittistä lukutaitoa.

Palautustunnilla ei ole juurikaan palautettavaa, ellei joku oppilas ole tuonut arviointikeskusteluun jotain rästitekstiä paperilla. Opiskelijat saavat saman tien kurssisuoritusten ja kurssin arvosanan tietoonsa Peda.netin kautta, kun viimeiset arviointikeskustelut ovat ohi. Useimmille arvosana selviää jo keskustelussa, jos kaikki tehtävät on jo tehty ja palautettu.

Entä arviointi?

Ennen vanhaan – monissa luokissa vieläkin – tehtiin niin, että oppilaat kirjoittivat sinikantisiin vihkoihin  oppikirjojen harjoitustekstinsä tai suoraan harjoituskirjaan. Sitten kirjoitettiin erikseen konseptipaperille tai tietokoneella tekstit erikseen arvioitavaksi. Nykyään, kun käytetään sähköisiä oppikirjoja, niihin voi kirjoittaa tekstinsä suoraan tai linkittää oppilaan käytössä olevista pilvipalveluista. Muutamalla äidinkielen kurssilla yhden jakson aikana näitä erityyppisiä, lyhyempiä ja pidempiä, kirjoitelmia tehdään jopa tuhansia.

Kuvakaappaus Peda.netin arviointiyhteenvedosta

Opettajan tarkoitus ei ole lukea ja arvioida joka ikistä, jonka saa palautettuna kirjaan. Opiskelija voi itse valita mieleisensä ja onnistuneimmat kirjoitelmansa ikään kuin portfoliotyyliin. Silti on paikallaan arvioida tekstit, jotka valmentavat päättökokeeseen.  Harjoitusteksteihin palautteeksi riittää aika usein formatiivinen arviointi ja toisaalta vaativamman kirjotusprosessin ohjaaminen ja scaffoldaaminen, eli annetaan sen tyyppisiä kielen- ja tekstinhuollon harjoituksia, jotta oppija kehittyy asettamien tavoitteidensa mukaisesti. Opettajan ei ole tarpeen opiskelijan puolesta korjata tai osoittaa kaikkia tehtyjä virheitä.

Kursseja ei ole enää tarpeen täydentää ja uusia kuin harvoin. Kun arviointi on joustavaa, opiskelijat tekevät tehtävänsä siten, että kurssiarvosakin tulee. Toki aina on tapauksia, jolloin opiskelu ei suju syystä tai toisesta. Yleensä kurssi keskeytyy liiallisten poissaolojen vuoksi (viisi tai enemmän) tai toistuvien tehtävien laiminlyöntien vuoksi. Toisinaan opiskelija yrittää erilaisilla verukkeilla jatkaa kurssia, jolla ei tullut tehtyä käytännössä paljon mitään.

Muistuupa mieleen opiskelija, joka pyysi T-merkintää (täydennettävä kurssi), ja hän oli tehnyt enintään oppitunnin töitä eli yhden lyhyehkön tekstin. Täydennettävää olisi tullut siis 20 oppituntia – ei näin.

Arviointi on taitolaji.

Blogi uusiutui

Uudeksi sivumalliksi valitsin Flexithemes-palvelusta Climbon, joka vaikutti sopivalta tarkoituksiini. Malli on niin sanotusti responsiivinen eli skaalautuu entistä paremmin niin kännykän näytölle kuin tableteillekin. Lisäksi se on julkaistu joulukuussa 2016, ja toivon mukaan ei altista haittakoodien jakelijoille samaan tapaan kuin aikansa eläneet ja päivittämättömät templatet. Koodaus vaikutti ainakin siistiltä, eikä mitään ylimääräistä tai muutaman sukupolven takaista WP-yllätyksiä löytynyt.

Climbo – Original

Vanha sivumalli oli käynyt turvattomaksi, ja se hakkeroitiin. Siksi viimeiset pari viikkoa sivusto on ollut alhaalla. Sain haittakoodit siivottua, saastuneet sivumallit poistettua, liitännäiset ajantasaistettua ja ylimääräiset ja vanhentuneet poistettua palvelimelta.

Jonkin verran viilasin muotoiluasetuksia ja vaihdoin ikoneja jne. Tarvetta ei ollut myöskään kääntää enää suomeksi kommenttikenttien tekstejä, sillä sivumalli sisälsi tarvittavat po-tiedostot.

 

Net Forum 2016 -workshop

Peda.netin ylläpitotoimintoja on myöhennetty, ja ne alkavat 15.15. Workshopiin osallistuvat voisivat kirjautua kirjaan jo etukäteen. Ks. ohjeet ja linkit diasarjasta.