ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Category Archives: Tietotekniikka

AT4/5 aivan yksilöllisesti

Mistä on kyse?

Innostuin vuonna 2009 käänteisessä oppimisesta (flipped learning) ja perustin Vimeoon ryhmän, jota käytimme Internet I -kurssilla lukiossa. Tuolloin tutustuttiin webtyökaluihin ja julkaisujärjestelmään nimeltä Expression Web, jota muutama kokeilee sitä vieläkin kurssilla.

Opiskelu oli sellaista, että aloitettiin yhdessä eteneminen, kaikkien piti julkaista minimimäärä sivuja ja käyttää samoja sovelluksia. Opiskelu oli tasatahtista ja välillä tylsää puurtamista, ja osa katsoi videoita etukäteen. Ne kyllä helpottivat opettamista, ettei opettajan tarvinnut toistella sanoja moneen kertaan, ja osa pärjäsi hyvin ilman videoitakin  yrittämällä ja kokeilemalla.

Sittemmin luovuin kokonaan kaikenlaisesta opettajan käskyttämästä opiskelusta kurssilla ja päätinkin rohkaista olemaan uteliaita ja kokeilemaan juuri niitä sovelluksia ja palveluja, joista voisi olla heille jatkossa hyötyä tai jotka kiinnostaisivat eniten. Tekemällä malleja ja näyttämällä aikaisempien kurssien oppilastöitä moniakaan ei tarvinnut enää erikseen motivoida. Palaute on ollut lähes kokonaan myönteistä, ja kurssien kokemuksia soveltaen päädyin käyttämään samanlaisia menetelmiä myös suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla. Kolmisen vuotta sitten aloin tutustua heutagogiaan, jonka teoreettiset lähtökohdat olivatkin tulleet tutuiksi jo opiskeluaikoina.

Kolme pointtia

Opiskelijat saivat valita kolme eri oppimispolkua, kulkea tai taapertaa sitä oman mielenkiinnon mukaan niin pitkälle kuin intoa riitti. Osa keskittyi heti alusta asti omaan sivustoonsa, lisäsi siihen sosiaalisen median tilejä ja harjoitteli niiden ominaisuuksia ja widgettien ja upotettavien sisältöjen käyttöä. Toiset kokeilivat eri ohjelmia, työkaluja, somepalveluja ja koodauskouluja. Muutamille riitti omatoiminen opiskelu ja perehtyminen javascriptiin, HTML, Pearliin jne., ja tunnit täyttyivät omatahtisesta etenemisestä.

Kurssin läpäisyaste oli  hyvä, sillä vain yhdellä (kahdeksastatoista) kurssi keskeytyi poissaolojen vuoksi. Pari kolme huomasi heti kurssin alussa, ettei tästä tullutkaan mitään, ja pyyhe lensi kehään. Keskiarvo oli jälleen kahdeksan ja yhdeksän välillä.

Vaihtoeohtoja

1. Kurssilla voidaan tehdä oma sivusto.
2. Harjoitellaan omatoimisesti Codeacademyssä tai vastaavassa.
3. Kokeillaan ja testataan erilaisia webtyökaluja, somepalveluja ja julkaisutyökaluja oman valinnan mukaan.

Seuraavaksi opetussuunnitelmatekstiä:

Tavoitteet 

Opiskelija 

  • tutustuu Internet-tietoverkkoon
  • perehtyy selainohjelmointiin
  • kykenee tuottamaan omat www-sivut
  • osaa käyttää erilaisia digitaalisia julkaisu- ja sisällöntuotanto-ohjelmia ja palveluja

Keskeiset sisällöt

  • Internetin hyödyntäminen
  • HTML-editori, selainohjelmointikielet
  • web-suunnittelu ja web-kehittäminen

Arviointi

  • arvosana 5-10 tai suoritusmerkintä (S)

Videokatsaus kurssiin (Peda.net)

AT(5)/4 Internet I from Mika Auramo on Vimeo.

Videoesittely kurssista ja muutama mallisivusto.

Lisää kurssilla tehtyjä sivustoja

Tällä kertaa esillä olevat kurssilla tehdyt sivustot on tehty kahta lukuun ottamatta Wixillä. Pub Saukkola syntyi kolmen opiskelijan voimin, DIY Builds ja Autokorjaamo yksin tehden ja loput parityönä. Tätä kirjoitettaessa sivustot olivat saatavilla julkaisupalveluissa, mutta tulevaisuudessa voi olla toisin.

Osa sivustoista jäi enemmän tai vähemmän luonnostelun asteelle, ja osaa opiskelijat työstivät koko kurssin ajan keskittyen haluamaansa, esim. kuvankäsittelyyn, huumorin viljelyyn, tekstien toimittamiseen jne. Tyylilaji oli vapaa, ja monilla koululaishuumori yhdistyi koodaukseen.

Linkit voi avata suoraan uuteen välilehteen tai napsauttaa ponnahdusikkunaan selailtavaksi.

 

Kurssipalautetta

Tykkäsin kurssista paljon ja vapaa opiskelu oli mukavaa ja toimivaa.

Vapaa opiskelu teki tunneista rennon oloisia, ja työt etenivät kuin itsestään.

Kurssi oli tarpeellinen jos, vaikka tulevaisuudessa tarvitsee tehdä nettisivut.

Kokemusta tietokoneista ei niin hirveästi löytynyt ennen kurssia, joten oli todella hyödyllinen.

Hyvä kurssi. Oli mukavaa, kun sai opiskella itse eikä ollut pelkkää opettajan kuuntelemista. Todella positiiviset fiilikset jäi kokonaisuudessa. Kiitos!

Vapaasti työskentely oli hyvä tapa oppia, koska ei tarvinnu edetä samaan tahtiin muiden kanssa ja sai tehdä sitä mikä tuntui kiinnostavalta.

Kurssi oli erittäin omalaatuinen. Ei tullut minkäänlaisia ylimääräisiä paineita kesken kurssin tai koeviikollakaan.

Opin myös tekemään aidon näköiset somet ja niihin tehtävää sisältöä. Kurssin vapaa ja avoin opiskelu oli myös plussaa.
Päällisin puolin olen hyvin tyytyväinen kokonaisuuteen.

Kurssi oli mukava koska se oli erilainen ja sai tehdä omatoimisesti töitä. Varmaan jatkan kurssilla tehdyn nettisivun tekoa tulevaisuudessakin. Kurssin aikana opin tekemään nettisivuja. Oli mukavaa koska wixillä oli helppo tehdä.

Kurssi on kokonaisuudessaan mukavan rento sillä työtä saa tehdä omaa tahtia. Myöskin kurssin vapaus siitä että mitä tekee on erittäin positiivinen asia, eli saa päättää ihan itse mitä tekee eikä tarvitse esimerkiksi valita aihetta sivuille valmiista esimerkeistä.

Wix-julkaisujärjestelmällä blogit ja portfoliot helposti

Aluksi

Tässä artikkelissa määriteltyä nettijulkaisujärjestelmää voi käyttää osana opintoja, yksittäistä kurssia tai opettajan kannaltakin oman oppimisen tai opettajuuden reflektoinnissa. Ensisijaisena kohteena on ilmainen Wix-julkaisujärjestelmä, jota käyttämällä olen laatinut muutamassa tunnissa kuvitteellisen oppilaan blogin, joka toimii ikään kuin portfoliona. Oppilas kerää siihen kursseilla kirjoittamia laajoja tekstejä, kommentoi niitä ja arvioi omaa osaamistaan.

Lisäksi katsottavissa on opetusvideo, jossa esitellään Wix, sen hallintapaneeli, muokkaustila ja vilkaistaan myös demoblogia videolla. Lopuksi tulee yleistä blogin määrittelyä sekä muutamia malliblogeja virikkeeksi.

Ensin parin kouluesimerkin voimin katsotaan, millaista se oppiminen on ollut ennen, ehkä osalla vieläkin.


 

Näin ennenope

Esimerkki 1

Ei ole montakaan vuotta aikaa, kun oppilaat tekivät tämänkaltaisia printtikirjan tehtäviä, jotkut vieläkin.

  1. Lue ensin käsikirjasta sivu 333, jossa määritellään, mikä sähköposti on.
  2. Kirjoita kymmenessä minuutissa vihkoosi sähköpostiviesti. Kuvittele, että olet menossa taloyhtiösi kokoukseen ja sinulla on tärkeää asiaa. Osoita viesti taloyhtiön hallitukselle.
  3. Repäise sivu irti ja taita se kahtia ja anna vierustoverille.
  4. Kirjoita vastausviesti viidessä minuutissa kahtia taitetun paperin kääntöpuolelle. Lue ensin käsikirjasta s. 286-289 asiatekstin kirjoittamisohjeita. Kertaa vielä sivuilta 712-715 asiatyylin perusohjeet.
  5. Kun saat vastausviestin valmiiksi, anna se takaisin oppilastoverille.
  6. Lue käsikirjastasta s. 71 (kohteliaisuus), 187 (kirje) ja 895 – 896 (retorisia keinoja) ja keskustelkaa keskenänne 15 minuuttia lähettämienne viestien vuorovaikutuskeinoista.

Tarkemmin ajateltuna tehtävä vaikuttaa mielettömältä. Miksi ylipäätään kirjoittaa paperille sähköpostia, kun sen voi kirjoittaa oikeasti? Miksi ylipäätään kirjoittaa sähköpostia jonnekin, kun se ei mene minnekään. Opettaja voi sen sijaan käyttää oppimisalustansa vaihtoehtoja, ryhmätyöskentelytoimintoja blogeista alkaen. Oppilas tekee muutamassa minuutissa itselleen kuvitteellisen hahmon, esim. tässä tapauksessa isännöitsijätoimiston, johon hän saa yllä mainitut viestit. Kun tehtävänannossa on vielä muutama muu vaihtoehto ja joitakin linkkejä, joista voi tarvittaessa tarkistaa, miten kirjoittaa ja millaista tekstin pitäisi olla.

Esimerkki 2

  1. Lue ensin käsikirjasta novelliosuus sivuilta 242–289 ja runoja käsittelevä luku sivuilta 322–336.
  2. Lue sitten kertaalleen Juhani Ahon kirjoittama Kevät ja kesä.
  3. Kirjoita muutaman virkkeen analyysi aineistosta, jossa huomioit ainakin seuraavat kysymykset. Mitä nimi paljastaa? Millaisia allegorioita tekstissä on? Onko lukemasi lastu, viiste, proosaa vai lyriikkaa? Millainen on proosaruno? Millainen on kertoja? Kuka on kertoja? Millainen on kaikkitietävä kertoja? Mitä aihetta teksti käsittelee? Mitä miljöö paljastaa? Millaisia aikasuhteita lukemassasi tekstissä on? Onko siinä metaforia? Millainen on tekstin sävy? Millainen on lukijan rooli? Koska teksti on julkaistu? Mitä ajallinen konteksti paljastaa? Mikä on konteksti? Onko kertoja neutraali? Mitä pidit kerronnasta? Onko kieli kohosteista? Mitä kohosteisuus tarkoittaa? Onko lukemassasi personifikaatioita? Onko siinä alluusioita? Onko siinä romanttisia piirteitä? Miten ne ilmenevät sananvalinnoista? Millainen on tekstin kokonaisrakenne? Millainen on juoni? Onko siinä toistuvia motiiveja? Mikä on aihe? Onko tekstissä jonkin teema? Onko siinä useita teemoja? Millaista symboliikkaa tunnistat tekstistä? Perustele!
  4. Seuraavaksi jakaannutaan ryhmiin (luku kuuteen). Jos opetusryhmä on pieni, voidaan käyttää kirjaimia numerojen tilalla. Kaikki saman numeron tai kirjaimen saanutta kerääntyvät yhteen ja lukevat toisilleen vuoron perään ääneen omat vastauksensa. Sen jälkeen vaihdetaan papereita. Kukin ryhmän jäsen alleviivaa lukemastaan kohdat, joissa käsitellään kohdassa kolme mainittuja asioita. Oppilaat voivat tarkistuksen helpottamiseksi numeroida kohdassa kolme olevat kysymykset.
  5. Antakaa vihko analyysin kirjoittajalle. Kerratkaa aineistoon viittausohjeet käsikirjasta s. 171–172 sekä pilkkujen käyttö s. 945–959. Lisätkää alleviivattujen ja numeroitujen kohtien lisäksi muutama lisää.
  6. Sitten oma ryhmä esittää teksteistään koosteen toiselle ryhmälle.  Kerratkaa sitä ennen puheenvuoron rakenne käsikirjasta s. 666. Vertailkaa esityksiänne. Lopuksi vastatkaa kyselyyn.

Usein on ollut niin, että oppijalle ei jätetä tilaa omille kysymyksille tai kysymysten asettelulle. Kun kysymykset tarjotaan valmiina ja jäsentymättömästi, ei ole ihmekään, jos oppilas ei saa lukemastaan tolkkua. Listassa oli peräti yksi kysymys, joka koski lukijaa eikä tekstiä. Pahimmassa tapauksessa opettaja vielä esittää oppilaille kohta kohdalta opettajan oppaasta oikeat vastaukset.

 


Miksi blogi tai verkkoportfolio?

Ensinnäkin voidaan sanoa, että verkossa toimiminen on digiajan kansalaisen arkisia perustaitoja. Vuorovaikutustaitoja ja kommunikointitaitoja voidaan yhdistää tarkoituksenmukaiseksi osaksi oppimista eri luokka-asteilla. Teknologiaosaamista voidaan edistää luontevasti, tehdä tehtäviä ja projekteja yhteistoiminallisesti, jalostaa omia ja toisten ideoita ja tuottaa yhteisesti sisältöjä vapaasti saatavilla oleviin julkaisukanaviin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että luokkahuoneessa tapahtuvia esityksiä ja esitelmiä pitäisi hylätä. Sen sijaan esityksiä voi jakaa globaalille etäyleisölle (ks. esimerkki) ja jatkaa dialogia vastaanottajien kanssa. Erilaiset teknologiset ratkaisut, kuten julkaisujärjestelmät, mahdollistavat monimediaisten sisältöjen tuottamisen oppimista ja motivaatiota edistävällä tavalla. Voidaankin todeta, että digitalisaation myötä vuorovaikutteisuutta voidaan monipuolistaa ja rikastaa osana oppimisprosessia. Myös verkkoetiikka ja esteettiset taidot tulevat huomioiduksi osaavassa ohjauksessa.

Wix – ohjeita ja demosivusto from Mika Auramo on Vimeo.

Demoblogi

Klikkaa kirjablogiin.

Videon demoblogi

Videon demoblogi

Blogi ja muutamia malleja

Blogi (engl. blog tai weblog) on verkkosivusto tai osa sivustoa, johon kirjoittaja tai yhteisön kirjoittajat tuottavat sisältöä. Blogitekstin kirjoittajaa kutsutaan bloggaajaksi tai bloggariksi. Tavallista on, että sisältö julkaistaan aikajärjestyksessä, ja yleensä blogitekstissä on julkaisuajankohta eli päivämäärä (ja kellonaika).  Yleensä samassa yhteydessä on blogijulkaisun sisältöä kuvaavat tunnisteet, joiden avulla saman aihepiiirin tekstit on helposti löydettävissä. Tavallista on myös, että kirjoittaja käy lukijoiden kanssa keskustelua, ja blogitekstin lukijoilla on mahdollista kommentoida julkaisuja. Yleensä tekstin yhteydessä on vielä linkkejä eri sosiaalisen median palveluihin, jotta yksittäistä julkaisua voidaan jakaa eteenpäin. Yleensä kirjoittaja tai palvelun valvoja voi säädellä,  miten tekstiä voi kommentoida, jakaa jne.

Eri julkaisualustoilla on erilaisia vaihtoehtoja blogitekstien arkistointiin. Tavallista on, että julkaisuja voi selailla blogiarkistosta kuukausittain, aihepiireittäin, tunnisteiden (tag) tai kategorioiden perusteella. Esim. tässä blogissa kategoriassa 2000-luvun taidot lukija voi tutustua julkaistuihin teksteihin uusimmasta vanhimpaan.

Blogilla ei sinänsä ole vakiintunutta tekstilajia tai esitysmuotoa. Blogi voi olla matkapäiväkirja, videoblogi (vlog), yritysblogi, poliittinen mielipidejulkaisukokoelma, teemablogi, sarjakuvablogi, linkkiblogi, koosteblogi (tumbleblogi) tai Youtube-kanava. Blogijulkaisujen pituuskin on joustavaa, samoin medialaji. Joku voi pitää mikroblogia Twitterissä tai Facebooksissa, julkaista podcasteja iTunesissa tai jakaa taidevalokuvia vuodatus.netissä. Seuraavasta listasta niin opettaja kuin oppilaskin voi poimia muutamia vaihtoehtoja, miten voisi bloggailla osana omaa oppimisprosessiaan.

Ks. myös Blogbook-blogiportaali.

Vicki Davisin bloggausvinkit

Muita Wixin kaltaisia julkaisujärjestelmiä

Kommentti

Yllä mainittu sana käsikirja ei viittaa minkään kustantajan mihinkään yksittäiseen kirjaan tai kirjasarjaan. Kielitoimiston sanakirja määrittelee näin:

käsikirja teos joka esittää keskeiset (käytännön) tiedot jltak alalta. Autoilijan käsikirja. Metsänhoidon käsikirja. Kirkkokäsikirja.
Muokattu
  • 1.2.2016 Vicki Davisin tekemä kuva bloggaamisesta lisättty.
  • 1.3.2016 Niilo22 korvasi Soikun, Blogbook-portaali lisätty

AT4 – tietotekniikkaa yksilöllisesti

Tästä lähdettiin

Olen muutaman vuoden ajan toteuttanut lukion tietotekniikan kursseja oppilaskeskeisesti ja kannustanut oppilaita itsemääräytyvään oppimiseen. Oppilaat saavat siis itse päättää mitä opiskelevat ja mihin tahtiin, osa vielä milloin – ei pelkästään oppitunnilla. Näin oppija saa paremmin koko prosessin haltuun, ja voidaan puhua oppimisen personalisaatiosta, henkilökohtaistamisesta tai yksilöllisestä oppimisesta.

Opettajan tehtäväksi jää toimia asiantuntijana, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä ja jolla on homma hallussa siten, että hän tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja, miten edetä. Oppija valitsee niistä itse omiin tarkoituksiinsa parhaiten sopivan. Myös ryhmän toiset oppilaat voivat toimia opettajina, toisin sanoen pidemmälle ehtineet voivat opastaa hankaluuksien kanssa painivia kurssitovereitaan ja jakaa osaamistaan.

Kurssin AT4 kuvaus opinto-oppaassa ja kurssin Peda.net-sivulla

AT4 Internet I

Tutustutaan Internet-tietoverkkoon ja harjoitellaan web-editointia ja erilaisten digitaalisten julkaisuvälineiden käyttöä. Harjaannutaan websuunnitteluun, webkehitykseen ja digitaalisen lukutaidon edistämiseen oppilaslähtöisesti.

Kurssin arviointi: arvosana 5 – 10 tai suoritusmerkintä (S).

Mitä kurssilla tehdään?

1. Kurssilla voidaan tehdä oma sivusto.
2. Harjoitellaan omatoimisesti Codeacademyssä tai vastaavassa.
3. Kokeillaan ja testataan erilaisia webtyökaluja, somepalveluja ja julkaisutyökaluja oman valinnan mukaan.

Kurssi arvioidaan joko suoritusmerkinnällä tai numerolla sen mukaan, minkä verran on tuotettu omaa sisältöä tai koodattu tekstiä jollain julkaisutyökalulla tai vastaavalla.

Lue lisää mahdollisuuksista blogiartikkelista.

Opettajan ohjevideoita löydät mm. Vimeosta: AT4-ryhmä ja Peda.net-kanava.

Näin edettiin

Luettuani Mark Barnesin kirjan (ja kirjoittajan muutaman muunkin) 5-Minute Teacher päätin kokeilla ideoiden toimivuutta. Käänteiselle oppimiselle ja käänteiselle luokalle on runsaasti erilaisia määritelmiä, mutta oleellista niille on se, että opettaja ei tuhlaa oppilaiden aikaa koko luokan opettamiseen vaan tuntityöskentely käytetään oppimiseen ja tehtävien tekemiseen.

Muutamalla tunnilla kurssin alussa aikaa meni ohjeistamiseen vähän enemmänkin, ja pienelle vähemmistölle tämäntyyppinen opiskelu oli vierasta. Melko nopeasti kuitenkin pokeri- ja pelisivustot vaihtuivat sellaisiksi kuin digivihkosesta havaitsemme.

Jokaisen tunnin jälkeen oppilaat kirjoittivat oppimispäiväkirjaansa, mitä olivat tehneet, mitä oppineet. He linkittivät jo julkaistuihin somesivustoihin. Näin myös muut oppilaat ryhmässä pääsivät näkemään, miten homma muilla eteni. Opettaja kommentoi suoraan päiväkirjoja ja tarjosi henkilökohtaista ohjausta ja erilaisia virikkeitä kehittää oppilaiden omia projekteja. Näin oppijat syvensivät osaamistaan ja sitoutuivat paremmin meneillään oleviin tehtäviinsä.

Koepäivänä tuli aika esittää omat saavutuksensa koko ryhmälle, kertoa oman aiheen taustoista, tavoitteista jne. Yksi ryhmä teki sähköisen kokeen (kyselyn) muille. Esitykset linkkeineen ja kuvauksineen jaettiin Peda.netin kautta aikaisemmin. Kaikki kurssinsa suoriutuneet saivat vähintään hyvän arvosanan, osa suoritusmerkinnän. Kurssilla opittiin paljon, vaikka lähtötaso osalla oli heikohko, eikä se haitannut mitään – silti hauskaa tuntui olevan.

Tähän päädyttiin

Niin kuin alla olevasta kurssipalautteesta havaitsemme, oppilaille tuntuu sopivan paljon paremmin oppilaskeskeinen tapa oppia. Muutamia vuosia sitten kaikkien piti tehdä Microsoftin Expression Web -ohjelmalla oma sivusto, jossa oli vähimmäismäärä tehdyille sivuille. Jokaisen oppitunnin alussa kerroin tunnin aiheen, jonka mukaan harjoiteltiin ja edettiin.Tällainen tasatahtinen tapa oppia soveltuu huonosti useimpiin aineisiin, myös tietotekniikkaan, jossa osaamistaso on hyvin vaihteleva. Nykyään oppilaat saavat edetä aivan omaan tahtiin ja käyttää sellaisia palveluja ja sovelluksia, jotka kuuluvat väljästi määrittelemiini kurssin sisältöihin.

Pääasia on, että nuoret kehittävät digitaalista osaamistaan, lukutaitoaan, ymmärrystään ja luovuuttaan tällä osa-alueella ja oivaltavat, että nämähän ovat niitä tulevaisuudessa tarvittavia taitoja – eikä mitään nörttihommeleita vaan osa kansalaistaitoa.


 

Digivihkonen osasta kurssitöitä

livebooklet.com

Kurssipalaute

AT4 kurssipalautetta from Mika Auramo on Vimeo.

Käytetyt ohjelmat