ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

Category Archives: heutagogia

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Pakollinen johdanto

Syksyllä 2016 aloin kiinnostumaan Jack Mezirow’n transformatiivisen oppimisen teoriasta, jossa on paljon yhteistä heutagogian teoriataustaan (esim. Freire, Rogers, Knowles, Kolb ja monet muut). Nyt olikin aika panna opettaja testiin ja reflektoida itsekin, mitä oikein osaan  ja miten oppilaat hommansa hoitavat.

Kyseessä olivat lukion äidinkielen ja kirjallisuuden viidennen kurssin oppilaat kevään kahdessa viimeisessä jaksossa. Suorituksia oli 33 ja 35, kyselyyn vastauksia viideltäkymmeneltä. Ensimmäisellä ryhmällä sähköisellä kirjalla opiskeltaessa keskiarvo jäi kaikkien aikojen alhaisimmaksi eli 7,1, mutta toisella päästiin normisuoritukseen eli tällä kertaa 7,6. Tytöt pääsivät kyllä yli kahdeksan, mutta pojat tuttuun tapaansa onnistuivat tasapainottamaan kokonaiskeskiarvoa.

Seuraavaksi määritellään lyhyesti sovellettuja peruskäsitteitä; sitten seuraakin muutaman kuvan jälkeen kiireisimmille lukijoille havainnollistavia esimerkkejä, miten oppilaat vastailevat kysymyksiin. Lopuksi on vielä vastaukset kokonaisuudessaan videona ja viimeisimpänä joitakin lähteitä.

Mikä reflektio ja metakognitio?

Reflektiolla on filosofiassa ymmärretty ajattelua, jossa yksilö pohtii itseään, ajatteluaan, motiiveja ja muuta toimintaansa. Sittemmin reflektiivisen ajattelun piirteitä on havaittavissa niin metakognitiossa kuin arvioinnissakin. Mezirow itse pitää reflektion erillään arvioinnista ja evaluoinnista (assessement, evaluation). Hän sanookin, ettei oman toimintansa analyyttistä pohdiskelua edes opettajan pitäisi lähteä arvottamaan. Mezirow sanoo kriittisen reflektion olevan transformatiivisessa oppimisessa keskeistä, ja yleensä kriittinen  (ei siis vikoja etsivä vaan harkittu ja punnitseva) tarkastelu jaetaan kolmeen osaan: sisältöön, prosessiin ja asenteisiin.

  1. Mitä tein kurssilla?
  2. Miten tein tehtäviä ja onnistuin tehtävissä?
  3. Miksi valitsin tiettyjä tehtäviä?

Nykyään on muodikasta käyttää oppilaskeskeisiä metodeja, joista yksi on ongelmanratkaisuun perustuva oppiminen (PBL eli Problem Based Learning). Tämäntyyppisessä tehtävässä oppija pystyy itse määrittämään tehtävän (tai tehtävänannon tai osan siitä kuten näkökulman), asettamaan tavoitteet ja ohjaamaan toimintaansa sen mukaisesti.

Tällöin prosessiin liittyviä reflektiivisiä kysymyksiä voisivat olla

  • Miten pääsin lopputulokseen?
  • Käsittelinkö aihetta tehtävänannon mukaisesti?
  • Noudatinko riittävästi opettajan antamia (lisä)ohjeita?
  • Unohdinko jotain oleellista suorituksesta?

Asenteita ja ennakko-oletuksia (premise reflection) voidaan lähteä reflektoimaan ja ehkä sitä kautta avaamaan oppijalle motivaatiota tai sen puutetta jonkin kurssin tai siihen liittyvän tehtävän tai tehtävien tekemiseen.

  • Pidänkö tätä (eli tehtävää, koetta tms.) tärkeänä?
  • Mihin tarvitsen tätä?
  • Miksi pitäisin tätä ongelmana?
  • Ahdistaako tämä minua?

Kriittistä itsereflektiota on mahdollista kehittää ja siten lisätä tietoisuutta omasta oppimisesta (ja kyvyistä), kun sitä tehdään yhteistoiminnallisesti. Yleensä näkökulman vaihtaminen toimii hyvin ja auttaa oppijaa tarkastelemaan suorituksia muiden silmin. Se voi olla osana formatiivista arviointia ja vertaispalautetta. David Kolb määrittelee oppimistapahtuman lisäksi sykliseksi prosessiksi, jossa myös oppimistapahtuman reflektoinnilla voi olla oma sijansa. Ks. kuva. Kolbin määritelmiä ei pidä kuitenkaan sekoittaa oppimistyyleihin, kuten visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen jne., jotka ovat lähinnä humpuukia ja viihdettä niin kuin Jungin kehittelemä introvertti, ekstrovertti, intuitio jne eli persoonallisuustyyppiryhmittely. Horoskoopeista pitävät voivat itsekin testata, mihin kuuluisivat: siirry testiin ja sama suomeksi. Aikani kuluksi tein itsekin: ks. infografiikka yhteenvedosta.

Niin kuin huomattiin reflektiossa on paljon samankaltaisia piirteitä kuin metakognitiossa, jolla toisinaan viitataan oppimaan oppimiseen. Se tosin on yhtä epämääräistä kuin transformatiivisen oppimisen (transformative learning) suomentaminen uudistuvaksi oppimiseksi. Usein metakognitio onkin pitkälti itseflektiota ja oman oppimisprosessin tietoiseksi tekemistä ja sen kehittämistä, johon voivat kuulua seuraavat elementit:

  • oman ajattelutavan ja -mallien analysointi
  • omien tunteiden erittely oppimiskontekstissa
  • erilaisten oppimistrategioiden tarkastelu
  • omien tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttamisen pohdinta
  • oman oppimisen tunnistaminen ja arviointi
  • oman toiminnan ymmärtäminen.

Kurssi

Kurssilla käytettiin digitaalista oppikirjaa (e-Opin Verkko 5), joka toimi virtuaalisena oppimisympäristönä ja yhteistoiminnallisena oppikirjana. Oppimismenetelmänä oli siis heutagogia (ks. dia), ei siis käänteinen oppiminen (flipped learning) eikä transformatiivinen oppiminen, vaikka molempia käytinkin.

Koeviikko

Kommentteja lyhyesti koeviikosta per kuva. Ks. artikkeli käytänteistä.

  1. Rentoon ja miellyttävyyteen olen pyrkinyt. Joillakin on tullut kiirettä, kun tehtävät ovat jääneet viime tippaan.
  2. Juurikaan kukaan ei ahdistunut eikä pitänyt arviointikeskusteluja turhina.
  3. Noin viidesosa korotti jo tehtyjä suorituksia ja osa arviointikeskustelun jälkeen.
  4. Muutaman tunnin työpanoksen vaativa kirjallisuusartikkeli päihitti kokeen mennen tullen.
  5. Kukaan ei pitänyt arviointia epäluotettavana. Viidesosa oli sitä mieltä, että tällä menetelmällä oma osaaminen on tunnistettu koekäytäntöä paremmin, eikä kukaan ollut päinvastaista mieltä.

Palautetta kurssista

Kommentit lyhyesti per kuva:

  1. Kyselyissä aina yli 90% on pitänyt sähköistä kirjaa parempana kuin printtiä.
  2. Suurin osa on pitänyt yhteistoiminnallisesta oppimisesta, niin nytkin.
  3. Edelleenkään tuskin kukaan pitää opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä.
  4. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei kukaan jäänyt pulaan ja yksinään tekemään.
  5. Jokainen suositteli sähköistä oppimista muillekin.
  6. Opettajalla oli vanhaa systeemiä enemmän aikaa ohjata, ja sen huomasi joka ikinen vastaaja.

 

 

Missä tehtävissä onnistuit mielestäsi parhaiten ja miksi?

Teksti ja konteksti -kurssilla tehtiin monipuolisia harjoituksia niin länsimaisen kirjallisuuden historiasta kuin eritteleviä tulkintatehtäviä eri genreistä. Osa teki myös elokuvista ja osa piti kirjallisuusesitelmiä. Koeviikolla oli lisäksi laajahkon artikkelin laatiminen jostain kirjallisuushistorian tyyli- tai aikakaudesta.

Tekstitaidon vastauksessa, koska aihe oli mielenkiintoinen.

Onnistuin ehkä parhaiten elokuvatyössä, koska sitä mukava tehdä.

Kirjaesitelmässä ja koeviikon tehtävässä: niistä jäi paras fiilis.

Novelleihin sekä kirjoihin perustuvat tehtävät olivat mielestäni helpoimpia, sillä niissä on useimmiten selvin tehtävänanto.

Onnistuin mielestäni parhaiten elokuvatehtävässä tai koepäivän artikkelissa. Oli aikaa tehdä nämä tehtävät rauhassa. Selkeitä tekstikokonaisuuksia.

 

Mitkä tehtävät olivat hankalia ja miksi?

Kirjoitustehtäviä oli runsaasti, ja oppilaat saivat tehdä niitä oman halunsa mukaan opettajan ohjauksessa. Kurssin suorittamisen kannalta minimitavoite oli, että oppilas pitää tuntipäiväkirjaa ja pystyy osoittamaan opiskelleensa riittävästi oppitunneilla kurssin sisältöjä. Lähes kaikki tekivätkin ylioppilaskoetehtävät, ja osa paransi jo arvioitua suoritusta.

Hankalin tehtävä oli koeviikon artikkeli tehtävä, koska aiheet olivat niin laajoja.

Tekstitaidon vastaus ja koeviikon artikkeli, ne oli mielestäni vähän epäselviä ja vaikeita.

Hankalia tehtäviä olivat tekstitaidon tehtävä sekä essee, sillä molemmissa tehtävissä pohjatekstit olivat suhteellisen vaikeita ja niiden tulkintaan vaadittiin laaja-alaista pohtimista.

Jotkut tunnilla tehdyt kirjallisuushistorian tehtävät olivat hankalia, koska ne sisälsivät pitkiä tekstejä, joita piti analysoida tai muuten tutkia tarkoin.

Vaikeinta oli kuva-analyysi ja viimeinen tehtävä siitä kolumnista. Luetun ymmärtäminen ei ole vahvuuksiani ja analyysin tekeminen ei ole kovin tuttua puuhaa; en ymmärrä mitä niissä pyritään hakemaan.

Millaisia kommentteja ja kokemuksia sinulla on sähköisestä oppimisesta?

Sähköinen oppiminen yhdistettynä heutagogiaan ja höystettynä transformatiivisesta oppimisesta tutuilla reflektiotavoilla tuntuu toimivan. Oppilaat ottavat vastuuta opintojensa etenemisestä ja opettajan tehtäväksi jäi enemmänkin fasilitointi eli tässä tarkoituksenmukainen ohjaaminen oppijan tavoitteiden ja edellytysten mukaisesti. Oppikirjana oli e-Opin Verkko 5, johon tehtävät tehtiin tai palautettiin ne linkittämällä pilvipalvelusta. Lisäksi käytettiin opettajan laatimia verkkomateriaaleja ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden vapaasti saatavilla olevia verkkosisisältöjä.

Jees, koska saa vapaammin tehdä tehtäviä.

Sähköinen oppiminen mukavampaa ja tehokkaampaa.

Sähköinen opiskelu on niin paljon mieluisampaa kuin kirjasta opiskelu, joten niitä ei voi edes verrata toisiinsa.

Se on hyvä oppimismuoto, sillä oppilas saa itse vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja milloin tekee tehtäviä.

Jokainen äidinkielen kurssini lukiossa on ollut sähköinen yhtä keskenjätettyä kirjakurssia lukuun ottamatta ja kaikki kokemukset ovat positiivisia ja opiskelu sujuu omalla kohdalla sähköisesti paremmin.

Mielekkäämpää kuin paperinen opiskelu ja se, että saa edetä enemmän omaan tahtiin on plussaa. Sähköisessä opiskelussa joutuu kyllä tekemään paljon enemmän töitä kuin paperisessa. Arvioitavia töitä on enemmän.

Oliko sinulla tavoitteita kurssille? Jos vastasit kyllä, saavutitko ne?

Omien tavoitteiden asettelu on ollut noin kolmasosalle ongelmallista. Osan kanssa asetetaan niitä yhdessä ja muutamien kanssa rimaa korotetaan jo saavutetusta tasosta.

Ei ollut.

Eipä oikeastaan, halusin vain päästä läpi.

Tavoitteeni oli saada vähintään 7 ja kyllä saavutin.

Tavoittelin kiitettävää arvosanaa ja saavutin sen.

Kyllä. Tavoitteenani oli kehittyä paremmaksi kirjoittajaksi. Saavutin tavoitteeni osittain.

Miten saavutit opetussuunnitelman tavoitteet?

Kurssipalautteessa oppilaat arvioivat myös opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Oppilaskeskeisesti, kun edettiin, tarkoitus ei ollutkaan, että kaikki pyrkisivät tekemään kirjan kaikki tehtävät, jotta jokaisen kohdalla itse tekemällä jokainen rivi opetussuunnitelmasta toteutuu. Kirjan tehtäviä oli mahdollista kommentoida, ja muutamia vuorovaikutteisia tehtäviä olikin.

Kurssin alussa ensimmäisellä tunnilla opettaja esitteli kurssin tavoitteet ja sisällöt ja niihin palattiin koeviikolla, kun oma arviointikeskustelu oli jo tehty.

Jotenkuten.

Tyydyttävästi.

Omasta mielestäni saavutin opetussuunnitelman tavoitteet suhteellisen hyvin.

Sain kiinni enemmän käsitteistä ja tekstien tai teoksien analysoinnista. Kirjoitukseni parantuivat.

Mielestäni saavutin opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet melko hyvin. Erityisen hyvin opin erilaisten kontekstien merkityksen tekstien tulkinnassa.

Vastasit juuri, miten omalta osaltasi opetussuunnitelma toteutui.

Lopuksi oli vielä neljä kohtaa eli heutagogian peruspilaria siitä oman toiminnan ja motivaation pohdiskelua (vasen palsta).

Pedagogia ja Heutagogia

Minä haluan oppia kehittämään heikkouksiani. TIedän, että olen oppinut sen, kun aikaisemmat virheet ovat jääneet pois. Töitä tekemällä

Minun pitää oppia kirjoittamaan esseitä paremmin. Kun tunnen onnistuneeni sekä saan positiivista palautetta. Pitämällä kirjaa saavutuksistani. Tekemällä asiat huolellisemmin.

Haluan oppia käsittelemään erilaisia tekstejä paremmin. Jos oppilas on oppinut jonkin kyseisen asian, voi sen huomata mielenkiinnosta asiaa kohtaan ja arvosanojen noususta. Seuraan edistymistäni vertaamalla kirjoittamiani tekstejä ja opin sen, minkä minun pitää tekemällä aiheeseen liittyviä tehtäviä.

Analyysin ja luetun ymmärtämisen tekemistä haluaisin oppia. Huomaan oppineeni siinä vaiheessa, kun pystyn tuottamaan hyvin tekstiä ilman referointia aiheeseen liittyen. Kehitykseni mittaan arvosanoilla, sanamäärällä ja arvioin kokonaisuudessaan omia tekstejäni. Jos olen kriittinen itseäni kohtaan, niin huomaan helposti mitä aihetta minun pitäisi harjoitella enemmän.

Haluan yleisesti kehittyä paremmaksi kirjoittajaksi ja lukijaksi. Kehityksen ja oppimisen huomaa nousevista numeroista ja silloin kun tehtävien teko alkaa tuntua helpommalta. Kehitystä voi seurata vertailemalla eri tehtävistä saatuja kommentteja. Jos kommentit ovat jatkuvasti samantapaisia, kehitystä ei ole tapahtunut. Sen, mitä haluaa oppia, oppii tietämään kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja.

Miten voisit tehostaa oppimistasi tulevaisuudessa?

Viimeisen kysymyksen kohdalla olikin aika peilata, miten tulevaisuudessa voisi toimia toisin, jotta oppimistulokset olisivat parempia kuin tällä kertaa.

Kertaamalla kieliopin perusteet uudestaan.

Minun pitäisi keskittyä tehtävien tekoon tunnilla entistä paremmin.

Haastamalla itseäni tekemään vaikeimpia tehtäviä, ei valitsemaan esim. tekstitaidon vastaus aiheista niitä kaikkein helpoimpia.

Pitäisi vain kirjoittaa enemmän, niin se auttaisi. Myös lukeminen ja uutisten seuraaminen voisi olla hyvä juttu.

Tekemällä enemmän arvioitavia tehtäviä, kuten esseitä, analyysejä sekä tekstitaidon vastauksia. Myös kieliopin huoltoa olisi hyvä olla enemmän.

Omaa oppimistani voisin tulevaisuudessa tehostaa tekemällä enemmän kirjan tehtäviä. Lisäksi oppimista voisi tehostaa lukemalla sekä kirjoittamalla myös vapaa-ajalla, jolloin lukeminen ja kirjoittaminen kehittyisivät ja niihin muodostuisi jonkinlaista rutiinia.

Let’s Party!

Jippii, tämäkin kurssi on ohi!

Video

Alla olevassa videossa on kysely kokonaisuudessaan. Yllä olevassa listauksessa on muutamia esimerkkejä vastauksista. Yleensähän tuloksia esitetään siten, että tarjotaan valikoituja ja vinoutuneita otoksia, jotka tukevat omia väitteitä ja onnistumisia. Lukija itse päättäköön, millaisen merkityksen antaa yksittäisille äänenpainoille.

Lähteitä ja virikkeitä

Kegan, R. 2000, What “form” transforms? A constructive-developmental approach to transformative learning. In J. Mezirow & Associates (Eds.), Learning as transformation: Critical perspectives on a theory in progress (pp. 35–70). (San Francisco,  Jossey-Bass.)

King, P., & Kitchener, K. 1994, Developing reflective judgment. (San Francisco, Jossey-Bass.)

Knowles, M. 1975, Self-directed learning: A guide for learners and teachers. (Chicago, Follett.)

Kolb, D. 1984, Experiential learning: Experience as the source of learning and development. (Englewood Cliffs, Prentice Hall.)

Mezirow, J. 1991, Transformative dimensions of adult learning. (San Francisco, Jossey-Bass.)

Mezirow, J. 2012, Learning to think like an adult: Core concepts of transformation theory. In E. W. Taylor & P. Cranton (Eds.), The handbook of transformative learning: Theory, research, and practice (pp. 73–96). (San Francisco, Jossey-Bass.)

Oppimispäiväkirja ja tekstinhuoltoa

Grammar on Demand -menetelmällä opiskellaan niin kielioppia, tekstitaitoja kuin tekstinhuoltoakin omatoimisesti ja opettajan ohjeiden mukaan.

Ks. tarkemmin artikkelista Grammar on Demand.

Miten tämä toimii?

Perinteisessä kieliopin opettamisessa opettajat ja oppilaat pitävät sitä toisinaan pakollisina tuntitehtävinä, jotka vain pitää suorittaa ja mielellään yhteisesti, jotta varmistettaisiin kaikkien oppiminen. Tämä ei kokemukseni mukaan ole kovinkaan tehokasta, aiheuttaa alisuoriutumista ja turhautumista, sillä samaan tahtiin opiskelussa eteneminen on mitoitettava sen heikoimman neljänneksen mukaan. Silloinkin eniten avun tarpeessa putoavat usein kyydistä.

Silloin kun oppimateriaali toimii laajana resurssina, oppilas pystyy poimimaan siitä kulloisiin tarpeisiin sopivia tehtäviä.

Aineiden “korjaus” sähköisesti

Itsekin tein pitkään niin, että oppilaat kirjoittivat tietyn määrän tekstejä, usein sellaisia, jotka olivat ylioppilaskirjoitelmia tai niitä jäljitteleviä. Kun luokassa tekstit oli kirjoitettu, opettajan olikin aika kaivaa penaalistaan punakynä, osoittaa konsepteihin ilmaantuneet yhdyssanavirheet ja vastaavat ja tarjota oikeita vastauksia. Näin teen enää osittain, ja vastuuta omasta oppimisesta ja harjoittelusta on siirretty enemmän heille. Oppilaita kehotettiin aina vain ottamaan opiksi, ja silti (lähes) samat virheet ilmaantuivat kirjoitelma toisensa perään.

Alla olevasta kuvagalleriasta nähdään, millaisia vaihtoehtoja oppilaalla on sähköisessä oppimisympäristössä. Esimerkiksi Peda.netiin tekstejä voi lisätä linkittämällä niitä eri pilvipalveluista (Google tai Microsoft). Kun opettajalla on mahdollisuus muokata asiakirjaa, siihen voi merkitä virheitä tai muutoin osoittaa heikkouksia. Itse olen tehnyt niin, että oppilas saa kurssin aikana muokata tekstinsä halutessaan uudelleen, korjaa virheet ja tekee ehdotettuja muutoksia. Toinen vaihtoehto on, että oppilas tekee vastaavan suorituksen, jolla heikommin menneen voi korvata.

 

Entä hyödyt?

Oppilaat voivat käyttää ajan tehokkaaseen oppimiseen. Entuudestaan osattuihin aiheisiin ei tarvitse hukata aikaa. Oppitunneilla ei ole tarpeen käydä yhteisesti kielioppia tai tekstihuollon sisältöjä. Opettaja merkitsee lukemiinsa kirjoitelmiin omat kommenttinsa ja luku- ja tehtäväsuositukset sekä linkittää tarpeellisiin harjoituksiin. Oppilas harjoittelee siis omatoimisesti oppitunneilla tai niiden ulkopuolella ja vahvistaa heikkouksiaan ja kehittää osaamistaan tavoitteellisesti. Siihen sopii hyvin oppimispäiväkirja, johon oppija reflektoi omaa osaamistaan, asettaa omia tavoitteitaan ja pyrkii niihin suunnitelmallisesti lukion kurssien aikana. Kun on saatu kirjoitelmista palautetta ja ehkä arvosanakin, niitä voi sitten muokata uudelleen.

Miten tekstien uudelleenmuokkaus koettiin?

Kai sitä armoa saa antaa.

Oli hyvä että sain korjata omia virheitä!

Se on vain hyvä asia, saa näyttää, että pystyy myös parempaan.

Hyvin sillä niitä pystyi parantamaan ja miettimään mikä niissä meni vikaan ensimmäisellä kerralla.

Se on hyvä asia, koska huonosti menneen tekstin voi yrittää tehdä paremmin kun siitä on saanut palautetta mitä voisi korjata.

Se on mielestäni hyvä että niitä voi tehdä uudelleen, koska yleensä sillä vain oppii, että tekee asian uudelleen mutta paremmin.

Erittäin hyvä idea! Kannustaa oppilaita opiskelemaan ja jos saa huonon numeron ni se ei haittaa kun voi myöhemmin korjata asian.

Se on tosi hyvä, koska aina ei kaikki onnistu miten haluasi. Oli hyvä, että pystyin tuomaan tehtävän vielä arviointi keskusteluun.

Mielestäni on hyvä juttu, että on mahdollisuus parantaa. Silloin saa paremman mielikuvan siitä, mitä omassa kirjoituksessa täytyy parantaa, miksi ja miten.

Opettajakeskeisyydestä oppikaskeskeisyyteen (tai -johtoisuuteen)

Alla olevasta kuvasta ilmenee pedagogian ja heutagogian perusero:  passiivisesta tiedon ja tehtävien vastaanottajasta tulee aktiivinen oppija, joka kykenee asettamaan itselleen päämääriä ja toimimaan johdonmukaisesti kehittäen metakognitiotaan ja itselleen sopivia oppimisen taitoja.

Usein kuulee väitettävän, että oppilaat eivät osaisi suunnitella omaa oppimistaan, sillä heiltä puuttuisi motivaatiota, itsesäätelytaitoja, oman toiminnan suunnitelmallisuutta, oppimis- ja lukustrategioita. Näin ei useinkaan ole, vaan opiskeluun vakavasti suhtautuvat osaavat varsin hyvin toimia suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti. Tämän olen huomannut omassa opetuksessa hyvin, sillä varsin suuri osa on hyvin motivoitunutta, ottaa opettajan ohjauksen huomioon ja tekee itselleen omia opintoreittejä Tekstinhuollon kirjaan ja siten vahvistaa perustaitojen hallintaa monentyyppisessä kirjoittamisessa.

Abien syventävillä kursseilla tämä on toiminut hyvin. Kun tekstinhuolto on viety muun oppimisen rinnalle, tulokset ovat olleet myönteisiä. Kukaan ei toistaiseksi saanut päättökokeesta hylättyä arvosanaa, ja kurssien suorittaneilla ylioppilaskokeessa keskiarvo on ylittänyt koulun keskiarvon suomen kielessä ja kirjallisuudessa.

 

Pedagogia ja Heutagogia

Kuvien tiedot

Tekstinhuollon oppimispäiväkirja kurssilla ÄI3

Kurssilla tehtiin kolme merkintää, jolloin reflektoitiin omaa osaamista ja suunniteltiin ohjatusti kieliopin ja tekstitaitojen pariin.

  1. Kurssin alussa tutustuttiin oppikirjaan ja asetettiin omia tavoitteita ja katsottiin taaksepäin.
  2. Ensimmäisen esseen (kirjoitustaidon koe) ja opettajan palautteen perusteella pysähdyttiin miettimään missä mennään.
  3. Lopuksi arvioitiin omaa oppimista kurssilla ja lukutaidon tehtäviä.

Alla on muutamia poimintoja oppimispäiväkirjoista, joita jatkettiin kolmannella kurssilla. Osa on tehnyt merkintöjä jo ensimmäiseltä kurssilta, ja muutamat aloittavat vasta viimeisessä jaksossa, sillä he olivat ensi kertaa opiskelemassa sähköisellä kirjalla (muut kolme opettajaa käyttävät Otavan Särmää).

Oppilaat suhtautuivat pääosin myönteisesti Tekstinhuollon oppimispäiväkirjaan:

Oppimispäiväkirjaan oli kiva pohtia omaa oppimista.

Oppimispäiväkirja oli hyvä ja toimiva. Reflektointi oli hyvä asia ja oppiminen tehokkaampaa.

Oppimispäiväkirjasta voi hyvin seurata omaa kehittymistään ja asioita joissa pitää parantaa.

Päiväkirjat auttavat hyvin oppimisessa, sillä niiden avulla muistaa mihin viime kerralla jäi ja ne auttavat myöskin kehittämään itseään.

1. Kurssin alussa

Olen oppinut paljon uusia käsitteitä äidinkieleen liittyen. Yläkouluun verrattuna äidinkielen tunnit ovat vaikeutuneet ja tietoa on tullut paljon enemmän. Pilkkusäännöt ja yhdyssanat ovat vielä vähän hankalia ja keskityn niihin kurssilla.

Olen edistynyt kirjoittamisessa. Kirjoitustyylini on sujuvampi nyt kuin ennen. Yläkouluun verrattuna oppiminen on itsenäisempää. Tavoite kirjoittamisen suhteen on välttää pienet virheet oikeinkirjoituksessa.

Tavoitteita kirjoittamisen suhteen minulla on tietenkin se, että kehityn jollakin tapaa kirjoittamisessa. Kappaleiden jako ja hahmottaminen voisi olla yksi asia, jossa minun tarvitsisi kehittyä. Haluaisin myös oppia kirjoittamaan eri tyylisiä tekstejä.

Mielestäni olen sähköisten kurssien avulla kehittänyt paljon kirjoitustaitojani. Olen oppinut paremmaksi kirjoittajaksi kommenttien avulla, ja sanavarastoni ja kielioppini on parantunut huomattavasti. Asetan itselleni tavoitteeksi kolmannelle kurssille, että saisin sanavarastoni kasvamaan ja saisin esseisiini parempaa kirjoitusjälkeä.

Yläasteella kävin valinnaisen luovan kirjoittamisen kurssin, joka antoi minulle aivan uusia eväitä kirjoittamiseen. Kurssin jälkeen en kuitenkaan kirjoittanut paljoa, jolloin oppimani taidot eivät päässeet käyttöön. Nyt tuntuu, että olen ottanut askeleita taakse päin kehittymisessäni, mutta tällä kurssilla onneksi kirjoitetaan mm. analyysejä sekä impressio, joten odotan, että kirjoittamisen taitoni alkaa heräämään ja toivottavasti kehittymään.

2. Kurssin puolivälissä

1. kirjoitelma meni aika huonosti. Suurin syy siihen oli huolimattomuus. Tekstissä oli paljon huolimattomuusvirheitä ja rakenne oli mitä oli. Teksti oli mielestäni kiireellä ja huolimattomasti tehty, mutta ei sille voi mitään. Käyn open antamat linkit huolella läpi ja teen niihin liittyviä tehtäviä.

Kurssin ensimmäinen arvioitava kirjoitelma meni hyvin. Siitä tuli 8,5 ja olen tyytyväinen siihen. Parantamista olisi kirjoitelmien lopussa, koska siinä en yleensä enää keskity kunnolla, vaan kirjoitan sen mitä tulee ensimmäiseksi mieleen.

Suoriuduin mielestäni tehtävästä hyvin. Parannettavaa minulla on välimerkkien, etenkin pilkkujen kanssa. Harjoittelen enemmän pilkkusääntöihin liittyviä tehtäviä.

Runoanalyysi ei mennyt hyvin. En näköjään tiennyt tehtävänantoa tarpeeksi hyvin ja muutenkin sen kirjoittaminen tuntui paljon normaalia vaikeammalta. Seuraavalla kerralla käytän enemmän aikaa tekstin kirjoittamiseen ja varmistan, että ymmärrän, mistä piti kirjoittaa.

Seuraavalla kerralla:

  • ymmärrä tekstin sanoma
  • tulkitse lukemaasi paremmin
  • käytä enemmän aikaa tekstin ymmärtämiseen ja sen jälkeen oman tekstin kirjoittamiseen.

Opettajan mukaan virkerakennetta voisi vielä hioa ja opetella yksinkertaistamaan ja tiivistämään sitä paremmin. Aion tietenkin tehdä opettajan antamia tehtäviä, jotta voin parantaa kirjoitustaitojani.

Käytin lyriikka-analyysiin paljon aikaa, jotta saisin käytyä läpi eri analysoinnin alueet, ja onnistuin mielestäni tulkitsemaan kappaleen lyriikat melko syvällisesti. Arvosanaa kuitenkin laski lausetason virheet. Isoin arvosanan laskuun vaikuttava tekijä oli lainaukseen johdatteleminen. En ollut käyttänyt kaksoispistettä tarvittaessa, mikä johtuu siitä, että olen tottunut käyttämään englanninkielen lauseenrakenteen oppeja, koska olen asunut siellä muutaman vuoden. Aion käydä läpi suomenkielen lauseenrakenteen oppeja Teksinhuollon kirjasta.

Tein runoanalyysin sangen säväyttävästä runosta, josta riitti melkoisesti ammennettavaa tekstiä. Sanamäärässä mitattuna keskinkertainen suoritus, mutta runon rivien tiivistäminen kahden oppitunnin ajan tuohon kompaktin lyhyeen muotoon onnistui loistavasti. Runon lainaaminen analyysiini oli vähän tukkoista, tiedän että se on itselleni sektori, jolla on parantamisen varaa. Joutanenkin kertaamaan, kuten palautteesta ja myös omasta mielestä hieman puutteellinen lainaaminen onnistuisi hivenen paremmin. Arvostelun osoittama numero kirjoitelmalleni oli pienoinen positiivinen yllätys. Pyöräytin jonkun aiheeseen liittyvän tehtävän Tekstinhuollon kirjasta.

3. Kurssin lopussa

Palaute oli mielestäni hyvää ja yritin sen pohjalta parannella lukutaidon tehtävää. Yritän tehdä tehtäviä minulle vaikeista aisoista, kuten pilkkusäännöissä ja yritän parantaa vastausteni pituutta. 

Koeviikon lukutaidon tehtävän viimeinen osa, C-osa oli mielestäni vaikein ja siitä oli hankala saada oikean pituista. Mielestäni onnistuin kuitenkin ihan hyvin.

Saamani palaute oli: 

  • Hyvä, pysyt varsin hyvin aiheessa ja teetkin tehtävänannon mukaisia päätelmiä. Lopetuskin on hallittu. Tämäntapaista analyysiä voisi syventää pohtimalla, mitä kirjailija yrittää sanoa ja miksi.
  • Lausetasolla on korjattavaa, sillä lauserakenne on osin puheenvaraista ja yhdyssanoissa on vielä virheitä. Muutoin välimerkit menevät varsin hyvin kohdilleen!
    Parantaakseni aion tehdä minulle suunnatut tehtävät. 
    Suoriudun lukutaidon tehtävästä mielestäni kohtalaisesti. Jatkon kannalta koen molemmat vaihtoehdot omilla tavoillaan hyviksi.

Tein lukutaidon tehtävän kerronnan keinoista novellissa, johon oli helppo etsiä tietoa netistä, eli kirjoittamisen aloittaminen oli melko vaivatonta. Kerronnan keinojen erittely tekstistä kävi yleisesti aika vaivattomasti, mutta siitä huolimatta yritin sisältää mahdollisimman paljon asiaa vastauksessani. Tekemäni virheet jäivät tällä kertaa vain muutamaan oikeinkirjoitusvirheeseen. Tavoitteenani oli saada tehtävästä yhdeksikkö, eli saavutin asettamani tavoitteen.

Lukutaidon tehtävästä nostettiin sananvalinta esille. Katsoin linkin takaa löytyvää materiaalia. Koeviikon lukutaidon tehtävä oli varsin kiireessä tehty tekele. Kiireen olisin voinut välttää jos olisin aikatauluttanut asiat paremmin. Lisäksi luonteenominaisuuksiin lukeutuva laiskuus vaikeuttaa asioiden aloittamista ajoissa. Tehtävänantoa en ihan täysin onnistunut noudattamaan.

Sain lukutaidon tehtävästä sellaista palautetta, kuin osasin odottaa. Aion kehittää tekstinhuoltoa tekemällä annettuja tehtäviä. Haluan ehkäpä eniten oppia siihen, etten toista liikaa asioita ja ketjuta sivulauseita liikaa. Koeviikon tehtävät olivat kivoja ja haastavia. Itsearviointi oli aluksi vaikea tehdä, mutta pyrin antamaan arvosanoiksi omasta mielestäni realistiset numerot. Mielestäni suoriuduin hyvin, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Minusta tuntuu, etten vain löytänyt sitä punaista lankaa, jonka olisi tarvinnut parempiin vastauksiin.

Grammar on Demand

Johdanto

Oppilaskeskeisellä tai -johtoisella (learner directed) oppimismenetelmällä (heutagogia) voidaan tukea oppimisprosessia kouluopetuksessa opettajan ohjauksessa ja näin innostaa ja motivoida myös elinikäiseen oppimiseen omatoimisen opiskelun (autodidaktiikka) lisäksi.

Grammar On Demand – The Digital Coursebook: the Next Step of Flipping? esitys pidetään ITK-konferenssin foorumiesityksenä, jossa aiheena on kieliopin opettaminen lukiossa modernisti. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat olivat ensimmäisen vuositason opiskelijoita kurseilta (ÄI2 ja ÄI10), ja englannin opiskelijat toisen vuositason kurssilta EA6.

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Oppimisen omistajuutta lisätään antamalla oppijalle vastuuta enemmän omassa oppimisessa ja sen  suunnittelussa. Erilaisten kirjoitelmien yhteydessä opiskelija ohjataan hänelle tarpeellisten kielen- ja tekstinhuollon tehtävien pariin, joissa voi edetä yksilöllisesti ja pienryhmissä.

Suurin osa haluaa opiskella yksilöllisesti ja digitaalisesti.

Oppimateriaali

Nykyisen opetussuunnitelman mukainen oppimiskäsitys perustuu oppilaskeskeisyyteen, jossa oppija on oppimisen keskiössä, ei siis opettaja, joka yleensä ennen välitti oppisisältöjä useinkin luennoiden. Heutagogia menee pidemmällä oppimisprosessin käänteisyydessä (flipped learning), ja sitä voidaan kutsua sulautuvan oppimisen tai e-oppimisen renessanssiksi, jopa teknoheutagogiaksi, jossa sähköiset oppimisympäristöt sulautuvat oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Opettajan tehtävänä on  enemmänkin oppijoiden omien yksilöllisten valintojen tukeminen ja valmentaminen heidän omien tavoitteiden mukaisesti kuin vanhanaikainen tapa, jossa oppilaat tekivät paljolti opettajan tarkistettaviksi kokeita ja erityyppisiä kirjoitelmia.

Tutkimuksessa on käytetty kahta e-Opin julkaisemaa Peda.net-alustalla toimivaa sähköistä, muokattavaa ja yhteistoiminnallista oppikirjaa.

Ongelma

Perinteisesti kielioppia on opiskeltu opettajajohtoisesti, ja yleensä se on perustunut opettajan luennointiin ja muistiinpanojen kirjoittamiseen. Sen jälkeen onkin harjoiteltu oppikirjan tehtäviä. Opiskelu on ollut koko opetusryhmällä samanaikaista ja eteneminen lineaarista. Myös lukion eri kursseilla opettaja on yleensä varannut muutaman oppitunnin kurssilla kieliopin opiskeluun, jolloin on harjoiteltu oppikirjan tehtäviä. Nykyisessä opetussuunnitelmassa (ÄI) ei ole määritelty yhtä kurssia lukuun ottamatta tekstin- tai kielenhuollon sisältöjä (ÄI5 eli tyyliä tekstin elementtinä).

Eritasoisella oppijoilla on ollut motivaatio- tai oppimisvaikeuksia siksi, ettei  ole opiskeltu heille sopivasti: etenemisnopeus on voinut olla liian nopea, tai asiat ovat ennestään jo hyvin hallussa. Yleensä eri kursseille jäsennellyt kielioppisisällöt eivät aina ole olleet tarkoituksenmukaisia.

Englannin sekä muiden vieraiden kielten opetuksessa on samanlaisia ongelmia kuin äidinkielen opiskelussa. Kieliopin opetus menee yleensä kirjasarjan mukaan. Eri kursseilla opitaan tietyt kielioppiasiat. Ongelmana on englannin kielessä, että ensimmäisten kurssien kieliopin sisällöt ovat todella raskaat. Tuntuu myös, että monille tulee esim. genetiivi  aina vain yllätyksenä. Kertauskurssilla ihmetellään epäsuoran kertauksen kysymyksiä:”Ei ikinä kuullut.” Heikoille peruskielioppi ja ne tärkeät perusasiat, jotka pitää ehdottomasti olla kunnossa, opiskellaan yleensä aivan liian nopeaa tahtia. Taitavat tylsistyvät, ja mikä pahinta: he eivät edes edisty  omissa taidoissaan!  

Kiinnostavatko kielioppi ja tekstin huoltaminen?

 

Ratkaisu

Suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla edetään tekstinhuollon ja kielenhuollon opiskelussa oppijan omien tarpeiden mukaisesti, sillä onhan perusopetuksessa jo kielenhuollon periaatteet ja perusasiat jo opeteltu. Lukion ensimmäisellä kurssilla opiskelijat tutustuvat ohjatusti Tekstinhuollon kirjaan ja laativat oman opintosuunnitelman, jota muokataan ja tarkistetaan opintojen edetessä. Kielioppia ei siis opeteta koko opetusryhmälle siten, että kaikki opiskelevat samoja asioita samaan tahtiin ja kielioppia ei eroteta muusta opiskelusta omaksi saarekkeekseen. Kielinormien hallinta on vain väline päästä parempiin tuloksiin erilaisten tekstien tuottamisessa. Tällöin on luontevaa, että niiden opiskelukin tapahtuu esseiden ja muiden kirjoitelmien tekemisen tai palautusten yhteydessä niin suomen kielen ja muidenkin kielten kursseilla.

Käytännössä oppiminen tapahtuu siten, että valmistautuessaan esimerkiksi ylioppilaskoetehtävään opiskelija voi viimeistelyvaiheessa harjoitella itselleen tarpeellisia taitoja. Yleensä opettaja linkittää kirjan tehtäviin, ja opiskelija voi tehdä niitä omien tavoitteiden mukaisesti. Usein kirjoitelmien arvioinnin jälkeen onkin aika miettiä (myös opettajan kanssa yhteisesti), miten kehittyä kirjoittajana. Tähän soveltuu hyvin oppimispäiväkirja, johon opiskelija reflektoi omaa osaamistaan ja joka toimii yhtenä vuorovaikutuskanavana oppijan ja opettajan välillä.

 

Toteutus

Suomen kielen kursseilla on lukuvuodesta 2016–2017 käytetty e-Opin Verkko-sarjan lisäksi Tekstinhuollon kirjaa jokaisella pakollisella suomen kielen kurssilla. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin 2/3 oli opiskellut sähköisellä oppikirjalla jo ensimmäisellä kurssilla. Muutamilla tunneilla oppilaita ohjattiin suunnittelemaan omaa oppimispäiväkirjaa ja tekemään omia suunnitelmia ja kielenhuollon harjoituksia. Opettaja ohjeisti kirjoitelmien palautusten yhteydessä tekemään omaa oppimista tukevia kielenhuollon tehtäviä. Muutamalla älytunnilla osa oppilaista harjoitteli  tehtäviä oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Kysely toteutettiin toisen kurssin (ÄI2) loppupuolella.

Kokeilin talvella [Krista] 2016–2017 uutta menetelmää kieliopin opiskelussa 6. kurssilla (yksi kolmannessa jaksossa, kaksi neljännessä jaksossa). Kieliopin opiskelu koostui kahdesta osa-alueesta. Toinen on se perinteinen kielioppi, eli noin kolmella tunnilla käydään läpi se kielioppi, joka tähän kurssi “kuuluu”. Tämä tehtiin niin, että opettaja selosti lyhyesti, mistä on kyse sekä luennoi hankalimmat asiat. Sitten  opiskelijat saivat tehdä tasotestin, joka sisälsi sekä perusasiat että nippelitietoa. Tämän avulla jokainen tiesi, millä tasolla ja intensiteetillä piti opiskella. Opiskelu ja harjoitusten tekeminen tapahtui yksin tai pienryhmissä oman halun mukaan. Toinen osa oli “on-demand”. Annoin tehtäväksi kolme kirjoitelmaa, jotka korjasin lisäten linkit kielioppikirjaan. Opiskelijan tehtävä oli keksiä, mitä oli väärin ja korjata sen jälkeen itse. Prepositiot ym. olin itse korjannut.

Tulokset

Kaiken kaikkiaan menetelmä oli mielekäs ja hyödyllinen englannin kurssilla. Noin puolet katsoi merkinnät ja linkit, ja korjasi omat virheet, mikä on mielestäni aika hyvä. Normaalisti kaikki vain katselisivat virheet ja kävisivät korkeintaan mielessään läpi, miten olisi ehkä pitänyt kirjoittaa. Myös itse [Krista] en olisi jaksanut korjata niin laajasti. Nythän se meni aika nopeasti koska minulle syntyi aika äkkiä linkkilista, josta kopioin tarpeelliset listat esseihin.

Samoin on ollut suomen kielen kursseilla: opettaja on osoittanut osan virheistä sähköisesti kirjoitettuihin teksteihin esimerkiksi lihavoimalla alistuskonjunktiot, jos pilkku on puuttunut lauseiden välistä, samoin kuin kirjoitusvirheet, kuten yhdyssanat ja alkukirjaimet. Virheitä olen [Mika] myös kommentoinut Peda.netissa ja osalle Google-dokumentteihin. Ensimmäisellä kurssilla lisäsin oppijan tarpeen mukaan linkkejä suoraan yksittäisiin tehtäviin tai tehtäväsivuihin. Toisella kurssilla linkitin Tekstinhuollon kirjan tehtäväsivuun, josta opiskelija valitsi tarpeelliset tehtävät.

Englannin kyselystä poimittua

 

Opiskelijoiden asenteita

 

 

Kyselyn perusteella myönteisyys on lisääntynyt, ja myös sitoutuneisuus ja motivaatio oppitunneilla tehtävien tekemiseen on parantunut huomattavasti verrattuna aikaisempaan. Kaiken kaikkiaan kirjoitelmat ovat sujuneet aiempaa paremmin, mikä on ilmennyt myös päättökokeessa. Lisäksi opettajan työmäärä on vähentynyt.

Kyselyt kokonaan

Englanti

grammar_en2 from Mika Auramo on Vimeo.

Suomi

grammar_ai from Mika Auramo on Vimeo.

Lähteitä

Lisa Marie Blatcke & Stewart Hase (2015),  Heutagogy: A Holistic Framework for Creating Twenty-First-Century Self-determined Learners teoksessa The Future of Ubiquitous Learning: Learning Designs for Emerging Pedagogies. Toim. Begoña Gros, Kinshuk, Marcelo Maina. Springer

Samantha Chapnick & Jimm Meloy (2005). “From Andragogy to Heutagogy”. Renaissance elearning: creating dramatic and unconventional learning experiences. Pheiffer.

 

Kirjoittajat: Krista Kindt-Sarojärvi ja Mika Auramo