Grammar on Demand

Grammar on Demand

Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva - luovuutta opiskeluun

Canva on selaimella käytettävä graafinen suunnitteluohjelma, joka helppokäyttöisyytensä ansiosta soveltuu hyvin myös kouluopetukseen alakoulusta toiselle asteelle. Lisää... »

 

Category Archives: Opiskelu

Arviointia, autonomiaa ja heutagogiaa (ÄI3)

Kyseessä oli lukion suomen kielen kirjallisuuden kolmas kurssi, jonka pidin nyt kolmatta vuotta kokonaan sähköisesti . Käytössä oli e-Opin julkaisemat kirjat: Verkko 3 ja Tekstinhuollon kirja, joita molempia olen ollut tekemässä. Tässä artikkelissa määritellään sekä arvioinnin että opettamisen kannalta, miten sähköinen oppiminen on toteutettu vuorovaikutteisella oppikirjalla, joka on julkaistu Peda.net-oppimisalustalla. Lisäksi referoidaan suppeasti kurssipalautteita ja tehdään niistä muutamia päätelmiä.

Keväällä 2016 päättyneellä kurssilla päästiin monelta osin tavoitteisiin, eli nyt olikin tarpeen uudistaa kyselyä ja valita muita kehityskohteita. Nyt painopisteenä oli vertailu perinteiseen opettajakeskeiseen oppimiseen (Otavan printtimateriaali eli Särmä-sarja), itsearviointi ja yhteistoiminnallisuus.

Oppilaskeskeiseen oppimiseen, heutagogiaan (teoriatausta) ja Grammar on Demand -menetelmään  perustuvalla kurssilla päästiin jälleen hyviin oppimistuloksiin. Molemmilla ryhmillä päästiin keskiarvoihin 7,6.

Kurssi ja kurssin suunnittelu opettajan näkökulmasta

Pidin syksyllä 2014 ensimmäisen kurssin kokonaan sähköisen kurssin (suomen kieli ja kirjallisuus), ja toiminta on siitä kokemuksen myötä kehittynyt. Moderni oppiminen ja uudistunut arviointi on helpottanut opettajan työtä merkittävästi, lisännyt vuorovaikutusta niin opettajan ja oppilaiden kesken kuin oppilaiden yhteistoiminallisuuttakin. Myös oppimistulokset ovat vanhaan analogiseen ja opettajajohtoiseen menetelmään paremmat.

Opin tällä tavalla paremmin.

Kirja

Muokattavaan kirjaan opettaja voi tehdä tarvittavat lisäykset kuten perustaa uusia sivuja, tehtäviä ja niiden palautuskansioita ja monia muita elementtejä.

Ensimmäisellä tunnilla oli kurssi-info, jolloin kerroin suurin piirtein kurssin arvioitavat tehtävät ja niiden aikataulut. Muutaman oppitunnin jälkeen kaikilla opiskelijoilla on kurssikirjat, joten perehdyttiin kirjaan alla olevan kuvagallerian mukaisesti:

  1. Kahdella sivulla on kurssin suorittamisen kannalta oleellisimmat sisällöt: tehtävät ja tärkeimmät infot.
  2. Tuntisuunnitelmasta oppilas pystyy vaivattomasti siirtymään hyperlinkeistä tehtäviin. Linkkipalkissa on muutamat tärkeimmät linkit tehtävien tekemiseen ja palauttamiseen.
  3. Oppilaat kirjaavat, mitä tekevät tunneilla. Tämä helpottaa niin oman oppimisen suunnittelua, sen ohjausta ja valvontaa.
  4. Kurssin arviointiin eniten vaikuttavat tehtävät ovat infosivuilla.
  5. Koeviikon tehtävät ja niiden palautus on samaten infosivulla.
  6. Arviointikeskusteluissa vielä on mahdollista vaikuttaa…

Kurssi

Kurssin tuntisuunnitelmaan lisäsin tehtäviä oppikirjasta sitä mukaa, kun kurssi eteni. Usein merkitsen niitä viikon tai pari etukäteen, jolloin on mahdollista tutustua niihin etukäteen. Tunnin alussa tarjottuja tehtäviä sai tehdä tai olla tekemättä. Pääasia oli, että oppilas osallistui opetukseen, ja sen seuranta toteutui oppilaan merkinnöillä tuntipäiväkirjaan. Kaikki oppikirjaan tehdyt tehtävät olivat opettajan saatavilla, eikä vihkoja ollut tarpeen tarkistella. Pari kertaa kurssin aikana kävin läpi, onko tehtäviä tullut tehtyä, ja jos oli puutteita, ne korjattiin.

Koeviikon ohjelmaksi jätin kirjallisuusosiosta sarjakuvan ja sen tulkinnan. Tällä kurssilla  oli kolmen eripituisen lukutaidon tehtävän ja luovan kirjoittamisen tehtävän tekeminen. Ensimmäisessä harjoittelimme käsitteiden nimeämisestä kriittiseen ajatteluun; jälkimmäisessä harjoittelimme kurssin käsitteiden soveltamista luovasti ja lisäksi palautteenantoa.

Vaikka kurssilla oli paljon sisältöjä ja vaikka kaikki eivät tehneetkään jokaista kirjan tehtävää, silti noudatettiin kurssin opetussuunnitelmaa, ja kurssipalautteen mukaan niin omat kuin valtakunnallisetkin tavoitteet tuntuivat varsin hyvin saavutetuilta.

Opetussuunnitelma toteutui omalta osaltani.

Moni asia toimi hyvin:

Sähköinen oppimisympäristö.

Koko kurssi oli todella hyvä.

Kurssin arvioitavien tehtävien sommittelu.

Se, että töitä sai tehdä suunnilleen omaan tahtiin.

Sähköinen kirja, ja itsenäinen opiskelumenetelmä.

Opiskelu toimi hyvin, koska se pakotti kaikki tekemään jotain, tai muuten ei olisi tuntipäiväkirjassa mitään.

Mielestäni tuntien rakenne oli todella toimivaa. Oppilaat saivat tehdä tehtäviä omissa oloissaan, kaverin kanssa tai kysyä opettajalta apua tarvittaessa. On hyvä, että ensin käydään tunnin alussa tärkeitä asioita ja tunnin lopussa vielä kokoonnutaan.

Oppitunti

Oppituntien rakenne oli useimmiten seuraava ja pituus 80 minuuttia.

  • Käytin tunnin alussa 5–10 minuuttia ohjelmassa olevien tehtävien esittelyyn ja käytettävien käsitteiden määrittelyyn.
  • Oppilaat saivat jäädä luokkaan työskentelemään tai etsiä itselleen sopivan tilan, jossa työskentely sujui paremmin.
  • Tunnin lopussa käytössä oli suurin piirtein sama määrä: kertausta tai johdattelua seuraavaan oppituntiin.

Oppitunnit olivat toimivia.

Opettajalla oli aikaa sillä välin suunnitella kurssin tehtäviä, seurata opintojen edistymistä, antaa sähköistä palautetta ja käydä kaikkien kanssa henkilökohtaisesti juttusilla ja ohjaamassa. Keskustelut kaksin tai pienryhmissä olivat vapaampia kuin ennen luokassa, jossa yli kolmekymmentä muuta oppilasta oli kuulolla.

Pyrittiin tarkoituksenmukaiseen palautteenantoon tehtävissä.

Melko lailla turhaksi on osoittautunut huoli siitä, että oppilaat eivät kommunikoisi keskenään tai opettajan kanssa, kun kaikki vain tuijottaisivat tietokoneiden ruutuja. Keskustelut ovat olleet aiempaa vilkkaampia, ja oppiminen on tehostunut yhteisen ja sähköisen oppimisalustan myötä. Tehtävät tehdään useimmiten kirjaan niin, että ne ovat kaikkien kurssilaisten nähtävillä, esimerkkinä lukutaidon kokeen harjoitustehtävät, joiden tekemisessä oli palautteenantoa, arviointikriteereihin tutustumista ja ryhmissä työskentelyä.

Koeviikko

Kurssin viimeiset tunnit olikin varattu arviointikeskusteluihin ja koeviikon tehtäviin. Opettaja esitteli pariin otteeseen tulevat tehtävät hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Ne sai tehdä etukäteen tai vasta koepäivänä. Useimmat niitä aloittivatkin jo aikaisemmin, ja arviointikeskusteluissa oli aikaa silmäillä niitäkin ja antaa palautetta ja ohjeita tekstien muokkaamiseen.

Käytännössä yhteistä opetusta ei ollut lainkaan, vaan oppilaat tekivät kirjoitelmiaan omaan tahtiin ja tulivat ajallaan jutustelemaan, miten kurssi oli mennyt ja mitä vielä voisi tehdä, jotta arvosanatoiveet täyttyisivät. Tässä ei ollut kenenkään kanssa mitään ongelmia. Kaikki tehtävät tuli tehty ajallaan, ja opettaja pääsikin antamaan arvosanat silmäiltyään koeviikon suoritukset. Moni oppilas oli tehnyt jo kaiken valmiiksi ennen omaa vuoroaan, ja tällöin hän saikin kurssiarvosanan saman tien tietoonsa. Jos se ei aivan tyydyttänyt, aikaa oli varattu kahdeksasta kahteentoista koepäivänä, jolloin koeviikon tehtävät piti palauttaa.

Plagiointi ei ole ollut ongelmana sähköisillä kursseilla, sillä oppilailla ei ole tarvetta onnistua yhdellä kertaa missään suorituksessa, vaan yhdessä on suunniteltu, miten edetään tarkoituksenmukaisimmin oman osaamisen syventämisessä. Toisin oli joskus aiemmin, kun annoin vielä kirjallisuustehtävistä arvosanoja. Silloin saattoi pahimmillaan viidesosa napata tekstinsä netistä ja esittää sen muka omanaan.

Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki pitivät tästä järjestelystä.

Arviointi

Koko kurssilla annoin yhteensä kolme arvosanaa per oppilas. Lopuksi tuli kurssin arvosana, sitä ennen lukutaidon tehtävän ja kirjoitustaidon tehtävän arvosanat. Koeviikolla oppilaat kirjoittivat kolme lukutaidon tehtävää, jotka he arvioivat itse ja joita kommentoin.

Arvosanalla arvioituja tehtäviä oli mahdollista korottaa, jolloin parempi jäi voimaan. Jos ei ollut halua muokata tekstiä uudelleen, oppilas sai tarjota jotain muuta tilalle. Kurssin bonustehtävissä oli vapaavalinnaisuutta, ja omaa osaamistaan sai osoittaa muullakin tavoin kuin opettajan määräämillä tehtävillä. Osa sitä mahdollisuutta käyttikin ja kävi teatterissa, taidenäyttelyssä tehden niihin liittyvän tehtävän tai  jonkin videotehtävän jne.

Vaikka arvioitavien tehtävien suhteen oli valinnaisuutta, vain muutama prosentti piti kurssin arviointia epäluotettavana tai epätarkempana kuin pelkkää kurssikoetta.

Kurssin arvosana oli luotettava.

Jokaisella tunnilla opiskeltiin yhteistoiminnallisesti, joten vertaispalautetta sai oppilastovereilta. Samoin oli formatiivisen arvioinnin laita. Sitä annettiin sekä suullisesti työskentelyn yhteydessä että sähköisesti oppikirjaan. Summatiivista arviointia harjoittivat sekä oppilaat itse arvioidessaan koeviikon suorituksia tai antaessaan ohjatusti palautetta toistensa kirjoitelmista oppikirjaan.

 

Noin neljäs- tai viidesosa yleensä muokkaa tekstejään arvioitavaksi uudelleen.

Oliko arviointikeskustelusta hyötyä oman opiskelun suunnittelussa ja kurssin arviointiin liittyvien tehtävien tekemisessä?

Oli hyötyä.

Kyllä. Se kannustaa paremmaksi.

Siinä saa vielä kuvan, mitä pitää tehdä että numero nousisi.

Oli paljon hyötyä, etenkin yo kirjoituksia ajatellen.

Oli, sain paljon apua lopputehtäviin.

Saatu palaute oli varsin kannustavaa, parantamisen kohteet osoitettiin hyvin.

Arviointikeskustelu oli mielestäni hyvä, ja siitä oli apua koeviikon tehtävien tekemiseen.

Suurimmalle osalle arviointikeskustelu sopii.

 

Oppilaspalautetta

 

Miten suhtaudut kurssin tuntipäiväkirjaan ja Tekstinhuollon oppimispäiväkirjaan? Miten ne tukivat oppimistasi?

Tuntipäiväkirja (Verkko 3) ja Oppimispäiväkirja (Tekstinhuollon kirja) olivat siis kurssilla käytössä. Lue tarkemmin edellisestä artikkelista, mistä oli kyse ja miten oppilaat suhtautuivat.

Ne olivat käteviä.

Tukivat hyvin, sillä piti itse kirjoittaa mitä teki.

Oppimispäiväkirja oli hyvä ja toimiva. Reflektointi oli hyvä asia ja oppiminen tehokkaampaa.

Tuntipäiväkirja toimii, se antaa oppilaille vapautta työskennellä eri tavoin kuin muilla kursseilla. Pidän tästä työskentely tavasta.

 

Miten suhtaudut jo arvioitujen tekstien uudelleentekemiseen ja vapaavalintaisiin tehtäviin arvioinnissa, (esim. heikosti menneiden tai puuttuvien kompensointi muilla tehtävillä)?

Oli hyvä että sain korjata omia virheitä!

Se on tärkeää pitääkseen hyvän ilmapiirin kurssilla.

Uusimismahdollisuus on hieno juttu ja olen itsekin uusinut tehtävän ensimmäisellä kurssilla.

Kyllä oli. Palaute kertoi hyvin epäkohdat, mutta kannusti parantamaan esimerkiksi tehtävien ja paremman arvosanan avulla.

Minusta on kivaa, että jos jossain et ole niin hyvä ja saat huonon numeron, voit parantaa numeroasi vapaavalintaisilla tehtävillä. Se on tosi hyvä ja reilu käytäntö!

Mikä toimi hyvin?

Sähköinen tiedon ja palautteen saaminen.

Tehtävien tekeminen yhdessä kaverin kanssa.

Omaan tahtiin eteneminen ja yhdessä tekeminen.

Opin paljon kurssin aikana uutta ja vaikeita asioita minulle. Opin kirjoittamaan paremmin ja oikeaoppisemmin. Luin äikän nettikirjasta pilkku- ja virkesääntöjä.

Mielestäni tuntien rakenne oli todella toimivaa. Oppilaat saivat tehdä tehtäviä omissa oloissaan, kaverin kanssa tai kysyä opettajalta apua tarvittaessa. On hyvä, että ensin käydään tunnin alussa tärkeitä asioita ja tunnin lopussa vielä kokoonnutaan.

 

Yhteenveto kurssin kokemuksista

Kurssisuorituksia tuli yhteensä 63, vastauksia kurssipalautteeseen 56. Molemmille kursseille oli ilmoittautunut maksimimäärä eli 36 oppilasta. Näistä 72 ensimmäisellä tunnilla oli paikalla 68. Kurssi keskeytyi viidellä oppilaalla. Näistä kaksi lopetti heti alkuunsa tuntemattomasta syystä. Lopuilla kolmella keskeyttäneellä kurssi päättyi koepäivänä, jolloin he eivät tulleet tekemään koeviikon tehtäviä. Näillä jokaisella on oli myös liikaa tehtäviä tekemättä, joten arvioinnille ei ollut edellytyksiä. Ensimmäisellä kurssilla sähköisessä opetuksessa oli yhteensä 57 oppilasta, joten jonkin verran opiskelijoita oli vuoden lopussa enemmän.

Kurssilla olleet oppilaat, jotka jatkavat syksyllä neljännellä kurssilla, ajantasaistavat tekstinhuollon oppimispäiväkirjan syksyksi ilmestyvään kirjan toiseen painokseen. Ne, jotka aloittavat vasta syksyllä sähköisen opiskelun, tekevät silloin ensimmäiset merkintänsä. Enin osa haluaa jatkaa samalla tavalla, ja he kulkevat omia polkujaan siitä, mihin nyt ehdittiin.

Olenkin ollut yllättynyt siitä, miten huolella useimmat paneutuvat oman osaamisensa lisäämiseksi ja kuinka hyvin he osaavat asettaa omia tavoitteitaan. Samantyyppiset virhesumat, jotka ennen olivat tavanomaisia kirjalliseen ilmaisuun tottumattomille, ovat vähentyneet selvästi, kun opettaja on luottanut, että se oppija osaa toimia kyllä itsenäisestikin.

Hämmästyttävää on ollut myös se, että muutamat oppilaat, joilla on ollut oppimisvaikeuksia tai lukuisia kurssikeskeytyksiä, ovat ponnistaneet kuutosista jopa kiitettävään arvosanaan.

Suosittelen sähköistä oppimista ja haluan jatkaa sitä.

Sähköisyys helpottaa modernien oppimismenetelmien lisäksi. Nytkään yhtään koetta tai kirjoitelmaa ei jäänyt koepäivän jälkeen luettavaksi. Arvosanat sai antaa saman tien opiskelijoille, eikä ensimmäistä kesälomaviikkoa tarvinnut käyttää kokeiden lukemiseen eikä sitä seuraavaa koeviikosta toipumiseen…

Oppimispäiväkirja ja tekstinhuoltoa

Grammar on Demand -menetelmällä opiskellaan niin kielioppia, tekstitaitoja kuin tekstinhuoltoakin omatoimisesti ja opettajan ohjeiden mukaan.

Ks. tarkemmin artikkelista Grammar on Demand.

Miten tämä toimii?

Perinteisessä kieliopin opettamisessa opettajat ja oppilaat pitävät sitä toisinaan pakollisina tuntitehtävinä, jotka vain pitää suorittaa ja mielellään yhteisesti, jotta varmistettaisiin kaikkien oppiminen. Tämä ei kokemukseni mukaan ole kovinkaan tehokasta, aiheuttaa alisuoriutumista ja turhautumista, sillä samaan tahtiin opiskelussa eteneminen on mitoitettava sen heikoimman neljänneksen mukaan. Silloinkin eniten avun tarpeessa putoavat usein kyydistä.

Silloin kun oppimateriaali toimii laajana resurssina, oppilas pystyy poimimaan siitä kulloisiin tarpeisiin sopivia tehtäviä.

Aineiden “korjaus” sähköisesti

Itsekin tein pitkään niin, että oppilaat kirjoittivat tietyn määrän tekstejä, usein sellaisia, jotka olivat ylioppilaskirjoitelmia tai niitä jäljitteleviä. Kun luokassa tekstit oli kirjoitettu, opettajan olikin aika kaivaa penaalistaan punakynä, osoittaa konsepteihin ilmaantuneet yhdyssanavirheet ja vastaavat ja tarjota oikeita vastauksia. Näin teen enää osittain, ja vastuuta omasta oppimisesta ja harjoittelusta on siirretty enemmän heille. Oppilaita kehotettiin aina vain ottamaan opiksi, ja silti (lähes) samat virheet ilmaantuivat kirjoitelma toisensa perään.

Alla olevasta kuvagalleriasta nähdään, millaisia vaihtoehtoja oppilaalla on sähköisessä oppimisympäristössä. Esimerkiksi Peda.netiin tekstejä voi lisätä linkittämällä niitä eri pilvipalveluista (Google tai Microsoft). Kun opettajalla on mahdollisuus muokata asiakirjaa, siihen voi merkitä virheitä tai muutoin osoittaa heikkouksia. Itse olen tehnyt niin, että oppilas saa kurssin aikana muokata tekstinsä halutessaan uudelleen, korjaa virheet ja tekee ehdotettuja muutoksia. Toinen vaihtoehto on, että oppilas tekee vastaavan suorituksen, jolla heikommin menneen voi korvata.

 

Entä hyödyt?

Oppilaat voivat käyttää ajan tehokkaaseen oppimiseen. Entuudestaan osattuihin aiheisiin ei tarvitse hukata aikaa. Oppitunneilla ei ole tarpeen käydä yhteisesti kielioppia tai tekstihuollon sisältöjä. Opettaja merkitsee lukemiinsa kirjoitelmiin omat kommenttinsa ja luku- ja tehtäväsuositukset sekä linkittää tarpeellisiin harjoituksiin. Oppilas harjoittelee siis omatoimisesti oppitunneilla tai niiden ulkopuolella ja vahvistaa heikkouksiaan ja kehittää osaamistaan tavoitteellisesti. Siihen sopii hyvin oppimispäiväkirja, johon oppija reflektoi omaa osaamistaan, asettaa omia tavoitteitaan ja pyrkii niihin suunnitelmallisesti lukion kurssien aikana. Kun on saatu kirjoitelmista palautetta ja ehkä arvosanakin, niitä voi sitten muokata uudelleen.

Miten tekstien uudelleenmuokkaus koettiin?

Kai sitä armoa saa antaa.

Oli hyvä että sain korjata omia virheitä!

Se on vain hyvä asia, saa näyttää, että pystyy myös parempaan.

Hyvin sillä niitä pystyi parantamaan ja miettimään mikä niissä meni vikaan ensimmäisellä kerralla.

Se on hyvä asia, koska huonosti menneen tekstin voi yrittää tehdä paremmin kun siitä on saanut palautetta mitä voisi korjata.

Se on mielestäni hyvä että niitä voi tehdä uudelleen, koska yleensä sillä vain oppii, että tekee asian uudelleen mutta paremmin.

Erittäin hyvä idea! Kannustaa oppilaita opiskelemaan ja jos saa huonon numeron ni se ei haittaa kun voi myöhemmin korjata asian.

Se on tosi hyvä, koska aina ei kaikki onnistu miten haluasi. Oli hyvä, että pystyin tuomaan tehtävän vielä arviointi keskusteluun.

Mielestäni on hyvä juttu, että on mahdollisuus parantaa. Silloin saa paremman mielikuvan siitä, mitä omassa kirjoituksessa täytyy parantaa, miksi ja miten.

Opettajakeskeisyydestä oppikaskeskeisyyteen (tai -johtoisuuteen)

Alla olevasta kuvasta ilmenee pedagogian ja heutagogian perusero:  passiivisesta tiedon ja tehtävien vastaanottajasta tulee aktiivinen oppija, joka kykenee asettamaan itselleen päämääriä ja toimimaan johdonmukaisesti kehittäen metakognitiotaan ja itselleen sopivia oppimisen taitoja.

Usein kuulee väitettävän, että oppilaat eivät osaisi suunnitella omaa oppimistaan, sillä heiltä puuttuisi motivaatiota, itsesäätelytaitoja, oman toiminnan suunnitelmallisuutta, oppimis- ja lukustrategioita. Näin ei useinkaan ole, vaan opiskeluun vakavasti suhtautuvat osaavat varsin hyvin toimia suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti. Tämän olen huomannut omassa opetuksessa hyvin, sillä varsin suuri osa on hyvin motivoitunutta, ottaa opettajan ohjauksen huomioon ja tekee itselleen omia opintoreittejä Tekstinhuollon kirjaan ja siten vahvistaa perustaitojen hallintaa monentyyppisessä kirjoittamisessa.

Abien syventävillä kursseilla tämä on toiminut hyvin. Kun tekstinhuolto on viety muun oppimisen rinnalle, tulokset ovat olleet myönteisiä. Kukaan ei toistaiseksi saanut päättökokeesta hylättyä arvosanaa, ja kurssien suorittaneilla ylioppilaskokeessa keskiarvo on ylittänyt koulun keskiarvon suomen kielessä ja kirjallisuudessa.

 

Pedagogia ja Heutagogia

Kuvien tiedot

Tekstinhuollon oppimispäiväkirja kurssilla ÄI3

Kurssilla tehtiin kolme merkintää, jolloin reflektoitiin omaa osaamista ja suunniteltiin ohjatusti kieliopin ja tekstitaitojen pariin.

  1. Kurssin alussa tutustuttiin oppikirjaan ja asetettiin omia tavoitteita ja katsottiin taaksepäin.
  2. Ensimmäisen esseen (kirjoitustaidon koe) ja opettajan palautteen perusteella pysähdyttiin miettimään missä mennään.
  3. Lopuksi arvioitiin omaa oppimista kurssilla ja lukutaidon tehtäviä.

Alla on muutamia poimintoja oppimispäiväkirjoista, joita jatkettiin kolmannella kurssilla. Osa on tehnyt merkintöjä jo ensimmäiseltä kurssilta, ja muutamat aloittavat vasta viimeisessä jaksossa, sillä he olivat ensi kertaa opiskelemassa sähköisellä kirjalla (muut kolme opettajaa käyttävät Otavan Särmää).

Oppilaat suhtautuivat pääosin myönteisesti Tekstinhuollon oppimispäiväkirjaan:

Oppimispäiväkirjaan oli kiva pohtia omaa oppimista.

Oppimispäiväkirja oli hyvä ja toimiva. Reflektointi oli hyvä asia ja oppiminen tehokkaampaa.

Oppimispäiväkirjasta voi hyvin seurata omaa kehittymistään ja asioita joissa pitää parantaa.

Päiväkirjat auttavat hyvin oppimisessa, sillä niiden avulla muistaa mihin viime kerralla jäi ja ne auttavat myöskin kehittämään itseään.

1. Kurssin alussa

Olen oppinut paljon uusia käsitteitä äidinkieleen liittyen. Yläkouluun verrattuna äidinkielen tunnit ovat vaikeutuneet ja tietoa on tullut paljon enemmän. Pilkkusäännöt ja yhdyssanat ovat vielä vähän hankalia ja keskityn niihin kurssilla.

Olen edistynyt kirjoittamisessa. Kirjoitustyylini on sujuvampi nyt kuin ennen. Yläkouluun verrattuna oppiminen on itsenäisempää. Tavoite kirjoittamisen suhteen on välttää pienet virheet oikeinkirjoituksessa.

Tavoitteita kirjoittamisen suhteen minulla on tietenkin se, että kehityn jollakin tapaa kirjoittamisessa. Kappaleiden jako ja hahmottaminen voisi olla yksi asia, jossa minun tarvitsisi kehittyä. Haluaisin myös oppia kirjoittamaan eri tyylisiä tekstejä.

Mielestäni olen sähköisten kurssien avulla kehittänyt paljon kirjoitustaitojani. Olen oppinut paremmaksi kirjoittajaksi kommenttien avulla, ja sanavarastoni ja kielioppini on parantunut huomattavasti. Asetan itselleni tavoitteeksi kolmannelle kurssille, että saisin sanavarastoni kasvamaan ja saisin esseisiini parempaa kirjoitusjälkeä.

Yläasteella kävin valinnaisen luovan kirjoittamisen kurssin, joka antoi minulle aivan uusia eväitä kirjoittamiseen. Kurssin jälkeen en kuitenkaan kirjoittanut paljoa, jolloin oppimani taidot eivät päässeet käyttöön. Nyt tuntuu, että olen ottanut askeleita taakse päin kehittymisessäni, mutta tällä kurssilla onneksi kirjoitetaan mm. analyysejä sekä impressio, joten odotan, että kirjoittamisen taitoni alkaa heräämään ja toivottavasti kehittymään.

2. Kurssin puolivälissä

1. kirjoitelma meni aika huonosti. Suurin syy siihen oli huolimattomuus. Tekstissä oli paljon huolimattomuusvirheitä ja rakenne oli mitä oli. Teksti oli mielestäni kiireellä ja huolimattomasti tehty, mutta ei sille voi mitään. Käyn open antamat linkit huolella läpi ja teen niihin liittyviä tehtäviä.

Kurssin ensimmäinen arvioitava kirjoitelma meni hyvin. Siitä tuli 8,5 ja olen tyytyväinen siihen. Parantamista olisi kirjoitelmien lopussa, koska siinä en yleensä enää keskity kunnolla, vaan kirjoitan sen mitä tulee ensimmäiseksi mieleen.

Suoriuduin mielestäni tehtävästä hyvin. Parannettavaa minulla on välimerkkien, etenkin pilkkujen kanssa. Harjoittelen enemmän pilkkusääntöihin liittyviä tehtäviä.

Runoanalyysi ei mennyt hyvin. En näköjään tiennyt tehtävänantoa tarpeeksi hyvin ja muutenkin sen kirjoittaminen tuntui paljon normaalia vaikeammalta. Seuraavalla kerralla käytän enemmän aikaa tekstin kirjoittamiseen ja varmistan, että ymmärrän, mistä piti kirjoittaa.

Seuraavalla kerralla:

  • ymmärrä tekstin sanoma
  • tulkitse lukemaasi paremmin
  • käytä enemmän aikaa tekstin ymmärtämiseen ja sen jälkeen oman tekstin kirjoittamiseen.

Opettajan mukaan virkerakennetta voisi vielä hioa ja opetella yksinkertaistamaan ja tiivistämään sitä paremmin. Aion tietenkin tehdä opettajan antamia tehtäviä, jotta voin parantaa kirjoitustaitojani.

Käytin lyriikka-analyysiin paljon aikaa, jotta saisin käytyä läpi eri analysoinnin alueet, ja onnistuin mielestäni tulkitsemaan kappaleen lyriikat melko syvällisesti. Arvosanaa kuitenkin laski lausetason virheet. Isoin arvosanan laskuun vaikuttava tekijä oli lainaukseen johdatteleminen. En ollut käyttänyt kaksoispistettä tarvittaessa, mikä johtuu siitä, että olen tottunut käyttämään englanninkielen lauseenrakenteen oppeja, koska olen asunut siellä muutaman vuoden. Aion käydä läpi suomenkielen lauseenrakenteen oppeja Teksinhuollon kirjasta.

Tein runoanalyysin sangen säväyttävästä runosta, josta riitti melkoisesti ammennettavaa tekstiä. Sanamäärässä mitattuna keskinkertainen suoritus, mutta runon rivien tiivistäminen kahden oppitunnin ajan tuohon kompaktin lyhyeen muotoon onnistui loistavasti. Runon lainaaminen analyysiini oli vähän tukkoista, tiedän että se on itselleni sektori, jolla on parantamisen varaa. Joutanenkin kertaamaan, kuten palautteesta ja myös omasta mielestä hieman puutteellinen lainaaminen onnistuisi hivenen paremmin. Arvostelun osoittama numero kirjoitelmalleni oli pienoinen positiivinen yllätys. Pyöräytin jonkun aiheeseen liittyvän tehtävän Tekstinhuollon kirjasta.

3. Kurssin lopussa

Palaute oli mielestäni hyvää ja yritin sen pohjalta parannella lukutaidon tehtävää. Yritän tehdä tehtäviä minulle vaikeista aisoista, kuten pilkkusäännöissä ja yritän parantaa vastausteni pituutta. 

Koeviikon lukutaidon tehtävän viimeinen osa, C-osa oli mielestäni vaikein ja siitä oli hankala saada oikean pituista. Mielestäni onnistuin kuitenkin ihan hyvin.

Saamani palaute oli: 

  • Hyvä, pysyt varsin hyvin aiheessa ja teetkin tehtävänannon mukaisia päätelmiä. Lopetuskin on hallittu. Tämäntapaista analyysiä voisi syventää pohtimalla, mitä kirjailija yrittää sanoa ja miksi.
  • Lausetasolla on korjattavaa, sillä lauserakenne on osin puheenvaraista ja yhdyssanoissa on vielä virheitä. Muutoin välimerkit menevät varsin hyvin kohdilleen!
    Parantaakseni aion tehdä minulle suunnatut tehtävät. 
    Suoriudun lukutaidon tehtävästä mielestäni kohtalaisesti. Jatkon kannalta koen molemmat vaihtoehdot omilla tavoillaan hyviksi.

Tein lukutaidon tehtävän kerronnan keinoista novellissa, johon oli helppo etsiä tietoa netistä, eli kirjoittamisen aloittaminen oli melko vaivatonta. Kerronnan keinojen erittely tekstistä kävi yleisesti aika vaivattomasti, mutta siitä huolimatta yritin sisältää mahdollisimman paljon asiaa vastauksessani. Tekemäni virheet jäivät tällä kertaa vain muutamaan oikeinkirjoitusvirheeseen. Tavoitteenani oli saada tehtävästä yhdeksikkö, eli saavutin asettamani tavoitteen.

Lukutaidon tehtävästä nostettiin sananvalinta esille. Katsoin linkin takaa löytyvää materiaalia. Koeviikon lukutaidon tehtävä oli varsin kiireessä tehty tekele. Kiireen olisin voinut välttää jos olisin aikatauluttanut asiat paremmin. Lisäksi luonteenominaisuuksiin lukeutuva laiskuus vaikeuttaa asioiden aloittamista ajoissa. Tehtävänantoa en ihan täysin onnistunut noudattamaan.

Sain lukutaidon tehtävästä sellaista palautetta, kuin osasin odottaa. Aion kehittää tekstinhuoltoa tekemällä annettuja tehtäviä. Haluan ehkäpä eniten oppia siihen, etten toista liikaa asioita ja ketjuta sivulauseita liikaa. Koeviikon tehtävät olivat kivoja ja haastavia. Itsearviointi oli aluksi vaikea tehdä, mutta pyrin antamaan arvosanoiksi omasta mielestäni realistiset numerot. Mielestäni suoriuduin hyvin, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Minusta tuntuu, etten vain löytänyt sitä punaista lankaa, jonka olisi tarvinnut parempiin vastauksiin.

Sarjakuva (Pinterest)

Monella kurssilla aiheena on sarjakuva. Pinterest-taulussa on muutamia virikkeitä niin kuvakerrontaan kuin sarjakuvan lukutaitoonkin.