Vuoden 2020 aikana monenlaiset kasvomaskit ja visiirit ovat yleistyneet jokapäiväisessä käytössä niin työpaikoilla kuin oppilaitoksissakin. Ensin mainitut suojaimet voidaan jakaa karkeasti pariin kategoriaan: kirurgisiin kertakäyttömaskeihin (EN 14683) ja paremman suojan antaviin FP95-maskeihin. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa, terveysviranomaiset eivät yleistä kasvomaskien käyttösuositusta ole antaneet (tilanne lokakuussa 2020), mutta toisin on Suomessa ja THL:n suosituksissa. VTT tutki jo keväällä kangasmaskien suojauskykyä, ja tuolloin todettiin, etteivät sellaiset suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta. Myöskään THL ei suositellut kangasmaskeja ja kirurgisia suojanaamioita vielä keväällä eikä kesälläkään. Kirurginen maski ei suojaa Covid-19-virusta vastaan (ks. THL), mutta suojaa todennäköisesti sen käyttäjän lähiympäristöä.
Usein ihmisten mielikuvat koronastakin perustuvat median välittämiin uutisiin, artikkeleihin ja anekdootteihin. On hyvä kuitenkin muistaa reaaliteetit, kun pohtii infektioriskien minimointia maskein tai visiirein. Jälkimmäinen ei anna käytännössä juuri mitään suojaa koronatartuntaa vastaan, mutta tosin suurimmat aivastuksen sinkauttamat pärskeet siihen kilpistyvät. SARS-Cov-2 virus on kooltaan 0,06-0,14 μm eli mikrometriä. Erilaisten kangasmaskien huokosten koossa on suuria vaihteluita (välillä 81–461 μm) ja läpäisevyys vaihtelee keskimäärin 40–97 % partikkeleista (0,2 –1 mikrometriin). Muutamien pesukertojen jälkeen suodattavuus heikkenee oleellisesti. Itse väsätyt ja marketin halpakorista poimitut kangasmaskit keräävät hengitysilmasta kostuessaan ilman pienhiukkaset ja virukset helposti hengitettävään muotoon (ks. tutkimus). Harva tulee käyttäneeksi Kimi Räikkösen ja huippupoliitikkojen tapaan kangasmaskeja, joilla voidaan päästä jopa samaan suodatuskykyyn kuin FFP3-maskeilla.
N95 (Suomessa FFP3) maskien suodatuskyky on noin 0,3 μm. Näitä käytetään sairaaloissa hoidettaessa koronapotilaita, ja ne antavat koronaa vastaan hyvän suojan. Usein käytetään myös visiiriä potilastyössä. Sen sijaan kirurgisten maskien (FFP2) suojausteho koronavirusta vastaan on olematon. Tautiin sairastaneen aivastelun ja yskimisen voimaa maski toki suojaa ja siten mikrobien leviämistä ympäristöön. Kirurgisten maskien tarkoitushan on sairaalakäytössä suojata nimenomaan potilasta henkilökunnan levittämiltä mikrobeilta eikä päinvastoin (ks. lisää).
Kuvan tiedot: https://smartairfilters.com/en/blog/n95-mask-surgical-prevent-transmission-coronavirus/
Syksyllä 2020 VTT testasi kertakäyttö- ja kangasmaskien puhdistusta kotikonstein, ja samana päivänä niin Turun Sanomat kuin muukin lehdistö pääsi valistamaan kansalaisia. Meille kerrottiin, että kymmenen kertaa pesty kertakäyttömaski on yhtä tehokas kuin kangasmaski, joka voi päästää läpi kaikki partikkelit (ks. Tekniikka ja talous). Monissa tutkimuksissa (kuten tässä) ei kuitenkaan ole löydetty näyttöä, että pesuilla ja putsauksilla voitaisiin tehoa ja turvallisuutta ylläpitää. Mikroon maskeja ei kannattane ruveta laittamaan ja kuumentamaan, sillä eräänkin tutkimuksen mukaan suojaimen kuidut voivat hajota ja repeillä.
Kasvomaski ja vuorovaikutus
Dialogissa ymmärtämisen perusedellytys on, että vastaanottaja kuulee puheen. Kasvomaskien ja visiirien käytössä onkin hyvä olla tietoinen, että varsinkin ensin mainitut vaikuttavat sekä äänen selkeyteen (eri äänteiden erotteluun) että äänen voimakkuuden eli desibelien vaimenemiseen. Oleellista viestinnän perille menemisen kannalta on lisätä jonkin verran äänekkyyttä ja puheen selkeyttä, jotta viesti tavoittaa kuulijansa. Hearing Reviewin artikkelissa (luettu 26.11.2020) on vertailtu puheen vastaanottoa.
Kuvan lähde hearingreview.com
Lisäksi dialogin onnistumiseen on lukematon määrä muita vaikuttavia tekijöitä, joita emeritusprofessori Arto Mustajoki käsittelee vuonna 2020 ilmestyneessä tietokirjassaan.
Lue lisää
- Hengityssuojainten ja maskien standardit ja käyttötarkoitus – asiassa suuri hämminki (Antero Ollila, Uusi Suomi Blogit 14.4.2020)
- Kasvomaski ja järki tukahduttavat koronan (Kemia-lehti 4/2020)
- Mitkä ovat parhaat materiaalit kasvomaskiin? Eri kangaslaatujen kerroksista valmistettu maski suodattaa parhaiten, kertoo tutkimus (Tekniikan Maailma 28.4.2020)
- Mitä hoitotyöntekijöiden tulee huomioida, jos kankaisia kasvomaskeja käytetään hoitotyössä? (Hoitotyön tutkimussäätiö, luettu 26.10.2020)
- 8 tips to prevent communication challenges while wearing a mask in school (districtadminstration.com, 14.8.2020, luettu 26.10.2020)
Tutkimuksia
- The Effects of Surgical Masks on Speech Perception in Noise (Kelsi Jo Wittum The Ohio State University April 2013) Ks. myös kuva.
- Surgical mask filter and fit performance (pubmed.com, luettu 26.10.2020)
- The effects of N95 mask and face shield on speech perception among healthcare workers in the coronavirus disease 2019 pandemic scenario (pubmed.com 28.9.2020, luettu 26.10.2020)
- Why It’s So Hard to Understand Each Other. Linguistic research explains our trouble talking through a mask.
(psychologytoday.com, julkaistu 2.10.2020, luettu 26.10.2020) - Selection of homemade mask materials for preventing transmission of COVID-19: A laboratory study (pubmed.com 15.10.2020, luettu 26.10.2020)
- Decontamination interventions for the reuse of surgical mask personal protective equipment: a systematic review (journalofhospitalinfections.com 9.7.2020, luettu 26.10.2020)
- Is there an adequate alternative to commercially manufactured face masks? A comparison of various materials and forms (journalofhospitalinfections.com 4.9.2020, luettu 2020)
- Face Masks Against COVID-19: An Evidence Review (researchgate.net huhtikuu 2020, luettu 26.10.2020)
- Physical distancing, face masks, and eye protection to prevent person-to-person transmission of SARS-CoV-2 and COVID-19: a systematic review and meta-analysis (thelancet.com, 1.6.2020, luettu 26.10.2020)
Artikkelikuvan tiedot: Business photo created by freepik – www.freepik.com
You might also like
Leave A Reply