Lähtötilanne

Oppimateriaalien digitalisaatio ja oppilaskeskeisyys etenevät. Viime lukuvuonna oppilaitoksessamme käytettiin kahdella kurssilla e-oppikirjaa. Tänä lukuvuonna päästään promillesarjasta prosenttiin, sillä kurssien määrä lisääntyy kahdesta kahdeksaan. Lohjan Yhteislyseon lukiossa kursseja on yhteensä 760, ja toistaiseksi olen ainoa digikirjojen käyttäjä (ks. oppikirjaluettelo).

Kolmoskurssilla oppilasmäärä oli 30, joista kymmenen oli uutta verrattuna kakkoskurssiiin. Kaikilla edellisen “koneäikän” kurssiin osallistuneilla ei ollut lukujärjestyssyistä mahdollista valita kurssia, sillä syksyn kokeiluryhmä perustettiin kyselyn perusteella.

Näin tehtiin

Kurssilla oli käytössä e-Opin kustantama e-oppikirja Verkko 3. Arvioitavia tehtäviä oli vähintään saman verran kuin Särmä-kurssillakin (ks. kurssin etusivu, lyseo.org ). Tehtäviä sai tehdä joustavasti, ja jo tehtyjä suorituksia oli mahdollisuus parannella. Jokaisen tunnin alussa lisäsin oppikirjan tuntisuunnitelmaan muutaman linkin, miten edetään ja mitä olisi tunnin ohjelmassa. Niitä sai noudattaa tai mennä oman ryhmän aikataulujen mukaan. Ns. pakollisia tehtäviä ei juuri ollut, vaan niistä sai tehdä mieluisat, ja niiden lisäksi oli erilaisia bonustehtäviä, joilla sai osoittaa omaa osaamistaan. Jokainen teki kuitenkin ylioppilastehtävät eli tekstitaidon vastauksen ja esseen, sillä laiminlyönti olisi vaikuttanut arviointiin.

Katso erillisessä ikkunassa.

Koepäivän oppitunnit käytettiin itsenäiseen työskentelyyn, ryhmätöihin ja arviointikeskusteluun. Oppilailla oli mahdollista muokata tai täydentää vielä koepäivän aikana aiemmin tehtyjä suorituksia ja kehittää osaamistaan. Parempi arvosana jäi voimaan. Aikaraja oli keskustelu, johon mennessä kaikki arvioitavat tehtävä piti palauttaa. Osa oppilaista käytti aktiivisesti koepäivän tunnit hyödykseen. Keskustelut käytiin hyvässä hengessä, ja palautteen perusteella sitä jatkan seuraavalla kurssilla. Monelle oppilaalle tuli yllätyksenä, että olisi pystynyt parempaankin arvosanaan, kun olisi tehnyt vähän enemmän ns. bonustehtäviä. Opettajalle ei jäänyt lainkaan korjattavaa koetuntien jälkeen, vaan pääsin syöttämään arvosanat heti Wilmaan.

Kahoot from Mika Auramo on Vimeo.

Tähän päädyttiin

Samaan aikaan jaksossa viisi verrokkiryhmä (samoin kurssi kolme) käytti Särmää ja siihen kuuluvaa kurssivihkoa. Ohjatusti tvt:tä ei käytetty lainkaan, ja satunnaisesti jaoin linkkejä todaysmeetin kautta. Oppilaat tekivät tehtävänsä sinikantisiin vihkoihin, ja muutama käytti tietokonettaan. Opettaminen oli perinteistä, ja tehtävissä edettiin tasatahtisesti. Verkko- ja Särmä-ryhmät olivat suurin piirtein saman kokoisia, n. 30 oppilasta. Särmä-ryhmän keskiarvo jäi 6,8:aan , kun Verkko-ryhmä pääsi 7,6:een. Molemmissa ryhmissä muutama oppilas keskeytti tuntemattomasta syystä. Koneäikässä kolme entuudestaan tuttua oppilasta luovutti kesken (näillä kaikilla kurssikeskeytyksiä äidinkielessä aiemminkin). Sen sijaan yhdellä ns. hidastajalla (vähintään neljä vuotta valmistumisaika) itsenäisempi tapa oppia sopi hyvin, ja kurssisuoritus oli hyvä.

Suurin osa kolmestakymmenestä oppilaasta halusi jatkaa sarjan käyttöä, ja muutama päätti palata takaisin “turvalliseen” käskyttämiseen. Muutamalla oppijalla omien tavoitteiden asettaminen ontui pahoin, ja tottumattomuus ryhmätöihin oli merkittävä syy epäonnistumiseen, mistä tuli niitä haasteita. Yhtä ryhmää lukuun ottamatta työnteko porukalla sujui hyvin, ja se kannusti parempiin suorituksiin.

Muutamalla oppilaalla oli puutteita ryhmätyö- ja opiskelutaidoissa, mikä näkyy kyselytuloksissakin ja arvosanoissa. Kolmella oppilaalla arvosana oli joko heikko tai välttävä. Sen sijaan oppilaat, jotka osasivat hyödyntää ryhmän synenergiaa ja joilla oli riittävästi sisäistä motivaatiota pääsivät jopa parempaan lopputulokseen kuin aiemmilla kursseilla.

Miten edetään?

Niin kuin kyselystä, niin edellä kuin jäljempänäkin, voidaan huomata, että itsenäisempi ja oppilaskeskeinen tapa ei sovi kaikille. Suurin yksittäinen syy lienee tottumattomuus vastuullisuuteen oman oppimisen suunnittelussa ja sen haltuunotossa. Oppimisen omistajuudesta ei näiden kohdalla voi puhua. Helpointa osalle on tyytyä tekemään vain ehkä vähin mahdollinen ja se, mitä opettaja kulloinkin määrää tehtäväksi. Tällainen ajattelutapa kuuluu opettajan kannalta menneisyyteen, samoin opettamistapa.

Parin onnistuneen kokeilun jälkeen toisen vuoden opintoja koneäikän parissa jatkaa enemmistö (ryhmiin mahtuneet). Yhteisöllisyys, yksilöllisyys ja omatoimisuus tulevat korostumaan entistä enemmän toisen vuoden kursseilla ainakin niiden kotiryhmien osalta, jotka ovat kykynsä jo osoittaneet.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä- ja yksilökohtainen ohjaus tulee lisääntymään. Yhteisiä opettajajohtoisia luentoja tai ohjeistuksia on vieläkin vähemmän. Muutamat kirjoittamis-, ja puhumistehtävät toki vaativat edelleen opettajajohtoisuutta, mutta niidenkin osuus painetaan enintään 5 – 10 minuuttiin per tunti.

Neloskurssilla lähes kaikki tehtävät ovat vapaaehtoisia, mutta viimeistään ennen koeviikkoa oppilaan pitää palauttaa riittävästi kirjallisia tekstejä, jotta arvioinnille olisi edellytyksiä. Wilmaan merkkaan arvioitavat tehtävät aiemman käytännön mukaan. Jos oppilas noudattaa opetussuunnitelmaa, koulun järjestyssääntöjä ja hyviä tapoja, ongelmia tuskin tulee.

Jotta sekä opettaja että oppijat pystyvät paremmin seuraamaan opintopolkua, oppilas lisää tekemäänsä tuntipäiväkirjaan hyperlinkkejä tekemiinsä kirjan tehtäviin. Tällöin hän voi viimeistään koeviikolla osoittaa opettajalle, mitä kaikkea on tullut tehtyä. Opettaja pystyy halutessaan seuraamaan oppilaan edistymistä menemättä erikseen kirjan sivujen kautta selaamaan, kuka on tehnyt mitäkin.

 

 

Kysely

Alla on poimintoja kyselystä, jonka pidin kurssin päätyttyä. Siihen vastasi 20 oppilasta, ja perusviesti on kannustava. Oppilaat ovat vastanneet kyselyyn hyvin perehtyen, asiallisesti ja perustellen. Oppilasjohtoisuudella voidaan saavuttaa parempia tuloksia, lisätä viihtyvyyttä ja kannustaa vastuullisuuteen ja tukea elinikäistä oppimista paremmin kuin tehtäväkohtaisella koulumestarimaisella menetelmällä.

Tällä kertaa painopiste oli oman oppimisen tai oppimaan oppimisen (metakognition) erittelyssä. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että enemmistölle tämäntyylinen tapa oppia olisi se parempi ja luontevampi.

Mitä opin johtajuudesta ja vastuunottamisesta?

• Opin sen että ryhmä on tehokkaampi, jos ryhmässä on johtaja joka antaa selviä komentoja , mitä tehdään. Samalla myös vastuu vapaudesta johtuu siitä , että kun oli vapautta, niin on myös otettava vastuu siitä että tehtävät ja muut aineistot tulevat tehtyä ajoissa.
• Ryhmässä kannattaa olla kaksi johtajaa, että jos toinen on poissa homma luistaa silti. Vastuuna on ryhmän lopullinen tulos eli, jos työ menee huonosti ymmärrät, että se satuttaa muitakin.
• Opin laittamaan itseleni tavoitteita joihin pystyin pääsemään. Kurssi vahvisti myös vastuunoottamista, sillä kurssilla piti itse huolehtia, että kaikki on kunnossa, mikä oli mielestäni kasvattavaa.
• Kun olen itse vastuussa asioiden hoitamisesta, kurssilla pärjäämminen riippuu ainoastaan omasta viitsimisestä.
• Opin, että täytyy esittää rohkeasti oma kantansa, mutta ottaa muiden mielipiteet huomioon.
• Jokaisen täytyy hoitaa omat asiansa ja auttaa muita tarvittaessa.

Kerro lyhyesti vahvuutesi ja heikkoutesi kurssin opiskelussa.

• Vahvuus oli ryhmä, olin samassa ryhmässä edellisellä kurssilla, mikä helpotti työskentelyä huimasti. Heikkous oli se, että oli 7 koodia tässä jaksossa ja se vei voimia.
• Vapaaehtoisten tehtävien tekeminen oli heikkouteni. Oli helppoa vain tehdä ne tehtävät jotka käskettiin tekemään. Vahvuus oli se että tein pakolliset tehtävät niin hyvin kuin pystyin.
• Heikkouteni oli vähäinen osaaminen tietokoneiden kanssa, mutta sekin parani kurssin mittaa kokoajan. Vahvuuteni on kirjoittaminen ja päättäväisyyteni tehtäviä tehdessä.
• Luovuus on yksi vahvuuksistani. Heikkouteni on pitkäaikaisen panostuksen uupuminen.
• Minusta on helpompi tehdä, kun opettaja sanoo, että nyt tehdään nämä tehtävät ja nyt nämä jne.

Kerro lyhyesti onnistumisistasi ja epäonnistumisistasi.

• Epäonnistuin tekstitaidon vastauksen kanssa aluksi, mutta kun tein sen uudelleen olin lopputulokseen tyytyväinen. Onnistumisia syntyi ryhmätöiden ja runoanalyysin kanssa.
• Tekstitaidon vastaus meni omasta mielestäni hyvin, mutta impressiossa tuli vähän kiire, joten siitä en saanut niin hyvää kuin olisin halunnut.
• Onnistuin tuntitehtävissä hyvin ryhmäni kanssa ja epäonnistuin pahasti joissain tehtävissä, jotka veivät minut pois mukavuusalueeltani.
• Onnistuin tekemään kurssin läpi pääsyyn vaadittavat tehtävät, mutta tuntitehtävien ja ryhmätehtävien teko ontui.
• Pääsin kurssista läpi, mikä oli tavoitteeni. En onnistunut kuuntelemaan kovin tarkasti opettajan tehtävänantoja.

Mitkä tehtävistä olivat vaikeita ja mitkä helppoja?

• Tehtävät eivät olleet vaikeita, jos jaksoi nähdä vaivaa.
• Mielestäni helpoin tehtävä oli impressio, sillä siinä kirjoitettiin omista mielipiteistä, ja vaikein oli tekstitaidon tehtävä, sillä siinä täytyi kirjoittaa erittäin objektiivisesti.
• Runoanalyysi ja tekstitaidon vastaus olivat aika vaikeita. Impressio oli helpompi. Tuntitehtävät eivät olleet erityisen vaikeita eivätkä kuitenkaan liian helppoja.
• Tekstitaidon vastaus oli vaikea, muut tehävät onnistuivat hyvin hetken mietiskelyn jälkeen.

Mitä opit omasta oppimisestasi ja miten kehittäisit sitä?

• Opin paremmin, kun saan ohjeet ja hoidan loput itsenäisesti. Oppimista voi aina kehittää laittamalla enemmän aikaa siihen.
• Opin oppimisestani sen, että opin hyvin silloin kun saan tehdä asioita itsenäisesti.
• Opin, että opin hyvin itsenäisesti, ja aion kehittää sitä opiskelemalla itsenäisemmin.
• Opin, että itsenäinen työskentely vaatii paljon enemmän itsekuria kuin minulla vielä on.
• Opin, että vain keskittymällä voin saada haluamiani tuloksia.
• Vastuu omasta tekemisestä auttoi opiskelussa.
• Oppiminen on aina hauskaa.
• Opin, että lukemalla kirjoja oppii myös kirjoittamaan paremmin.
• Opin parhaiten ryhmässä.

Katso kurssin opetussuunnitelma ja kirjoita lyhyesti, miten mielestäsi suoriuduit.

• Paransin jonkun verran tietämystäni kurssin aiheista yleisesti vaikka ne olivat aika hyvin hallussa jo aiemminkin. Uskon että suoriuduin ihan hyvin tämän kannalta.
• Onnistuin hyvin. Sain kaikki palautettua ajoissa ja huolellisesti tehtynä. Yritin myöskin parhaani, mikä tuotti onneksi hedelmää.
• Suoriuduin kiitettävästi. Kurssi tuntui mukavalta ja tehtävät sujuivat hyvin.
• Onnistuin hyvin, sain tarvittavat tehtävät tehtyä ja suoriuduin kurssista hyvin.
• Onnistuin mielestäni erittäin hyvin.
• Ops:n tavoitteet ovat melko tulkinnanvaraisia ja olen sitä mieltä että olen opsin tasalla ainakin osittain.
• kohtalaisen hyvin.

Vertaa kokemustasi myös paperikirjaan: Mitä hyviä puolia tai haasteita löydät e-kirjasta verrattuna paperiseen oppikirjaan?

• E-kirja oli mielestäni alun totuttelun jälkeen oikein toimivan. Ehkä paras ominaisuus on se että kirja ei ole vain sisältämänsä teksti, vaan hyperlinkkien avulla on mahdollisuus linkittää aiheeseen liittyvään lisämateriaaliin. Omien tiedostojen luonti ja palautusjärjestelmä on hieman hämmentävä ja sitä voitaisiin ehkä virtaviivaistaa ja selkeyttää. Myös hieno juttu on ettei tarvitse raahata hyvin raskasta käsikirja+oppikirja-pakettia kaikkialle vaan kännykälläkin pystyy navigoimaan sivulla.
• E-kirja on paljon kevyempi (fyysissä muodossa ajatellen), haasteina en huomannut mitään.
• Suurimpia eroja on, kun kirjotan tähän saat siitä selvää. Ainoa ongelma minkä näen on uusien oppilaiden opetus sähköiseen järjestelmään, koska se vie ne pari ekaa tuntia.
• E-kirjasta ei löydy yhtään suoranaisia haasteita tai heikkouksia verrattuna paperi versioon. E-kirjassa on etuna se, että ryhmissä tehtävien tekeminen on huomattavasti helpompaa.
• E-kirja on hyvä sillä kaikki tehtävät ja teoria lyötyy samasta paikasta. E- kirjan avulla myös netistä oli saatavilla nopeasti apua jos sitä kaipasi. Myös tehtävät olivat monipuolisempia ja ryhmätöitä oli enemmän.
• E-kirjassa ei ole niinkään mitään heikkouksia verrattuna paperiversioon. Hyviä puolia on kun pystyy tekemään tehtäviä ja töitä yhdessä ryhmän kanssa entistä helpommin.
• e-kirja oli hieman vaikeampi käyttää, mutta kun siihen tottui, niin asiat olivat paremmin ja helpommin järjestyksessä (ei esim. monisteita kirjan välissä).
• Oppikirja on simppeli ja helppo. Kaikki tarvittavat asiat ja tiedot löytyvät koneelta. Myös tehtävät on helppo tehdä koneelta ja kirjoittaminen sujuu helpommin.
• Hyviä puolia on monipuolisempi tehtävä valikoima. Haasteita on suunnittelun hankaluus.
• Tämä koneäikkä on todella virkistävä kokemus ja aina mukava tunti päivän keskellä.
• E-kirjan käyttäminen paljon helpompaa ja käytännöllisempää.
• Koneella työskenteleminen on selkeää ja haasteita en juuri löytänyt.

Listaa, mitä hyötyjä on tietotekniikan ja mobiililaitteiden käytössä on opiskelussasi. Perustele lyhyesti.

• Tekstien kirjoittaminen ja muokkaaminen on huomattavasti helpompaa ja valmiiden töiden toimittaminen opettajalle vaivattomampaa ja käytännöllisempää.
• Asioita saa helposti lisäiltyä teksteihin (ei tarvitse kumittaa ja kirjoittaa uudestaan), tietotekniikka on nykyaikaa ja tulevaisuutta ja sitä pitää oppia.
• Tiedonhaku on huomattavasti helpompaa kun ei tarvitse turvatutua pelkkään oppikirjaan vaan tietoa voi hakea muualtakin. Myös ryhmätyöt helpottuvat esim google driven avulla.
• + Tehtäviä pystyy jakamaan nopeasti + Tehtäviä on helppo tehdä ryhmissä + Esitysten pitäminen helppoa.
• Opetttelen käyttämään erialaisia lähteitä kriittisesti, käyttämään tietokonetta ja mobiililaitetta hyödyllisesti.
• Tietoa on helpommin saatavilla. Kirjoitttaminen nopeampaa ja virheiden korjaus helpompaa.
• Asiat ovat helposti saatavilla ja kirjoittaminen sujuu paremmin.

Pohdi lyhyesti, miten perinteistä itsenäisempi oppimistapa tuki omaa oppimistasi.

• Tajusin, että oma-aloitteisuudessani ja itsekurissani on suuria puutteita ja voin ottaa sen tulevaisuudessa paremmin huomioon opiskelussani ja pyrkiä korjaaman asian.
• Sain panostaa niihin aihealueisiin joihin halusin. Ei ollut “kiirettä” vaan sain tehdä asioita omaan tahtiin.
• Se teki työstä mielenkiintoisenpaa eikä tylsää tylsyys voi olla ongelma, koska se on todistettua. Jos ihminen joutuuu tekemään asioita mistä hän ei pidä suoritukset laskee.
• Saa edetä omaa tahtiaan ja keskittyä siihen, mikä on itsellä kesken. Oppimistahti ei ole riippuvainen muiden tahdista.
• Pidän enemmän siitä että saan itse ensin opiskella asian ja sitten käyttää oppimaani tehtävien tekoon.
• Silloin me itse oppilaat voimme tehdä juuri niitä tehtäviä jotka näemme itse tarpeelliseksi.
• Opin kyseisellä tavalla tekemään asioita oma-aloitteisest. Lisäksi opin etsimään tietoa paremmin.
• Se tuki paljon, koska itse piti miettiä mitä tekee ja miten tekee. Samoin teoriaa tuli opiskeltua enemmän itsenäisesti.
• Hyvin sujui. Opin tällä tavoin paremmin. Kun sain enemmän omaa vastuuta, opin paremmin.
• Sain soveltaa oppimaani ja vain paransi tietoja ja taitojani.
• Oma vastuu lisäsi vapautta tehtävien tekoon.
• Saan lähestyä aihetta enemmän haluamallani tavalla.
• Ei tukenut erityisesti. Pidän enemmän opettajakeskeisestä.

Miten yhteistoiminnallisuus ja autonomisuus auttoi oppimistasi?

• En yleensä pidä yhteistoiminnallisuudesta , mutta sen kautta voi olla varmempi , sitä mitä pitää tehdä. Autonomisuus toi työtekoon enemmän vapautta , joka sai ajatukset avastumaan jolloinka oli helpompi kirjoittaa luovaa kirjoittamista.
• Oli mukava toimia ryhmässä ja tutustua uusiin ihmisiin. Tehtävien tekemisen lomassa tuli keskustelua ja se lisäsi mielestäni oppimista.
• Saimme ryhmässä hyyvin tehtyä vaadittavat tehtävät, työmäärä jakautui kaikille tasaisesti mikä helpotti oppimista.
• Oppi paremmin kun itse joutuu tekemään enemmän, eikä tarvinnut kuunnella opettajaa puolet oppitunnista.
• Itsenäisesti opiskelemalla on mahdollisuus kiinnittää huomiota omiin heikkouksiin ja vahvuuksiin ja parantaa niitä.
• Ryhmän kanssa oli mukavampaa tehdä tehtäviä ja ryhmäläisiltä sai uusia näkökulmia asioihin.
• En turhaudu työskentelyyn samalla tavalla kuin normaalilla kirjasta pänttäämisellä.
• Opin tekemään ryhmässä töitä ja luopumaan ideoista, jos kaverilla oli parempi idea.
• Ryhmässä tehtävien tekeminen oli luovempaa ja näin mukavampaa.
• Porukalla on mukavampi tehdä tehtäviä.

Miten asennoidut oppilasjohtoisempaan oppiseen? Mistä asenteesi johtuu?

• En oikeen tiennyt miten asennoitua koska en tiennyt millaista tälläinen opiskelu on. Pyrin asennoitumaan positiivisesti ja avoimesti koska uusia asioita kohdatessa täytyy olla positiivinen ja avoin.
• Olen ehdottomasti oppilasjohtoisen opiskelun kannalla. Oppilasjohtoisessa oppimisessa on mahdollisuus keskittyä omaan oppimiseen ja parantaa sitä.
• Positiivisesti, koska voit edetä omaa tahtia ja sun ei tarvitse välittää niistä, joita opiskelu ei kiinnosta. Tälläiset oppilaat vievät kaikkien aikaa tunnilla, mutta jos niistä ei tarvitse välittää oppimis nopeus ei laske.
• Mielestäni oppilasjohtoinen opiskelu on hyvä tapa oppia, mikä johtuu siitä, että olen luonnollisesti hyvin itsenäinen.
• Positiivisesti. Siitä että olen katsellut opettajia jo 10 vuotta. Hyvä saada hieman vaihtelua.
• Asennoiduin oppilasjohtoiseen opiskeluun myönteisesti, sillä se on mielestäni paras tapa oppia.
• Asennoidun hyvin. Asenteeni johtuu siitä, että se oli vaan niin mukavaa.
• Positiivisesti, koska lisää vastuunkanto kykyä myönteisesti.
• Hyvin. Opettaja ehtii auttaa yksilön tarpeita enemmän.
• Hyvin. Kyseinen tapa oppia on mukava.
• Opettaja on koulutettu opettamaan, kun taas oppilaita ei ole koulutettu itsenäiseen opiskeluun.

Pakollinen loppukaneetti

Sähköisten oppikirjojen käyttöä oppilaan kannalta helpottaisi, jos oppilailla olisi enemmän käyttökokemuksia. Vähitellen tämä ongelma helpottunee, kun opettajat siirtyvät käyttämään e-oppikirjoja paperisten tai digitoitujen paperikirjojen asemasta oppikirjoja,  siis sellaisia jotka toimivat myös vuorovaikutteisena oppimisympäristönä. Se toimii ikään kuin kotipesänä, johon voidaan liittää niin pilvipalveluja kuin tehtävien tekemistä eri mobiilisovelluksilla.

Ensimmäisellä koneäikän kurssilla tarvittiin kolme oppituntia, jotta työskentely lähti käyntiin. Toisella kurssilla selvittiin kahdella. Samoin oppimistapa oli monille virkistävä poikkeus, kun alkuhämmennyksestä selvittiin.

“Saanko tosiaan itse päättää, mitä teen?”

“En uskonut, että äikän tunnit vois olla mukavia.”

Sarjassa ilmestyneet tekstit

• Verkko-opiskelua (osa I)
• Verkko 2: onnistunut e-kirjakokeilu lukiossa (Verkko-opiskelua, osa II)
• Verkko 3 – ennakkotietoa kurssista