Top 100 opetusohjelmat

social-media-logo

Jane Hart tekee listausta opetukseen soveltuvista ohjelmista, jossa asettaa paremmuusjärjestykseen sata erilaista vaihtoehtoa. PDF-vihkosesta on saatavilla myös tutustumista varten näyte, ennen kuin haluaa ostaa kuvaukset ja lyhyet esittelyt eri softavaihtoehdoista.

Luettelossa on niin uusia tulokkaita kuin vanhoja konkareita, aina PowerPointista alkaen, erilaisia sosiaalisen median välineitä, taustakanavia, yhteiskäyttöön soveltuvia julkaisutyökaluja ja monia muita. Useita sovelluksia voidaan käyttää opetuksen tukena ja edistämään yhteisoppimista.

Opettajan ei ole tarpeen perehtyä jokaiseen käytettävään ohjelmaan ja laatia toimintaohjeita. Nykyiseen oppimiskulttuuriin kuuluu entistä enemmän yhdessäoppiminen, jolloin opettaja voi toimia ohjaavana oppijana (lead learner).

Katso myös Slidesharesista diaesitys.

Tekstitaidon kokeen aiheita 2007 – 2014 (syksy)

Tutustu koearkistoon, retorisiin keinoihin ja argumentointiin.

Olen ryhmitellyt tehtävät seitsemään eri kategoriaan, ja uusimman kokeen aiheet on lihavoitu.

Syksyllä 2014 romaanitaidetta edusti Jens Lapiduksen Rahalla saa -kirjasta katkelma, jossa J.W. sliipattujen kavereiden kanssa valmistautuivat lähtemään Stureplanin yöhön hummailemaan: eriteltiin arvoja ja analysoitiin tyyliä. Kertovassa mainostekstissä päästiin mainosanalyysin kiemuroihin. Kahdessa viimeisessä oli kolme tekstiä vertailtavana (kirjakatkelma, matkailulehden sivu ja Turkin valtion matkailusivuston nettisivu). Ensin piti tunnistaa tekstilajipiirteitä, sitten treenattiin kriittistä lukutaitoa.

Luettelossa ovat kokeet ja tehtäväryhmät vanhimmasta uusimpaan. Yksittäinen tehtävä voi sopia useampaankin kategoriaan.

1. Tekstin vaikuttamiskeinot

argumentointi, retoriikka ja ideologia

Puolueellisen uutisen argumentoinnin ja ideologian erittelyä
(Kevät 07, STT, TS 2.5.2006)

Argumentaatioanalyysi eduskuntakysymyksestä
(Kevät 08, Pertti Hemmilä, Seppo Lahtela ja Petri Salo: Susien aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy, Kirjallinen kysymys, 11.1.2007)

Artikkelin retoriset keinot
(Kevät 08, Leena Vilkka: Hirviöstä suojelukohteeksi, Yliopisto 2/2007)

Mainosanalyysi Villisorsa-näytelmän markkinointiesittelystä
(Kevät 09, Suomen Kansallisteatterin lehti 3/2007)

Argumentaatioanalyysi RAY:n Pidetään huolta -kampanjajulisteesta
(Kevät 09, 6.12.2006)

Kielenkäytön taidokkuuden erittely kolumnista
(Syksy 09, Kari Hotakainen: Kasvukertomus , Eeva 12.12.2007)

Romaanikatkelman humorististen piirteiden erittelyä
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät 2007)

Huumorin keinojen tarkastelu pakinassa
(Kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, Suomen Kuvalehti 49/2008)

Argumentaatiokeinojen ja niiden vaikuttavuuden tutkimista kolumnista
(Kevät 10, Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, Suomen Kuvalehti 50/2008)

Reportaasin moniäänisyyden ja sen tehtävien erittelyä
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005)

Miten romaanin kannet houkuttevat lukijaa?
(Syksy 10, Reijo Mäen romaanin Lännen mies kannet)

Ilmoituksen tavoitteiden ja keinojen erittely
(Kevät 2011, Sofi Oksanen: Vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta, Sanomalehtien Liiton ilmoitus 3.5.2009)

Kolumnin tyylivalinnat ja niiden onnistumisen arviointi
(Kevät 2012, Iisakki Kiemunki: Tilastollisesti maailman onnellisin, Helsingin Sanomat 16.11.2010)

Millä keinoin mainos myy turvallisuutta?
(Kevät 2012, Aktian henkivakuutusmainos, aktia.fi, luettu 23.11.2011)

Antero Mertarannan selostuskielen erittelyä
(Syksy 2012, <http://fi.wikiquote.org/wiki/Antero_Mertaranta>. Luettu 1.8.2011.)

Argumentaatioanalyysi Reetta Röngän kolumnista.
(Kevät 2013, Reetta Rönkä: Nykyihminen on kiero ja ahne, uusisuomi.fi)

Mihin teksti pyrkii ja millä keinoin?
(Kevät 2013, Kari Nars: Raha ja onni, 2006)

Onko Petri Tamminen tosissaan vai ei kolumnissaan Mies pulassa? Perustele käsityksesi.
(Kevät 2014, Petri Tamminen: Mies pulassa, Hyvä terveys 14/2012)

Mitä Juba Tuomolan Viivi ja Wagner -sarjakuvat kertovat sukupuolten välisestä kommunikaatiosta?
(Kevät 2014, Juba Tuomola: Viivi ja Wagner -sarjakuvia)

Millaisen kuvan sananlaskut antavat suomalaisesta puhekulttuurista?
(Kevät 2014, Pekka Hakamies, Matti Kuusi ja Kari Laukkanen (toim.) 1984, Sananlaskut)

2. Kaunokirjallisuuden tulkinta

Romaanikatkelman päähenkilön motiivien tulkinta
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Mielikuva romaanikatkelman päähenkilöstä (Alpo Korva)
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Romaanikatkelmasta välittyvä käsitys sodasta
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Romaanikatkelman vuoropuheluista ilmenevät henkilösuhteet
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Nuorten naisten kokemusten ja kerronnan erittely
(Syksy 08, Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Näytelmäkatkelman henkilösuhteet
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Symboliikka näytelmäkatkelmassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Miksi tytön ja pojan maailmat eivät kohtaa?
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät -romaanikatkelma 2007)

Lukijan odotushorisontin erittelyä
(Syksy 10, Henning Mankell, Askeleen jäljessä -romaanikatkelma, 1997)

Raskolnikovin henkilöhahmon erittelyä
(Syksy 10, Feodor Dostojevski, Rikos ja rangaistus -romaanikatkelma, 1886)

Kani Koipeliinin kuperkeikkojen luvun Susi ja Kettu lyövät vedon teemojen erittelyä
(Kevät 2011, Kirsi Kunnas: Kani Koipeliinin kuperkeikat, 1979)

Mitä novelli kertoo avioliiton merkityksestä ja puolison valinnasta 1900-luvun alussa?
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913)

Unto Kailaan runon Pallokentällä runokielen erittely
(Syksy 2012, Uuno Kailas: Pallokentällä, 1928)

Unto Kailaan runon Pallokentällä eläytymiseen keskittyvä tulkinta
(Syksy 2012, Uuno Kailas: Pallokentällä, 1928)

Harpagonin ja La Flèchen suhteen analysointia Molièren Saituri-komediakatkelmassa.
(Kevät 2013, Moliere: Saituri, katkelma)

Mitä Sikalat-romaanikatkelma kertoo aikuisten välisistä suhteista?
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Erittele Claire Castillonin Junarutiineja-novellin  naispäähenkilön tunteita ja toiveita.snabba
(Kevät 2014, Claire Castillon 2007, Junarutiineja)

Mitä katkelman perusteella voi päätellä Rahalla saa -romaanin henkilöiden elämäntavoista
ja arvoista?
(Syksy 2014, Jens Lapidus 2006, Rahalla saa, suom. Anu Koivunen 2008)

3. Kaunokirjallisen tekstin rakenne

Romaanikatkelman kertojan analysointi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Runon rakenteen erittely
(Kevät 08, Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Tekstilajin määrittely, sadun ominaispiirteet Punahilkassa
(Kevät 08, Grimmin veljekset 1857)

Näyttämöohjeiden tehtävä Villisorsassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa-näytelmakatkelma)

Sikalat-romaanikatkelman draaman kaaren erittely
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

4. Kielen taso

- mm. sävy ja tyyli

Puhekielisyys romaanikatkelmassa
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase-romaanikatkelma)

Kielteistä kielenkäyttöä kritiikissä
(Kevät 09, Suna Vuori: Villisorsa eksyy vierauteensa, H.S. 13.12.2007)

Kolumnin rakenteen, asenteen ja kielen piirteiden erittelyä
(Kevät 2011, Markku Torkko: Suomiko muka sarvikuonojen maa? Lapin Kansa 30.11.2009)

Romantiikan ja realismin piirteet novellissa
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913)

Mistä ilmenee, että Sikalat-romaanin katkelma on kirjoitettu lapsen näkökulmasta?
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Mistä syntyy Rahalla saa -romaanin katkelman tyyli?
(Syksy 2014, Jens Lapidus 2006, Rahalla saa, suom. Anu Koivunen 2008)

5. Soveltava tehtävä

- muunnostehtävä

Romaanikatkelman muokkaaminen uutiseksi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika -romaanikatkelma)

Kirjeen kirjoittaminen Kai Lehtiselle henkilöreportaasin perusteella
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Suomen Kuvalehdessä julkaistavan kommentin kirjoittaminen pakinan ja kolumnin perusteella
(kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, SK 49/50 ja Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, SK 50/2008)

Uutisen nykyaikaistaminen
(Syksy 10, Yöllinen taistelu Munkkiniemessa, Uusi Suomi 19.5.1921)

Artikkelin muokkaaminen referaatiksi
(Kevät 2011, Sakari Huovinen: Tuomioistuinten on aika tunnistaa medianvapaus, Helsingin Sanomat 20.11.2008)

Tiivistelmän kirjoittaminen onnellisuutta käsittelevästä tietokirjatekstistä.
(Kevät 2013, Kari Nars: Raha ja onni, 2006)

6. Tekstien vertailu

Uutistekstin ja pilakuvan vertailevaa erittelyä
(Kevät 07, Sami Soininen: Me vain pidettiin hauskaa, HS 3.5.2006 ja Karlsson HS 10.5.2006)

Kai Lehtisen ja Pulunkesyttäjän luonnonsuojeluasenteiden vertailu
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006 ja Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase-katkelma)

Sadun ja runon suden merkityksen vertailua
(Kevät 08, Grimmin satuja 1857 ja Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Miten ja miksi Vartio käyttää Linnan tekstiä?
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas -katkelma ja Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet -katkelma)

Hotakaisen kolumnin ja Sekametsä-sarjakuvan teemojen vertailu
(Syksy 09, Kallio & Tilasa: Sekametsä, Keskeneräisyydestä, HS 2.8.2008 ja Kari Hotakainen: Kasvukertomus, Eeva 12.12.2007)

Reportaasin ja runon vertailu
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005 ja Amran Mohamed Ahmed: Voi te nykynuoret kokoelmasta Kassandra, Kertomuksia suomalaisuudesta, 2000)

Henning Mankelin ja Dostojevskien romaanien alkujen yhtäläisyyksien vertailua
(Syksy 10, Henning Mankell: Askeleen jäljessä -romaanikatkelma, 1997; Feodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus -romaanikatkelma, 1866)

Sofi Oksasen ilmoituksen ja Sakari Huovisen artikkelin vertailua
(Kevät 2011, Sofi Oksanen: Vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta, Sanomalehtien Liiton ilmoitus 3.5.2009; Sakari Huovinen: Tuomioistuinten on aika tunnistaa medianvapaus, Helsingin Sanomat 20.11.2008 )

Jotunin novellin ja Forssellin artikkelin parisuhdekäsitysten vertailua
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913; Jarno Forssell: Nuori surffaa kevytsuhteissa – ellei parempaa ole näkösällä, Tied 7/2010)

Antero Mertarannan jääkiekkoselostusten ja Veli Pesun Rohkea leijona -artikkelin vertailua, näkökulmana kansallisuuden ilmeneminen teksteissä
(Syksy 2012, <http://fi.wikiquote.org/wiki/Antero_Mertaranta>. Luettu 1.8.2011. ja Vili Pesu: Rohkea Leijona, Veikkaaja 20/2011)

Roope-sedän ja Harpagonin vertailua: millä tavoin teksteissä suhtaudutaan rahaan.
(Kevät 2013, Moliere: Saituri, katkelma; Don Rosa: Roope-Setä)

Kahden elokuvakritiikin vertailu
(Syksy 2013, Tuuve Aro <http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/elokuva.shtml/1288015/sovinto>. Luettu 7.9.2012.
Tuukka Vartiainen <http://www.kouvolansanomat.fi/Kulttuuri—Elokuvat/2011/03/11/Muukalaisperheen+painajainen/2011210768212/53>. Luettu 7.9.2012.)

Kuvaile Junarutiineja-novellin  vuorovaikutustilannetta käyttäen apuna Pipsa Palttalan artikkelia Tiedän mitä tarkoitat.
(Kevät 2014, Claire Castillon 2007, Junarutiineja ja Pipsa Palttala: Tiedän mitä tarkoitat, HS 11.1.2011)

Erittele Turkkia käsittelevien tekstien tekstilajipiirteitä.belly
(Syksy 2014, Kirsti Härkönen 2004, Kunniallisen naisen taakka;  Mika Minetti: Transsin pyörteissä, Matkaopas 7/2012; Turkki, Turkin Valtion Matkailutoimisto – Helsinki <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013.)

Millaisen kuvan aineiston tekstit rakentavat Turkista?
(Syksy 2014, Kirsti Härkönen 2004, Kunniallisen naisen taakka;  Mika Minetti: Transsin pyörteissä, Matkaopas 7/2012; Turkki, Turkin Valtion Matkailutoimisto – Helsinki <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013.)

7. Tekstikokonaisuus

Kuvan ja sanan yhteisvaikutus hömppähaastattelussa
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Sarjakuvan ilmaisukeinojen erittelyä
(Syksy 09, Kallio & Tilsa: Sekametsä, kasvukertomus, HS 3.8.2008)

Veikkaja-lehden välittämän mielikuvan Mikael Granlundista pohdiskelua
(Syksy 2012, Vili Pesu: Rohkea Leijona, Veikkaaja 20/2011)

Tekstilajin määrittelytehtävä: mistä tunnistaa Aron tekstin elokuva-arvosteluksi?
(Syksy 2013, Tuuve Aro <http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/elokuva.shtml/1288015/sovinto>. Luettu 7.9.2012.)

Modernin opetuksen käsitteitä

doco

Nykyään opettajia koulutetaan valmistautumaan digiaikaan ja valmentamaan oppijoita tulevaisuuden taitoihin eli tällä vuosisadalla tarvittaviin perustaitoihin ennenkokemattoman nopean (opetus)teknologian kehittymisen myötä.

Tuskin koskaan historian aikana tekninen kehitys, varsinkaan opetuksen osalta, ei ole ollut yhtä nopeaa. Tämä aiheuttaa stressiä ja paineita monille opettajille. Helposti uudet ideat tyrmätään ja leimataan, että ei opeteta uudella teknologialla, koska koetaan, että tekniikka menee pedagogiikan edellä. Jos sähköisten kokeiden korjaaminen on työläämpää kuin paperisten, on menty metsään. Jos oppilailta vaaditaan tekemään digiformaatissa tai ohjelmalla kurssitöitä, sen käyttö olisi perusteltava ja annettava oppijalle myös valinnan vapaus (ohjelman ja toteutustavan suhteen) käyttää luovuuttaan.

Pedagogiikka jää teknologian jalkoihin, jos seuraavat vaatimukset eivät toteudu:

  • teknologian tulee helpottaa sekä opettajan että oppijan työtä
  • teknologian tulee olla helposti otettavissa käyttöön (intuitiivisuus, tuki)
  • teknologia motivoi aiempaa parempiin oppimistuloksiin
  • teknologia kehittää oppimistapahtumaa ja kannustaa opppimisen syventämiseen.

Kun vesokoulutuksessa valtakunnalisestikin kuuluisa ekspertti pitää tunnin-parin esitelmän, jossa on pelillistämistä, epälineaarista opiskelua, digitaalista tarinankerrontaa, sulautuvia opetusmenetelmiä, opintojen oppilaskohtaista personointia ja henkilökohtaisen oppimisverkoston luomista, ei ole ihme, jos suurin osa yleisöstä putoaa kärryiltä. Mitä tällaisilla (usein irrallisilla) koulutuksilla on annettavaa opettajalle, jolle lähes ainoa oppimisympäristö on painettu kirja ja sininen vihko?

Jotta uudesta teknologiasta ja uusista oppimisen menetelmistä saisi enemmistö opettajista hyötyä, pitäisi lähteä koulutuksissakin liikkeelle nimenomaan pedagogisista lähtökohdista, perehtyä peruskäsitteisiin ja harjoitella ainakin jonkin verran omassa opetuksessa uudenlaisia tekemisen menetelmiä ja ottaa hallitusti vähitellen käyttöön niin sähköisiä oppimisympäristöjä kuin niissä tarvittavia työkalujakin.

 

EdTech Cheat Sheet Infographic

Browse more data visualizations.