ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

ÄI5 ja transformatiivinen oppiminen

Heutagogiaan sopivat hyvin käänteinen oppiminen niin kuin transformatiivinenkin... Lisää... »

Kielioppia tehostetusti

Kielioppia tehostetusti

Sähköisesti ja yhteistoiminnallisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti opiskellaan kielioppia samalla, kun kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä... Lisää... »

Heutagogiaa ja reflektointia

Heutagogiaa ja reflektointia

Tällä sivulla on muutamia linkkejä aiemmin julkaisemiini teksteihin: heutagogiaa, tvt:tä ja reflektointia pidettyjen kurssien jälkeen. Lisää... »

Mitä uutta?

Mitä uutta?

Tällä sivulla on 24.2.2016 alkaen muutokset ja lisäykset blogiin, uusimmat ensin. Lisää... »

Peda.net-ohjeet

Peda.net-ohjeet

Sivulla on listattu ja ryhmitelty Vimeossa julkaisemani Peda.netissa olevan vuorovaikutteisen oppimateriaalin sekä oppimisalustan käyttöohjeita ja -vinkkejä. Napsauttamalla alla olevia linkkejä pääset suoraan kanavalle ja katsomaan videoita... Lisää... »

ÄI4 – kolmatta vuotta digitaalisesti

ÄI4 – kolmatta vuotta digitaalisesti

Syksyllä 2015 olivat ensimmäiset äidinkielen ja kirjallisuuden lukiokurssit ilman printtimateriaaleja. Niistä raportoin ja reflektoin aiemmin... Lisää... »

Kolmas kerta toden sanoo?

Kolmas kerta toden sanoo?

Suurin muutos tällä kertaa oli niin sanottujen kertaustuntien tai pohjustavien tuntien poistaminen. Aiemmin seitsemänpäiväisessä koeviikossa oli ensimmäistä koepäivää lukuun ottamatta koetta edeltävänä päivänä oppitunti, jonka opettaja sai käyttää esimerkiksi kokeeseen valmistautumiseen. Lisää... »

 

ÄI4 – kolmatta vuotta digitaalisesti

 

Syksyllä 2015 olivat ensimmäiset äidinkielen ja kirjallisuuden lukiokurssit ilman printtimateriaaleja. Niistä raportoin ja reflektoin aiemmin:
Verkko 4 kokemuksia: älytunteja ja itsenäisyyttä -artikkelissa oli fokuksena opiskelijapalaute. Seuraavana syksynä
Oppilasjohtoisuutta ja autonomiaa -tekstissä 2016 sivuttiin nimensä mukaisesti oppijoiden itsemääräytymisen tukemista ja sen kokemista mukaan lukien erilaisia perinteisistä opettajajohtoisista käytänteistä poikkeavia menetelmiä ja oppituntijärjestelyjä.

Heutagogiaa, tieto- ja viestintätekniikkaa eri kursseilla ja käyttäjäkokemuksia menetelmästä ja opiskelijapalautetta olen lisäillyt Heutagogiaa ja reflektointia -sivulle.

Suorituksia kahdella kurssilla oli yhteensä 49, ja keskiarvot 7,5 ja 7,0. Yhdellä opiskelijalla arvosana oli neljä. Jälkimmäisellä kursilla oli useampiakin opiskelijoita, joilla oli minimitavoite päästä kurssista läpi, ja tyydyttiin viitoseen. Mukaan mahtui ensimmäinen täydennettävä kurssi tänä lukuvuonna. Toisin sanoen opiskelijalla jäi hyväksyttävästä syystä tehtäviä tekemättä, mutta kurssi on mahdollista suorittaa loppuun seuraavan jakson aikana. Arvioinnille ei toistaiseksi vain ollut vielä edellytyksiä. Keskeytyneitä kurssisuorituksia oli yhteensä neljä.

Alla olevat oppilaiden vastaukset on poimittu koeviikolla pidetystä kyselystä, jossa tällä kertaa pääpaino oli oppimaan oppimisessa ja pysähdyttiin miettimään omia onnistumisia ja epäonnistumisia sekä tehtäviä, niiden mielekkyyttä ja valintaa. Vastausprosentti on hyvä, sillä 42/49 osallistui kurssikyselyyn.


Mitä tehtäviä teit ja miten onnistuit niissä?

Oppitunneittain tehtävät vaihtuivat, ja opetussuunnitelman mukaisesti edettiin käyttämällä kurssikirjoina e-Opin Verkko-sarjan neloskirjaa ja Tekstinhuollon kirjaa. Näiden Peda.net-alustalla toimivien kirjojen lisäksi resursseina käytettiin muitakin nettisisältöjä. Yleensä oppituntien alussa opettaja esitteli lyhyesti tehtävän tai tehtävät, ohjeet niiden tekemiseksi ja tavoitteet. Pakollisia tehtäviä ei ollut, vaan oppilaat saivat valita tuntisuunnitelmaan merkityt tehtävät tai tehdä jotain muuta kurssiin liittyvää.

Tein itselleni mieluisia tehtäviä ja ne menivät ihan hyvin.

Tein kurssin aikana paljon tehtäviä eri aiheista. Onnistuin niissä mielestäni hyvin, koska panostin niihin paljon enemmän.

Tein kirjallisuuskritiikin, kirjoitustaidon tehtävän, argumentaatio analyysin, koeviikon tehtävän ja kappaleiden tehtäviä.

Tein yhden vapaavalintaisen tehtävän melkein jokaisesta AI4-kurssin aiheesta, ja kaikki pakolliset tehtävät. Onnistuin niissä kaikista mielestäni hyvin.

Argumentaatioanalyysi, kirjoitustaidon tehtävä, kirjallisuuskritiikki, kurssin puhetehtävä ja lukutaidon tehtävä. Kaikki tehtävät menivät mielestäni hyvin.

Jos epäonnistuit, mistä se mielestäsi johtui?

En epäonnistunut.

Laiskuudesta ja huolimattomuudesta.

En lukenut kunnolla tehtävänantoa tai en muuten vain keskittynyt.

Epäonnistuin joissain tehtävissä kieliopin kannalta. Olisi pitänyt opetella ja kertailla joitain asioita enemmän.

Epäonnistumiset johtuivat yleensä aiheen vierestä kirjoittamisesta, ja omasta kriittisyydestä vastauksien laatua kohtaan. Ajatuksia oli välillä vaikea ilmaista haluamallani tavalla tekstiksi.

 

Onnistuitko tehtävien valinnassa?

Opettaja ohjasi kurssin aikana oppijoita yksilöllisesti, ja yhdessä pyrittiin suunnittelemaan oppilaiden lähtökohdista ja valitsemaan tehtäviä siten, että niiden tekeminen tuntuisi mielekkäältä ja motivoivalta. Toisin sanoen oppijoilla oli mahdollisuus personoida omaa oppimistaan.

Sain valittua tehtäviä, joista oli hyötyä minulle.

Otin mielestäni helpoimmat joten kyllä.

Onnistuin sillä valitsin tehtäviä,  jotka minua itseäni oikeasti kiinnosti.

Mielestäni onnistuin niissä hyvin ja löysin itselleni hyviä tehtäviä.

Kyllä, kurssi tuntui sopivan helpolta, eikä aikaa mennyt liikaa läksyihin.

 

Olivatko kurssin sisällöt mielekkäitä ja sinusta tärkeitä?

Koeviikolla oli arviointikeskustelujen jälkeen aika miettiä myös kurssin sisältöjä ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

 

Joo, tykkäsin että kirjoitimme paljon.

Sisällöt olivat ihan hyviä, jotkin tehtävät aika hankalia.

Erittäin mielekkäitä verrattuna kaikkiin aikaisempiin äidinkielen kursseihini.

Kyllä, kävimme läpi paljon nykyhetken asioita, jotka olivat mielenkiintoisia.

Kurssi oli minulle paljon mielekkäämpi, kuin esimerkiksi kirjallisuutta koskeva äidinkielen kurssi. Argumentaatio ja väitteleminen on mielenkiintoista ja hauskaa.

Mihin tarvitset kurssilla opiskeltuja sisältöjä myöhemmin?

Oppimisessa pyrittiin siihen, että tunnistetaan opiskeltujen sisältöjen merkitys muilla kursseilla ja myös lukion jälkeen.

Yo-kirjoituksia varten.

Muissa kursseissa ja yo-kirjoituksissa

Argumentointia ja valeuutisten tunnistamista taitoa ihan normaalissakin elämässä.

Väittely- ja argumentaatiotaidot ovat kaikissa elämän vaiheissa mielestäni tärkeitä.

Esimerkiksi lukiessani erilaisia tekstejä netissä, jotta osaan ymmärtää niiden sisältöä ja sanomaa paremmin.

Mitä mieltä olet kurssin tuntipäiväkirjasta?

Opiskelijat kirjasivat tekemiään tehtäviä päiväkirjaan, josta kävi selville, minkälaisia tehtäviä ja oli tehty milläkin oppitunnilla. Kun päiväkirja oli tallennettu Peda.netiin omiin suosikkeihin, oppilas pääsi yhdellä napsautuksella tekeillä olevaan tehtävään seuraavalla oppitunnilla. Myös opettajan oli vaivatonta seurata opiskelijoiden etenemistä kurssilla ja tarvittaessa ohjata opiskelun edetessä.

Tuntipäiväkirja

Se on selkeä ja helppo tehdä.

En oikein pidä siitä, mutta kyllä se nyt menee.

Se on hyvä tapa olla tietoisena siitä, mitä on tehnyt.

Se oli hauska ja hyvä lisä. Siitä näkivät opettaja ja oppilas missä mennään.

Ymmärrän täysin tuntipäiväkirjan idean ja se on mielestäni loistava tapa pitää kirjaa oppilaiden töistä kun opiskellaan luokan ulkopuolella.

 

Miten tekstinhuollon suunnittelu sujui? Kommentoi oppimispäiväkirjaa ja opettajan ohjeita. Miten otit ne huomioon?

Kursseilla kirjoitettiin useita arvioitavia suorituksia, jotka tehtiin Peda.netiin suoraan tai palautettiin oppilaan käyttämästä pilvipalvelusta (kuten OneNotesta tai Google Drivestä). Opettaja arvioi tekstit, jos ne täyttivät tehtävänannon, toisin sanoen olivat tarpeeksi pitkiä ja ohjeiden mukaisesti laadittu. Virheet merkitsin osittain ja samassa yhteydessä määrittelin virhetyypit ja ohjasin omatoimiseen harjoitteluun ja Tekstinhuollon kirjan tehtäviin. Jo arvioituja tekstejä oli mahdollista kirjoittaa uudelleen tai tarjota tilalle vastaava suoritus.

Meinasi vähän mennä penkin alle.

Oppimispäiväkirja oli hauska uusi asia minulle.

Otin töissäni ohjeet ja tehtävän annon huomioon.

Reflektointi auttoi, sekä opettajan linkit olivat hyödyllisiä

Opettajan ohjeet olivat erittäin hyviä ja oppimispäiväkirja oli hyödyllinen.

Vapaat kommentit: risut ja ruusut

Opiskelu oli rentoa ja mielenkiintoista.

Sähköinen kirja minusta kivempi kuin printtikirja.

Kurssi oli kiva mutta ehkä vähän liikaa kirjoittamista, kun melkein joka tunnille piti tehdä pitkiä esseitä yms.

Kurssi onnistui hyvin, osassa tehtävissä oli heikosti ohjeistusta, mutta niidenkin kanssa selvisi ihan hyvin, kun piti itse etsiä lisää tietoa.

Tehtäviä tulee paljon lisää koko ajan, ja tehtävänantoihin ja teksteihin mitä pitää lukea menee välillä kokonainen oppitunti ja samalla tunnilla pitäisi saada essee valmiiksi

 

Koeviikolla tapahtunutta

Yhä useammassa lukiossa ollaan siirtymässä – ellei sitten ole jo siirrytty – pois koeviikosta, jossa kurssin ennen “kruunasi” summatiivinen koe. Äidinkielen kursseilla tavallisesti kirjoitettiin essee tai vastaava, jonka opettaja sitten arvioi ja palautti seuraavan jakson aikana. Syyskuussa 2017 kirjoitin oman lukion koeviikon käytänteistä ja omistani blogiartikkelissa.

 

Sähköisiä kirjoja käyttäessäni en ole enää pitänyt entiseen tapaan äidinkielen summatiivisia kokeita, jotka käytännössä tarkoittavat ylioppilaskirjoitelmien teettämistä koepäivänä eli lukutaidon koe tai tekstitaidon koe (aiemmin esseekoe ja tekstitaidon tehtävä). Oppilaat saavat ennakkoon aiheet, jotka usein ovat päättökokeen tehtäviä tai vastaavia. Ne palautetaan koepäivänä aamupäivällä sähköisesti, ja niitä voi muokata opettajalta saadun suullisen palautteen jälkeen (arviointikeskustelut). Samalla käydään oppilaiden kanssa henkilökohtaisesti ja kasvotusten yhdessä kurssin arviointi, sen perusteet ja siihen liittyvät tehtävät. Tällä kertaa kysymyksenä oli myös oma arvosana ja edellytykset saavutettuun.

Anna itsellesi arvosana kurssista (ja perustele lyhyesti).

5, en ansaitse parempaa.

Oisin halunnut 7, mutta näytöt eivät siihen varmaan riittäneet. Yritin kuitenkin parantaa asioita aina edellisestä kerrasta.

7 oli ihan hyvä arvosana, sain työt tehdyksi ihan kohtuullisen hyvin.

8, palautettavat tehtävät onnistui hyvin, samoin tekemäni tehtävät. Olisi kuitenkin pitänyt tehdä enemmän tehtäviä, jos olisin halunnut paremman numeron.

9, tein ja panostin enemmän, kuin millään muulla äidinkielen kurssilla aikaisemmin.

Kurssikysely kokonaisuudessaan

ai4_kysely_17 from Mika Auramo on Vimeo.

Artikkelikuvan tiedot

Esseekokeen aiheita (2007–2017)

Tutustu vanhoihin kokeisiin tai YLE Abitreenit.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi (vuodesta 2007). Osa niistä voi olla useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia. Kun valmistaudutaan päättökokeen esseekokeeseen, rajaus kannattaa.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero ja joissakin lyhyt luonnehdinta.

 

Uskonto ja arvot

  • Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
  • Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  • Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
  • Kevät 2008, 12. Opettajako moraalinen suunnannäyttäjä? (artikkeli)
  • Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia
  • Syksy 2009, 13. Pultsareihin suhtautuminen (Riku Korhosen kolumnin perusteella)
  • Kevät 2010, 13. Jyrki Kiiskisen kolumnin pohjalta Raamatun neljännen käskyn merkitys nykyaikana
  • Syksy 2010, 1. Mitä kertoo yhteiskunnasta, että kauppakeskuksessakin on kappeli?
  • Syksy 2010, 7. Mitä on nykypäivän yleissivistys?
  • Kevät 2011, 1. Slow (eli hitausliike) ja siihen liittyvät arvot
  • Kevät 2011, 12. Pitäisikö uskontoa opettaa lainkaan? (artikkeli)
  • Syksy 2011, 1. Oma suhtautuminen kuluttamiseen liittyviin arvoihin
  • Syksy 2011, 4. Mihin tarvitsemme taivasta?
  • Syksy 2012, 5. Ovatko lemmikit epäekologisia ja epäeettisiä?
  • Syksy 2013, 2. Onko uskonto yksityisasia?
  • Kevät 2013, 10. L. Onervan runo Uskontunnustus
  • Syksy 2013, 6. Pitääkö jokaisella suomalaisella olla oma huvila ja huussi?
  • Kevät 2014, 1. Pohdi anteeksipyytämisen ja -antamisen merkitystä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena tekona.
  • Kevät 2015, 6. Jos eri uskonnoista voisi valita ”parhaita paloja”, millainen olisi sinun uskontosi?
  • Kevät 2016, 1. Liikehdintää kirkon ovilla (valmis otsikko)
  • Syksy 2016, 2. Egoteoista ekotekoihin (valmis otsikko)
  • Kevät 2017, 5. Mitä tarkoittaa uskonnonvapaus? Pohdi, mikä on sen merkitys nyky-Suomessa.
  • Syksy 2017, 2. Metsästyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Monien mielestä se on kuitenkin julmaa ja tarpeetonta. Ota kantaa metsästyksen oikeutukseen nyky-Suomessa.

Kulttuuria, kieltä ja alakulttuureja

  • Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
  • Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
  • Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  • Kevät 2009, 7. Suomalaisen ja keskieurooppalaisen puhekielen ja -tapojen vertailua
  • Syksy 2009, 1. Musiikki sillanrakentajana ihmisten ja kulttuurien välillä
  • Syksy 2009, 5. Miksi tatuointeja otetaan?
  • Syksy 2009, 11. Brändi kuin brändi käy – kunhan se tuntuu omalta (Tiede-lehden artikkeli)
  • Kevät 2010, 3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista?
  • Syksy 2010, 2. Ovatko rock- ja poptekstit runoutta ollenkaan?
  • Kevät 2011, 4. Desing-tuotteita ja arkisempaa muotoilua
  • Kevät 2011, 7. Taide tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 9. Murteen merkitys Heli Laaksosen runoissa
  • Syksy 2011, 6. Joukosta kannattaa erottua
  • Syksy 2011, 8. Runouden määrittelyä mallitekstien perusteella
  • Syksy 2011, 10. Puhekielen käyttökieltoko Suomeen? (Suomen Kuvalehden uutinen)
  • Kevät 2012, 2. Itselle merkityksellisin ilmaisutapa (esim. musiikki, tanssi, kuvataide jne.)
  • Kevät 2012, 9. Realismia ja fantasiaa Jyrki Vainosen novellissa Pullo
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin itse valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Syksy 2012, 4.  Museo, johon palaan
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Kevät 2013, 4. Mitä ruokavalinnat kertovat nykyihmisistä?
  • Syksy 2013, 1. Kirja, joka muutti minua
  • Syksy 2013, 14. Englannin kielen merkitys suomalaisten elämässä (Jyväskylän yliopiston kyselytutkimus)
  • Kevät 2014, 2. Onko kehosta tullut harrastus?
  • Kevät 2014, 4. Media kilpailee yleisöistä – millaisin seurauksin?
  • Kevät 2014, 9. Lintu-symbolit runoissa
  • Syksy 2014, 6. Tilastojen mukaan Suomessa puhutaan noin 150:tä kieltä. Miltä näyttää tulevaisuuden
    kielimaisema Suomessa?
  • Syksy 2014, 7. Tyyliguru puhuu
  • Kevät 2015, 1. Mikä vitseissä naurattaa?
  • Kevät 2015, 2. Monet suomalaiset klassisen musiikin säveltäjät, kapellimestarit ja muusikot ovat saavuttaneet alallaan maailmanmainetta. Arvostuksesta kertoo myös soittoharrastuksen yleisyys. Pohdi omaa suhdettasi klassiseen musiikkiin.
  • Kevät 2015, 12. Internetin hakukoneet keräävät tietoja käyttäjien kiinnostuksen kohteista. Tutki aineiston (s. 10–11) tietoja suosituimmista hakusanoista vuodelta 2013. Mitä ne kertovat ajastamme?
  • Syksy 2015, 2. Rockmusiikin kapinallisuus?
  • Kevät 2016, 5. Pohdi meemejä ilmiönä
  • Kevät 2017, 3. Kirjoitan – siis olen (valmis otsikko)
  • Kevät 2017, 12. Muusikon leipä on tiukassa. Pohdi vastuutasi musiikin kuluttajana Rumba-lehden infografiikkaa hyödyntäen.
  • Syksy 2017, 7. Äidinkieli ja kirjallisuus vuoden 2117 Suomessa

Kuva-analyysi, kuvan tulkinta

  • Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
  • Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
  • Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
  • Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli
  • Kevät 2009, 14. Markku Laakson Elvis-maalausten tulkinta
  • Syksy 2009, 10. Tatu ja Patu Suomi -kuvakirjan aukeaman suomalaisuuden erittelyä
  • Syksy 2009, 8. Kymmenen käskyä uudelle vuosituhannelle -teoksen erittelyä
  • Kevät 2010, 14. Viisi Samuli Heimosen eläinaiheista maalausta
  • Syksy 2010, Kahden mainoksen vertailua: Turkiskasvattajat vs. Oikeutta eläimille -järjestö
  • Kevät 2011, 8. Picasson naismaalauksia
  • Syksy 2011, 14. Sapluunagraffitteja: taidetta vai ilkivaltaa?
  • Kevät 2012, 8. Hannes Heikuran valokuvia (Hiljaiset kuvat)
  • Syksy 2012, 2. Voiko lehtikuvaan luottaa?
  • Syksy 2012, 8. Valokuvia lasten erilaisista kasvuympäristöistä
  • Kevät 2013, 8. Pieter Hugon valokuvan ja Eero Järnefeltin maalauksen vertailu
  • Syksy 2013, 8. Vanhojen Suomi-mainoskuvien erittelyä
  • Kevät 2014, 8. Mona Lisa -taulun muunnosten suhde alkuperäiseen teokseen.
  • Syksy 2014, 8. Erittele taiteilijaryhmä AES+F:n teosta Panorama #4 sarjasta Viimeinen mellakka 2 (Last Riot 2)  kannanottona maailman nykytilaan.
  • Kevät 2015, 8. Norjalainen taiteilija Per Maning tutkii valokuvissaan ihmisen suhdetta toisiin lajeihin. Mitä kuvat sinulle kertovat?
  • Syksy 2015, 6. Piirtäminen ajattelun välineenä, lähtökohtana kansivuvat
  • Syksy 2015, 11. Ville Rannan pilapiirros, otsikoksi Perimmäisten kysymysten äärellä
  • Kevät 2016, 7. Selfie-kuvien esteettisyyden pohdintaa, vertailukohtina maalareiden omakuvat tehtävävihon kannessa
  • Kevät 2017, 7. Pohdi läsnäolon merkitystä Eric Pickersgillin valokuvissa (tehtävävihon kannet)
  • Syksy 2017, 8.  Pohdi vähintään kolmen (tehtävävihon kansien) valokuvan perusteella, miksi ihmiset pukevat lemmikkejään ja haluavat jakaa niiden kuvia sosiaalisessa mediassa.
  • Syksy 2017, 11. Posti aikoi julkaista vuonna 2016 sananvapauteen liittyvän postimerkkisarjan. Ville Tietäväisen suunnittelemat merkit herättivät kuitenkin jo etukäteen niin paljon vastustusta, että Posti päätti jättää ne julkaisematta. Pohdi kuvien perusteella, miksi postimerkkisarjaa vastustettiin ja oliko Postin ratkaisu oikea.

Elokuva, kirjallisuus ja televisio

  • Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
  • Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
  • Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
  • Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa
  • Kevät 2009, 1. Rakkaus ja kuolema elokuvassa (näytelmä ja romaanikin käyvät)
  • Syksy 2009, 12. Aki Kaurismäen väitteitä haastattelussa “elokuvista popcornin jatkeena” (haastattelu Metro-lehdessä)
  • Syksy 2010, 4. Miksi pojat lukevat vähemmän kirjoja kuin tytöt?
  • Syksy 2010, 13. Mitä kansa katsoo? Finnpanelin tilastotietojen erittelyä
  • Syksy 2011, 2. Mikä vampyyreissä kiehtoo?
  • Syksy 2011, 8. Tulevaisuudenkuvan erittelyä Herman Hessen novellista
  • Syksy 2011, 13. Onko televisiosta tullut ammatinvalinnanohjaaja (Veijo Hieltalan kolumni)
  • Kevät 2012, 11. Mitä runot kertovat lukemisen merkityksestä?
  • Syksy 2012, 9. Analysoi ja tulkitse Päivi Alasalmen novellia Sata
  • Syksy 2012, 10. Millaisen käsityksen koulusta saa Henriikka Tavin proosarunosta?
  • Kevät 2013, 2. Missä, miten ja mitä ihmiset lukevat?
  • Syksy 2013, 9. Analysoi ja tulkitse Tuuve Aron novelli Tappajahai
  • Syksy 2014, 5. Auto elokuvassa
  • Syksy 2014, 9. Petoksen teema Sisko Istanmäen novellissa Sankarikalastaja.
  • Syksy 2014, 10. Erittele ja tulkitse Paula Vesalan sanoitusta Maria Magdalena.
  • Syksy 2014, 11. Millaisia ajatuksia elämästä ja elämän tarkoituksesta David Eaglemanin Summa sinussa lukijana herättää?
  • Kevät 2015, 9. Tulkitse Veikko Huovisen novellin Hyvästi Luonto vastakkainasettelua
  • Kevät 2015, 11. Teemu Mannisen runo Kumpaan uskot enemmän? ja Tytti Heikkisen proosaruno Läski XL AINA SAMA JUTTU käsittelevät kumpikin elämänfilosofisia kysymyksiä. Pohdi runojen esittämiä näkemyksiä elämästä.
  • Syksy 2016, 4. Kirjoita jostakin lukemastasi tietokirjasta ja pohdi, mitä se on sinulle antanut.
  • Syksy 2016, 5. Mihin suomalaisen räpin suosio perustuu?
  • Syksy 2016, 6. Tehtävävihkon kansissa on kuvia klassisista kauhuelokuvista. Mikä kauhussa kiehtoo?
  • Syksy 2016, 8. Toden ja epätoden raja Edgar Allan Poen novellissa Kiitäjä
  • Syksy 2016, 10. Runojen tulkintaa ajan kokemisena
  • Kevät 2017, 1. Kirja vai elokuva?
  • Kevät 2017, 8. Erittele ja tulkitse Virginia Woolfin novellia Lastenhoitaja Lugtonin verho

Data ja tekniikka

  • Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
  • Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
  • Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita vuosikymmenten takaa nykyhetkeen
  • Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
  • Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella
  • Kevät 2009, 2. Mihin tarvitsemme Facebookia?
  • Kevät 2009, 12. Ihmisen ja koneen suhteen pohdintaa kolumnin perusteella
  • Kevät 2010, 5. Pitäisikö verkossa kirjoittavan esiintyä omalla nimellään?
  • Kevät 2010, 10. Uusavuttomuuden pohdintaa Tabermannin kolumnin pohjalta
  • Kevät 2010, 8. Arjan Tiaisen autoilurunoja
  • Kevät 2010, 4. Mitä sähkö on?
  • Syksy 2010, 6. Bloggaan – olen olemassa
  • Syksy 2010, 9. Tieto- ja viestintätekniikan visioiden erittelyä lukiossa
  • Kevät 2011, 11. Internet pilaa aivoni (artikkeli)
  • Kevät 2012, 4. Miten digitaaliset lukulaitteet ja e-kirjat vaikuttavat lukemisen tapoihin?
  • Syksy 2012, 14. Millä perustein auto valitaan? (katkelma Tekniikan maailman artikkelista)
  • Syksy 2013, 5. Muuttuuko minuus netissä?
  • Syksy 2013, 13. Nanoteknologian mahdollisuudet (Euroopan komission esite)
  • Kevät 2014, 14. Kjell Westön teknologia-aiheinen kolumni: Mitä meistä jää jäljelle?
  • Syksy 2014, 1. Pelastaako peliteollisuus Suomen?
  • Syksy 2014, 13. Mihin sinä voisit käyttää 3D-tulostuksen mahdollisuuksia omassa arkielämässäsi (aineistona Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien lehtijutut)?
  • Syksy 2015, 1. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa internetissä. Miksi verkosta on vaikea irtautua?
  • Syksy 2016, 3. Miksi oman osaamisen ja tekemisen jakamisesta sosiaalisessa mediassa on tullut suosittua?
  • Syksy 2016, 6. Auton ja autoilun tulevaisuus
  • Kevät 2017, 2. Älypuhelin, älykello, älymateriaalit, älytalo, älyvaatteet… Älytekniikka levittäytyy kaikkialle. Pohdi sen mahdollisuuksia ja uhkia.
  • Syksy 2017, 14. Esitä näkemyksesi trollauksesta ilmiönä Wikipedia-artikkelin  ja omien kokemustesi perusteella.

Tasa-arvo, vallankäyttö

  • Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
  • Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
  • Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
  • Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
  • Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
  • Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)
  • Kevät 2009, 10. Nuorten sananvalta koulussa (MLL:n nettikyselyn pohjalta)
  • Kevät 2009, 3. Aikamme voittajia ja häviäjiä (esim. eriarvoisuuden näkökulmasta)
  • Syksy 2010, 10. Vanhusten parisuhdeongelmia ja eriarvoisuutta (uutinen)
  • Kevät 2011, 13. ”Ongelmalliset” kympin tytöt (kolumni)
  • Syksy 2011, 12. Loppuuko köyhyys koskaan? (pääkirjoitus)
  • Kevät 2013, 11. Tasa-arvoa tilastojen perusteella: naisten murskatappio
  • Syksy 2015, 8. Kynän ja kumin vuoropuhelu lyhyessä dialogissa
  • Syksy 2015, 8. Jarkko Niemisen homofobian vastainen kolumni
  • Kevät 2016, 9. Kuluttajan vaikutusmahdollisuuksien pohdintaa, aineistona ylikansallisten yhtiöiden brändikaavio
  • Kevät 2016, 10. Katkelma kirjasta Puolikas taivasta, aiheena sukupuolten välinen epätasa-arvo
  • Syksy 2016, 1. Rangaistuksen tarkoitus
  • Kevät 2017, 10. Millaisia ajatuksia Vesa Nevalaisen blogikirjoitus herättää kiusaamisesta ja sen seurauksista?

Politiikka, historia ja talous

  • Kevät 2007, 3. Jättääkö teollisuus Suomen?
  • Syksy 2008, 7. Maailma ilman rajoja?
  • Kevät 2009, 4. Miksi Lähi-itään ei saada rauhaa?
  • Syksy 2009, 2. Aasiako länsimaistuu?
  • Syksy 2009, 6. Suomen sodasta 200 vuotta. Mikä sotamuistoissa kiehtoo?
  • Kevät 2010, 6. Pitäisikö Suomen matkia Ruotsia ja siirtyä ammattiarmeijaan?
  • Kevät 2010, 12. Jaakko Lyytisen artikkeli ja elävät Suomi-myytit
  • Syksy 2010, 11. Venäjää ei tunneta tarpeeksi -artikkeli
  • Kevät 2011, 2. Presidentin valtaoikeudet Suomessa
  • Kevät 2012, 7. Miten terrorismin uhka vaikuttaa elämäämme?
  • Syksy 2012, 7. Voiko Suomi selvitä ilman muita maita?
  • Syksy 2013, 3. Kiina – uusi maailmanvalta
  • Kevät 2013, 3. Miltä lentoliikenteen tulevaisuus näyttää?
  • Syksy 2013, 4. Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ja niiden syyt
  • Kevät 2014, 3.  Miten pankit vaikuttavat nykyihmisen elämään? (J. K. Paasikiven sitaatti vuodelta 1923)
  • Syksy 2014, 4. Pohdi kansainvälisen nykypolitiikan voimatasapainon muutoksia.
  • Syksy 2014, 14. Mihin verorahoja pitäisi käyttää? Pohdi kysymystä Heikki Hiilamon kolumnin pohjalta.
  • Kevät 2015, 5. Kuka on köyhä nykypäivän Suomessa?
  • Syksy 2015, 3. Miten toinen maailmansota vaikutti eurooppalaiseen kulttuuriin?
  • Syksy 2015, 5. Talouskasvun ja hyvinvoinnin suhteen pohdintaa
  • Syksy 2015, 12. Laadun pohdintaa esim. talousnäkökulmasta, aineistona netin eri keskustelufoorumeista katkelmia
  • Kevät 2017, 9. Kenelle Eurooppa on paratiisi? Pohdi kysymystä Hassan Blasimin runon valossa.
  • Syksy 2017, 3. Liittoutunut vai liittoutumaton Suomi?

Urheilu

  • Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  • Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
  • Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
  • Kevät 2008, 13. Urheilutilaston analysointia
  • Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)
  • Kevät 2009, 6. Urheilijan elämäntilanne huippu-uran jälkeen
  • Syksy 2009, 4. Jalkapalloa sanotaan maailman kauneimmaksi peliksi
  • Kevät 2010, 7. Urheilu bisneksenä
  • Syksy 2010, 12. Jääkiekkoa rienaava kolumni
  • Kevät 2011, 5. Urheilun ympäristövaikutukset
  • Syksy 2011, 5. Rakkaudesta urheiluun
  • Kevät 2013, 13. Ota kantaa urheiluohjelmien maksullisuuteen (Petteri Järvisen kolumni)
  • Syksy 2013, 7. Onko yksilöurheilun aika ohi?
  • Syksy 2013, 10. Urheilu ja suomalaisuus Arto Mellerin runossa Olympia
  • Syksy 2014, 3. Valmentaja – joukkueen tärkein jäsen?
  • Kevät 2015, 3. Hyväksi häviäjäksi voi oppia. Ota kantaa väitteeseen.
  • Kevät 2015, 7. Loistavaa taktiikkaa
  • Syksy 2015, 4. Urheilun pimeämpi puoli
  • Syksy 2017, 6. Joukkueurheilun sanotaan vaikuttavan myönteisesti nuoren ihmisen sosiaaliseen kehitykseen. Ota kantaa väitteeseen.

Perhe-elämä, koulutus ja kasvatus

  • Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
  • Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
  • Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
  • Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
  • Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
  • Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
  • Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
  • Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
  • Kevät 2009, 13. Nuorten itsenäistyminen Intiassa ja Suomessa (kolumni)
  • Syksy 2009, 3. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman pohdintaa
  • Kevät 2010, 1. Kaunokirjallisuus, lapsuudenkuvaukset ja omat lukukokemukset
  • Kevät 2011, 3. Kuka lasta nykyään kasvattaa?
  • Kevät 2011, 8. Isän ja pojan suhde Juha Itkosen novellissa Kaupankäyntiä
  • Syksy 2011, 11. Kiitollisuus suomalaisen yhteiskunnan palveluista jne. (essee)
  • Kevät 2012, 1. Mitä koulussa voi oppia työelämää varten?
  • Kevät 2012, 13. Mitä mieltä olet monisuorittamisesta? (uutinen)
  • Syksy 2012, 1. Onko koulunkäynti helppoa vai vaikeaa?
  • Kevät 2013, 5. Tarvitaanko ikärajoja?
  • Kevät 2013, 7. Koulu radikalisoi nuoria myöhemmässä elämässä
  • Kevät 2013, 9. Analysoi ja tulkitse veljesten välisiä suhteita Sari Mikkosen novellissa Hinta
  • Syksy 2013, 12. Vaikuttaako koulun koko poikien koulumenestykseen? (aineistona artikkeli)
  • Kevät 2014, 11. Ota kantaa Juhani Mykkäsen kolumniin ”Kielten opiskelu on ajanhukkaa”.
  • Kevät 2014, 12. Miten digitalisoituminen vaikuttaa kouluun ja oppimiseen? (aineistona uutisartikkeli)
  • Syksy 2014, 12. Miltä perheen tulevaisuus näyttää parin tilaston valossa?
  • Syksy 2015, 7. Oman kasvatuksen pohdintaa Topeliuksen sadun avulla
  • Syksy 2015, 13. Vastine Esa Liljan kolumniin Laiska abi, lue edes tämä
  • Kevät 2016, 11. Mihin sivistystä tarvitaan? Samuli Heimosen nykysivistyksen pohdintaa, lähde souli.fi
  • Kevät 2016, 12. Voiko arkea rakastaa? Aineistona on Sinikka Nopolan pakina.
  • Syksy 2016, 9. Ota kantaa muutamaan Maarit Korhosen kouluaiheiseen teesiin. Veera Nuutisen valitsema sikermä Voima 7/2014
  • Kevät 2017, 6. Mihin ylioppilaskirjoituksia tarvitaan?
  • Kevät 2017, 11. Ota kantaa Kirsi Vainio-Korhosen kolumnissa Mitä koulun historia on?  esitettyihin näkemyksiin.

Yhteiskunta, ympäristö ja luonnontieteet

  • Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
  • Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
  • Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
  • Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
  • Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset
  • Kevät 2009, 11. Ilmasto lämpenee ja jäätiköt sulavat (artikkeli ja tilasto)
  • Syksy 2009, 7. Epidemioiden aika ei ole ohi
  • Kevät 2010, 11. Uhanalaisten kalalajien pelastaminen (uutinen)
  • Syksy 2010, 3. Värien moninainen merkitys (luonto, taide, mainonta jne.)
  • Syksy 2010, 5. Onko metsällä mitään merkitystä?
  • Kevät 2011, 6. Mitä syömme vuonna 2030?
  • Kevät 2011, 7. Tiede tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 14. Oliko ennen kaikki paremmin? (diagrammeja)
  • Syksy 2011, 3. Onko sähköauto ekologisesti kestävä ratkaisu?
  • Syksy 2011, 7. Muuttavatko maahanmuuttajat maata?
  • Kevät 2012, 6. Kirkko yhteiskunnallisena vaikuttajana
  • Kevät 2012, 10. Mitä ajatuksia muuttovirrat sinussa herättävät? (artikkeli)
  • Kevät 2012, 12. Pohdi kotoutumista (yleisönosastokirjoitus)
  • Kevät 2012, 14. Pitäisikö lajien lisääntymistä säädellä? (artikkeli)
  • Syksy 2012, 6. Aurinko – ystävä vai vihollinen?
  • Syksy 2012, 11. Mikä on vihapuhetta? (katkelma artikkelista)
  • Syksy 2012, 13. Miltä näyttää maailma Metro-lehden etusivun perusteella?
  • Kevät 2013, 14. Onko kansalaisten turvallisuus uhattuna (poliisin tilastoja vuodelta 2010)
  • Kevät 2013, 12. Mielikuvia Suomesta (katkelma maahanmuuttajille jaettavasta oppaasta)
  • Kevät 2014, 5. Kannattaako Suomessa yhä ryhtyä maanviljelijäksi?
  • Kevät 2014, 7. Lähellä luontoa
  • Kevät 2014 13. Vuoden 2013 ajokorttiuudistuksen tarpeellisuus. (aineistona Trafin tiedote)
  • Syksy 2014, 2. Vesi – elämän ehto ja kulutushyödyke
  • Kevät 2015, 3. Mediassa puhutaan usein esimerkiksi ruoka-aineiden, kemikaalien, elämäntapojen ja sääilmiöiden vaaroista. Arvioi median toimintaa uhkien esille tuojana.
  • Kevät 2015, 10.Kirjassaan Kalaharin aamunkoitto tietokirjailija Lasse Berg haastattelee kehityspsykologi Leonard D. Katzia. Ota kantaa tekstissä esitettyihin näkemyksiin.
  • Kevät 2015, 13. Pohdi arktisen alueen käyttöä. Käytä  apunasi  artikkelia  Kaikki  haluavat  oman  siivun  Arktisen  alueen  rikkauksista.
  • Kevät 2015, 14. Mitä isänmaallisuus tarkoittaa nykyajan Suomessa? Pohdi kysymystä Ville Kivimäen haastattelun valossa.
  • Syksy 2015, 9. Suomalaisen elämäntavan pohtimista tilastojen ja omien kokemusten avulla
  • Kevät 2016, 2. Mitä keksintöä ihmiskunta eniten tarvitsisi?
  • Kevät 2016, 3. Pohdi melua valitsemastasi näkökulmasta
  • Kevät 2016, 4. Yhteistyötä yli rajojen (valmis otsikko)
  • Kevät 2016, 6. Olisiko sinusta yrittäjäksi? (yhteiskunnallinen näkökulma)
  • Syksy 2016, 11. Sananvapauden rajojen pohdintaa, aineistona Tuomo Tammisen teksti lehdessä Yliopisto  6/2015
  • Kevät 2017, 11. Pohdi yksilön mahdollisuuksia paljastaa median välittämää väärää tietoa. Käytä esimerkkinä uutista  ja muita tuntemiasi tapauksia.
  • Syksy 2017, 4. Kirjoita jostakin Suomessa vaikuttavasta ääriliikkeestä. Rajaa tarkastelullesi näkökulma ja otsikoi tekstisi sen mukaan.
  • Syksy 2017, 5. Muovista on paljon hyötyä ja iloa, mutta siihen liittyy myös ekologisia ongelmia. Pohdi muoviin liittyviä ristiriitaisuuksia.
  • Syksy 2017, Monet nuoret ottivat 1970-luvulla kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joita Larry Silvánin (1955–1976) runot nostavat esille. Pohdi, ovatko runojen kritiikin kohteet edelleen ajankohtaisia.

 Tunne-elämä, psykologia

  • Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
  • Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä “oikeasta”)
  • Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
  • Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
  • Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
  • Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  • Syksy 2009, 14. Eino Säisän Elämäntuska-treffinovellin tulkinta
  • Syksy 2009, 9. Unen ja todellisuuden suhde (Koskenniemen ja Szymborskan runoja)
  • Kevät 2010, 9. Joonas Konstigin novelli Pajunkissat
  • Kevät 2010, 2. Miten kokemukset heijastuvat uniin?
  • Syksy 2010, 8. Ihastumista Petri Tammisen novellissa (Rakkautta ensi silmäyksellä)
  • Kevät 2012, 3. Onko narsismi ongelma?
  • Kevät 2013, 6. Hyvä, paha yksinäisyys
  • Syksy 2013, 11. Ujous ongelmana (aineistona opiskelijoiden tukikeskuksen julkaisu)
  • Kevät 2014, 6. Siltä matkalta löysin itseni tai Sillä matkalla kadotin itseni
  • Kevät 2014, 10. Mitä Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu -kirjan luku kertoo peloista ja niiden hallinnasta?
  • Kevät 2016, 8. Nuoruuden olemuksen jäljillä, aiheena runot (mm. Juice Leskinen ja Pablo Neruda)
  • Syksy 2017, 12. Nuorten univelan pohdintaa omien kokemusten ja Suomen Kuvalehdin jutun perusteella
  • Kevät 2017, 4. Tarpeellinen ja tarpeeton pelko
  • Syksy 2017, 1. Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
  • Syksy 2017, 9. Hannele Huovin faabeli Tapiiri kuvaa vastakkaisia tapoja asennoitua elämään. Pohdi, oletko itse tapiiri vai pekari.
  • Syksy 2017, 10. Punnitse omaa käsitystäsi onnellisuudesta Tommi Melenderin ja Frank Martelan näkemyksiä vasten (Anna-lehden haastattelu).

Mitä on populismi?

Mitä on populismi?Mitä on populismi? by Jan-Werner Müller
My rating: 4 of 5 stars

Jan-Werner Müller kirjoittaa varsin yleistajuisesti, mistä populismista on kysymys, miten populismin tunnistaa ja mihin ja millä keinoin populisti pyrkii tavoitteeseensa. Princetonin yliopiston politiikan professori tietää aiheensa perin pohjin ja havainnollistaa hyvin, jotta politiikkaan perehtymätön lukija oivaltaa, millaisia vippaskonsteja ja huiputusta propagandistit – niin populistit kuin sellaiseksi syyttävätkin – käyttävät eri poliittisilla foorumeilla.

Johdannon jälkeen päästään varsinaiseen aiheeseen, eli määritellään, mitä populistit sanovat, seuraavaksi, mitä he tekevät olleessaan vallassa, ja lopuksi vielä selvitellään ohjeita populistien kanssa toimimiseen.

Müller kertoo kirjansa loppupuolella, mistä populismi sanana on lähtöisin. Palataan vuoteen 1892, jolloin Yhdysvalloissa perustettiin maanviljelijöiden puolue nimeltään People’s Party, ja siitä kehitettiin lyhenne Pops. Ennen kuin huomattiinkaan, sen kannattajia nimitettiin populisteiksi. Sittemmin sanalla on ymmärretty kansaan vetoamista, ja onpa sitä pidetty hyvänä vaalisloganinakin. Mm. Yhdysvaltojen entinen presidentti Jimmy Carter kehui aikoinaan olevansa populisti. Nykyään oikeistopopulismi on muodostunut lähes haukkumasanaksi, ja vasemmistopopulismin olemassaolo on jopa kiistetty. Kirjoittajan mukaan populismi ei kuitenkaan koske politiikan sisältöä vaan enemmänkin keinoja, eikä se ole mikään poliittinen oppi, vaan hajanaisia väitteitä, joilla edistetään populistisia pyrkimyksiä. Vallanpitäjien vastustaminen ei sinänsä ole populismia, vaikka niin usein kuulee väitettävän.

“Todellinen” kansan puolue

No, kuka sitten on populisti? Tyypillinen populistipuolue pyrkii luomaan yksimuotoisen kansan, joka palvelee populistisen liikkeen päämääriä. Silloin, kun poliitikko puhuu ”kansan syvistä riveistä”, ”hiljaisesta enemmistöstä” tai että ”kansa kyllä tietää”, äänestäjän pitäisi tunnistaa, että populismiahan tämä on. Populistiset puolueet vetoavat kansaan, onpa (Itävallassa) puolue nimeltä Kansanpuolue. Se ei tietenkään edusta koko kansaa, vaikka populisti muuta yrittää väittää. Edustuksellisissa demokratioissa näillä liikkeillä on puoluetta ja ideologiaa ylevämpi metapoliittinen illuusio moraalisesti puhtaasta kansasta, joka nousee yhtenä rintamana korruptoituneita vallanpitäjiä vastaan. Vain osa kansasta on siis ”todellista kansaa”, ja muiden on tultava sen kaltaiseksi, jotta voisi siihen lukeutua. Taikasana voi olla epäisänmaallisuus eli Yhdysvalloissa epäamerikkalaisuus. Populistien edustusväite on aina puhtaasti moraalinen ja symbolinen eikä sitä voi todistaa empiirisesti vääräksi.

Populisteista annetaan hyviä esimerkkejä eri aikakausina. Ranskan vallankumouksen diktaattorimestaaja Robespierre julisti olevansa kansa. Ihan samaa hehkutti Venezuelan entinen presidentti Hugo Chávez: ”Minä olen kansa.” Mukaan on saatu myös Donald Trump vaatimuksineen ”yhdistää kansa”, siis sellainen kansa, joka ”tekee Amerikasta jälleen suuren” ja joka innostuu tyhjistä ja mauttomista kielikuvista. Trump on järkeillyt, että oppositio, joka vastustaa hallitusta ja hänen toimiaan, on itse asiassa oman kansansa vastustaja. Sopivin annoksin (140 merkin Twitter-imperatiivein) toistoa toiston perään tämä ”Twitterin Hemingway” saa viestinsä digiaikana useinkin perille. Muita populisteja tuodaan estradille eri maista: Yhdysvalloista McCarthy ja Wallace, Venäjältä Putin, Tšekeistä Babiš, Unkarista Orbán, Turkista Erdogan, Venezuelan Maduro ja muutama muu kuten Le Pen Ranskasta, Kreikan Syriza, Geert Wilders Hollannista, Beppe Grillo ja Silvio Berlusconi Italiasta, Evo Morales Boliviasta ja Nigel Farage Isosta-Britanniasta.

George Wallace vauhdissa

Useinkin populistiset liikkeet pitävät itseään vastavoimana korruptoituneelle eliitille, jota Suomessakin on nimitetty ”seteliselkärankaisiksi”. Tarvitaan siis moraalisesti puhtaita edustajia, jotta ”rötösherrat” ja muut ”kansan sortajat” saadaan kiinni ja omat miehet tilalle, jotta “kansan ääni” kuuluu. Tämä kuvaa kirjoittajan mielestä parhaiten populistien moraalista käsitystä kuvitella politiikka. Seuraavaksi luodaan illuusio, että kansa todellakin voi hallita. Sitä varten tarvitaan tietysti populistisen liikkeen omat edustajat hallintoon, niin oikeuslaitokseen kuin muuallekin virkamieskoneistoon. Epäluotettava aines poistetaan ja hallintojärjestelmä yhdenmukaistetaan sen tahtoon, toisin sanoen hallinto kolonisoidaan (niin kuin Turkissa hallinto on miehitetty ”sopivalla” aineksella vallankumousyrityksen jälkeen). Moniarvoisuus nähdään epätoivottavana ja epädemokraattisena, sillä hallitsevat populistithan ovat saaneet mandaattinsa suoraan kansalta. Siksi moniarvoisuutta vastustetaan ja oppositio pyritään sulkemaan ”kansan” ulkopuolelle. Populistisille väitteillä haetaan uskottavuutta mitä eriskummallisimmista salaliittoteorioista, ulkovaltojen vehkeilystä ja informaatio-operaatioista.

Siinä vaiheessa kun perustuslaki on saatu halutuksi (esim. itäisessä Euroopassa), oppositiota ja kansalaisjärjestöjä pyritään tukahduttamaan lainsäädännöllisin keinoin, sillä vastustavathan nämä voimat ”kansan hallintaa”. Unkarista on hyviä esimerkkejä, miten järjestetään konsultaatioita, siis (eräänlaisia) hyödyttömiä kansanäänestyksiä, joiden lopputulos ei johda mihinkään tiettyyn päätökseen, vaan sen tarkoitus on oikeuttaa vallanpitäjiä heidän haluamiinsa toimiin. Se on mahdollista, kun kansa on kerran antanut hallitukselle yksiselitteisen mandaatin. Poliittisesti hallitus ja parlamentti voivat olla äärioikeistoa tai vasemmistoa, ja toimintatavat ovat suurin piirtein samat Venezuelassa kuin Puolassakin.

Paradoksaalista on lähinnä Pohjolassa suhtautuminen äärioikeistoon, joka on vallanpitäjien mukaan uhka ja jonka toimintaa voidaan pitää moraalisesti tuomittavana. Poliittisessa retoriikassa tämä onkin populistinen valinta, sillä heidän (eli populismia mustamaalaamiseen käyttävien agitaattorien) omat kannattajansahan toimivat niin kuin ”kansan” pitääkin, siis moraalisesti ”oikein” ja usein nämä moniarvoisuuden ja -kulttuurisuuden puolustajat haluavatkin eristää äärioikeiston ja jopa sen kannattajat, mitä Müller pitääkin kummallisena. Toisin sanoen heidän toimintansa eräitä poliittisia ryhmittymiä vastaan on suvaitsematonta moninaisuuden vastustamista – siis sitä itseään populismia.

Aika usein meilläkin vaaditaan jos jonkinlaista nollatoleranssia jonkin asian suhteen jakamalla kansa moralistisesti ja perin mustavalkoisesti kahtia. Jokin toiminta nähdään poliittisesti tuomittavana ja epämoraalisena, vaikka (Kaltwasserin mukaan) moraalikriteeri onkin vain yksi identiteettipolitiikan muoto. Poliittisessa retoriikassa vaaditaan usein suvaitsevaisuutta ja silti itse toimitaan populistisen suvaitsemattomasti vetoamalla epämääräisesti oletettuihin yhteisiin arvoihin – tietysti sellaisiin arvoihin kuin ”todelliseen kansaan” kuuluvan pitääkin edustaa ja kunnioittaa.

Kaiken kaikkiaan kirja on asiantuntevan analyyttisesti ja kiihkottomasti kirjoitettu ja saa lukijan ajattelemaan, mihin populismi perustuu ja mikä on sen syvin olemus. Ei siis kannata enää uskoa sellaisenaan aamu- ja iltapäivälehtien populistista höttöä ollenkaan – tai ainakin suhtautua siihen aiempaa kriittisemmin.

View all my reviews