Verkko-opiskelua (osa I)

Sarjassa seurataan, miten Lohjan Yhteislyseon lukiossa käytetään sähköistä, vuorovaikutteista Verkko-oppikirjaa.

Miten valmisteltiin?verkko2

Kesällä lukion aloittavat opiskelijat saivat oppilaitokselta viestin, että tietokoneiden käyttöä edellytetään lukio-opinnoissa. Syksyn aikana oppilaat ottivat omia laitteita käyttöönsä tai ostivat oppilaitoksen kautta kannettavan tietokoneen. Nämä laitteet toimitettiin oppilaille toisen jakson loppuun mennessä.

Toisen jakson aikana lukion ensimmäisen luokan oppilaille järjestettiin Wilmassa kysely, jonka perusteella parisentusinaa oppilasta päätti osallistua koulun ensimmäiseen sähköiseen oppikirjakokeiluun. Kirja on valmis ja muokattava nykyistä opetussuunnitelmaa toteuttava lukion oppimateriaali, joka korvaa painetun oppikirjan.

Miten aloitettiin?

Ensimmäisten tuntien aikana otettiin oppimisympäristö haltuun, tutustuttiin oppikirjaan, sen ominaisuuksiin, yhteistyömenelmiin ja kirjassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja orientoiduttiin oppilaskeskeiseen tapaan opiskella. Oppilaspalautteen mukaan oppimisympäristö vaikutti helpommalta omaksua kuin Moodle.

Parin oppitunnin jälkeen kysyin kurssin tavoitteista ja valinnasta, miksi opiskella sähköisesti.

Tavoiteenani on oppia käyttämään tätä pedanetin systeemiä. Samalla haluan edistää omaa äidinkielen osaamistani. Tavoittelen kiitettävää arvosanaa.

Tavoitteeni kursilla on oppia tuottamaan sujuvaa tekstiä. Myös oppia hallitsemaan tietokonetta opiskelussa ja tuottamaan kurssitöitä. Tietysti myös päästä kurssista läpi mahdollisimman hyvällä arvosanalla.

Tavoitteeni on nostaa äidinkielen numeroa ja päästä kurssista läpi. Haluan myös oppia kirjoittamaan sujuvaa tekstia, etenkin esseiden takia. Olisi myös kiva oppia käyttämään sähköistä oppikirjaa ja tietokonetta mahdollisimman sujuvasti koulutehtävissä.

Että kirjoittaisin nopeammin sekä koneella, että käsin. Osaisin viitata pohjatekstiin entistä paremmin. Sitten että osaisin käyttää konetta entistä paremmin.

Haluaisin nostaa äidinkielen arvosanaani joka on hieman laskenut tultuani lukioon. Ryhmänohjaajani sanoi että äidinkieli on tärkeä aine ja sen numeroa olisi hyvä nostaa. Toivoisin myös että tämä kurssin avulla oppisin käyttämään sähköistä kirjaa ja muutenkin opiskelemaan käyttäen tietokonetta.

Kymmenennellä tunnilla oppilailta kysyttiin mielipiteitä printtikirjan (Särmä) ja sähköisen oppikirjan (Verkko) eroista ja omista opiskelukokemuksista. Kaikki kurssin oppilaat käyttivät lukion ensimmäisellä kurssilla Särmää (Käsikirja ja kurssivihko)

Verrattuna viime äidinkielen kurssiin pidän tästä enemmän, koska jää enemmän aikaa tehtäville, kun opettaja ei puhu niin paljon. Lisäksi tietotekniikan opettelusta on aina hyötyä tulevaisuudessa.

Itsenäisestä tietokoneen käytöstä pidän paljon vaikka aluksi olinkin skeptinen. Opiskelu ryhmässä ja omaehtoisesti on paljon opettavampaa kuin opejohtoinen opiskelu.

Pidän enemmän tästä kurssista kun ensimmäisestä jossa ei tietokoneita käytetty. Ryhmässä työskentely on myös paljon mukavampaa. Sähköinen kirja on paljon kätevämpi kuin fyysinen kirja. Ei tarvitse kantaa painavaa äidinkielenkirjaa mukana. Kirjoittaminenkin on sujuvampaa eikä yhtä väsyttävää.

Nykyinen kurssi on rennompaa ja oppilaskeskeisempää. Opettaminen on yksinkertaista ja oppiminen mukavaa.

Tämä tietokoneäikkä on paljon parempi ja mukavampi, kuin normaali opettajajohtoinen opetus.

Kirja on aina mukana eikä sitä voi unohtaa koska se on netissä. Voin opiskella missä tahansa milloin tahansa.

Tietoa asioista on nopea etsiä, myös kirjoittaminen on nopeaa ja vaivatonta joten töitä jaksaa tehdä paremmin.

Kun on mukavempi opiskella uskoisin enemmän asioita jäävän muistiin.

Katso loputkin vastaukset. Kielteistä palautetta ei tullut ollenkaan.

Opettajan näkökulmasta

eric

Ericsson GA 628

Vuosia on vierähtänyt siitä, kun ajoin opintojen loppuvaiheessa syksyllä 1995 Turusta Someron lukioon opettamaan äidinkieltä muutamaksi kuukaudeksi. Tietokoneiden näytöt olivat valtavia pönttöjä, ja silloiseen nettiin pääsi enintään 64 kilotavun nopeudella. Puhelin oli järkyttävä kapula, jonka näytöllä oli muutamalle merkille tilaa.

Valmistumisen jälkeen muutaman lukion ja kiertelyvuoden jälkeen asuinpaikaksi valikoitui Lohja. Opetusmenetelmät tuntuivat jämähtäneen paikoilleen, siis sellaisiksi, joita käytin itsekin opiskellessani lukiossa. Sittemmin koulusta tuttua Sampo-sarjaa on uudistettu, nimet ovat vaihtuneet, ja samoja ideoita on kierrätetty kirjasarjoista toiseen. Nämä perustuvat  viime vuosisadan tapaan opettaa ja oppia. Kurssilla käytössä oleva oppikirjasarja perustuu mm. oppilaskeskeisyyteen, ja se mahdollistaa oppijalle enemmän vastuuta oppimisesta. Ks. myös 2000-luvun taidot -tekstit.

Oppilaille tuntuu sopivan, että he saavat itse päättää enemmän opiskelustaan.  Samansuuntaista viestiä on myös tässä tekstissä olevissa palautteissa. Järjestyshäiriöitä tai puuttumista omien päätelaitteiden viihdekäyttöön ei vielä ole ollut ollenkaan.

 

 

 

 

 

Tekstitaidon koe syksy 2014 (12.9.2014) – lähilukua

Lue tehtävävihko ja valitse koetehtävistä yksi ja kirjoita tehtävänannon mukainen vastausteksti. Tutustu tekstitaidon vastauksen kirjoittamisen ohjeisiin. Luonnostele vastausta ottamalla huomioon tehtävänannon jälkeiset ohjeet. Älä viittaa muihin aineiston ulkopuolisiiin teksteihin.

1. Mitä katkelman perusteella voi päätellä Rahalla saa -romaanin henkilöiden elämäntavoista
ja arvoista?

Silmäile kirja-arviosta, mitä romaanissa tapahtuu.
Merkitse katkelmasta kohdat, joista paljastuu miesten suhtautuminen muihin ihmisiin.
Miten katkelmassa näkyy suhde rahaan ja tavaroihin?
Miten JW eroaa muista katkelman henkilöhahmoista?
Millaista ihmistyyppiä he edustavat?

2. Mistä syntyy Rahalla saa -romaanin katkelman tyyli?

Eroaako romaanin ilmaisutapa muista lukemistasi romaaneista (jännitys / rikos)?
Alleviivaa eroavaisuudet normaalista asiatyylistä, kuten alatyyli ja arkityyli jne.
Listaa katkelman sanoja yhdistäviä piirteitä ja sanaperheitä.
Miten retoriset keinot ja sävy vaikuttavat tekstin tyyliin (erilaisia sävyjä)?
Erittele lause- ja virkerakenteita, esim. onko se pelkistettyä, kuvailevaa, vaihtelevaa jne.
Millaiselta katkelman kokonaisrakenne vaikuttaa: näkökulma, asenne, rytmi jne.

3. Miten kertomusmuoto tukee Rapalan markkinointitekstin (s. 5) tavoitteita?birds

(Tehtävänanto on ongelmallinen: tekstiä ei ole enää saatavilla, joten oletetaan, että sillä on pyritty edistämään myönteistä mielikuvaa Rapalasta ja yrityksen tuotteista.)


Kirjoita muutaman virkkeen luonnos, johon lisäät jokaisen jakson ydinvirkkeen ja yhden tukivirkkeen.
Mitä ja miksi joitakin asioita painotetaan ja mihin sillä pyritään?
Millaisen mielikuvan kertomus välittää Rapalan luojasta ja tuotteista?
Huomioi jäsentelytapa (aikajärjestys) ja myös kuvitus ja kuvateksti.
Miten kertomus liittyy Rapalan brändiin?

4. Erittele Turkkia käsittelevien tekstien (s. 6–8) tekstilajipiirteitä.

Silmäile Kirsti Härkösen Kunniallisen naisen taakka -kirjasta kirjoitettua kritiikkiä.
Kirja on tekstilajiltaan raportti. Miten se ilmenee tekstikatkelmassa?
Toinen teksteistä on genreltään matkailuesite. Mitä yhteisiä piirteitä matkakohde-esittelyissä on?
Kolmas teksteistä on tekstikokonaisuus eli Turkin valtion ylläpitämä matkailusivuston etusivu. Avaa sitä genreanalyysin avulla ja listaa tekstilajipiirteitä.
Tee vastauksesi loppuun yhteenveto tms. Älä laadi toisistaan irrallisia erittelyjä.

5. Millaisen kuvan aineiston tekstit (s. 6–8) rakentavat Turkista?

Määrittele jokaisen tekstin teesi, tavoite ja kohderyhmä.
Vertaile aineistoja keskenään: listaa erot ja yhtäläisyydet (Venn-diagrammi).
Käsittele tekstejä rinnakkain ja pyri tavoittamaan ideologia tekstien taustalla.
Lue tekstianalyysiohjeita ja sovella niitä.

Aineistot

  •  Jens Lapidus, Rahalla saa (2006), suom. Anu Koivunen (2008), katkelma romaanista
  • Normark Suomi Oy:n sivustolla oleva henkilökuva Lauri Rapalasta <http://www.normark.fi/tuotelistaus/rapala_tarina>. Luettu 14.8.2013. (ei saatavilla sähköisesti)
  • Kirsti Härkönen, Kunniallisen naisen taakka – raportti seksuaalisesta väkivallasta Turkissa (2004), katkelma tietokirjasta (yo-kokeen tehtävissä kirjan nimi vain osittain)
  • Mika Minetti: Istanbul Tanssin pyöreissä,  Sanoma Media Finland Oy:n julkaisema Me Naiset -lehden matkailuliite (ks. netistä)
  • Turkin valtion kulttuuri- ja matkailutoimiston sivuston etusivu (vanha versio) <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013. (yo-kokeen tehtävissä julkaisijan nimi vain osittain)

 

Pulpetista omaan oppimisympäristöön

Se oli silloin ennen...

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, jossa oppiminen tapahtuu. Oppilaitos ja luokkahuone on tavallisin muodollisen opetuksen ympäristö, jossa yksittäinen kurssiin liittyvä oppitunti pidetään. Siihen kuuluvat lisäksi samassa tilassa toimivat ihmiset sekä käytettävät välineet ja opetusmenetelmät. Tavallisin tapa yhä lienee se, että opettaja toimii behavioristisesti keppi ja porkkana -menetelmällä. Opettaja lähinnä välittää tietoa oppilaille ja on tiedon portinvartija (essentialismi, instruktivismi). Oppikirjat perustuvat oppikirjailijoiden ja eri asiantuntijoiden laatimiin artikkeleihin, mediateksteihin ja erilaisiin tehtäviin. Oppilaat tekevät yleensä samaan tahtiin heille osoitetut askareet. Ne puurretaan lähinnä opettajalle ja kurssit sisällöt päntätään koetta varten. Kelpo suorituksista opettaja palkitsee hyvällä arvosanalla. Huonosta menestyksestä, lintsaamisesta ja häiriköinnistä seuraa keppiä. Ylä- ja alakouluissa opettajat Wilma-merkinnöin muistuttavat huoltajia vaikeuksista suoriutua työstään.

Virtuaalioppimisympäristö on (usein) ajasta ja paikasta riippumaton, esim. paikallisesti asennettu tietokonesovellus tai opiskelusivusto, johon oppija pääsee omalta tai koulun päätelaitteelta. Muodollinen virtuaalioppimisympäristö on tavallisesti joko painettuun oppikirjaan jotenkin nivelletty kustantajan tarjoama ulkopuolisilta rajattu palvelu, joka yleensä vaatii kirjautumisen ja joka on kokonaan paperiton vaihtoehto. Nykyaikaisin virtuaalioppimisympäristö on e-oppikirja, joka toimii samalla sekä oppikirjana että yhteistoiminnallisena oppimisalustana, jossa oppijoiden vuorovaikutus kurssilla olevien oppilaiden ja opettajan kanssa tapahtuvat. Lisäksi on lukematon määrä opettajan ilmaiseksi käyttöön otettavissa olevia sähköisiä (ja tyhjiä) oppimisalustoja Edisonista Moodleen. Näihin opettaja rakentelee sisällön.

E-oppikirjassa kanssakäyminen on samantapaista kuin monissa sosiaalisen median palveluissa ja pilvipalveluissa. Oppilaat voivat viestiä keskenään, koko ryhmän tai pienemmän joukon kesken; opiskelu tapahtuu yhdessä, ja tekstejä voidaan tehdä ja muokata porukalla (konnektivismi). Asiakirjoja, kuvia ja videoita voidaan toimittaa kurssitovereille, pitää omaa oppimispäiväkirjaa, videoblogia sekä tehdä kurssin oppikirjaan omia merkintöjä, muistiinpanoja, alleviivauksia jne. Virtuaalinen koulukirja vapauttaa tiukkarajaisesta lukujärjestykseen ja luokkatilaan perustuvasta oppimisesta. Yksittäisiä tehtäviä ja sivuja voi kommentoida ja ohjata esim. oppijaa lisätiedon lähteille. Myös palautteenanto on monimuotoisempaa kuin sinikantisiin vihkoihin raapustettujen tunti- ja kotitehtävien kierrättäminen pulpetilta toiselle luokassa. Tarpeen mukaan voidaan käyttää myös sosiaalisen median ja muun sähköisen median palveluja rikastamaan opetusta.

Oma oppimisympäristö

Englanninkielinen Personal Learning Enviroment (PLE) tarkoittaa henkilökohtaista tai paremmin omaa oppimisympäristöä. Oppija opiskelee tällöin oma-aloitteisesti ja syventää esim. jollakin kurssilla tai oppiaineessa opetettavia sisältöjä. Oppiminen voi tapahtua esimerkiksi kurssitoverien tai jo pidemmälle ehtineiden kanssa, osittain tai kokonaan ilman yhteyttä kurssitehtäviin ja kouluopetukseen.

Oma oppimisympäristö

Omat oppimisympäristöt ja -verkostot

 

Case I oppilas

Jarno on lukion toisella luokalla ja käyttää monipuolisesti omia oppimisympäristöjä ja -verkostoja. Hän harrastaa salibandyä. Valmentaja on perustanut joukkueelle oman suljetun Facebook-ryhmän, jonka kautta lähettää viestejä pelaajille ja keskustelee heidän kanssaan. Ryhmässä hän jakaa linkkejä kuvattuihin otteluihin, jotka ovat pilvipalvelussa. Pelaajat katsovat pelejä ja saavat omaan pelisuoritukseensa liittyviä tarkkailu- ja palautetehtäviä, jotka tehdään samaisessa palvelussa. Muutamalla muulla joukkuekaverilla on yhteinen ryhmä WhatsAppia vastaavassa viestipalvelussa, jossa he keskustelevat toisinaan koulutehtävistä.

Koulussa äidinkieli ja englanti eivät suju tavoitteiden mukaisesti, sillä nuorukainen haaveilee urheilutoimittajan urasta. Englanninopettaja on osa-aikaeläkkeellä, ja hänen tietokoneensa käyttö rajoittuu Wilmaan ja sähköpostin lukemiseen. Äidinkielenopettaja on kieltänyt kännykät ja tabletit tunnilla, eikä yhden kurssin aikana käytetä tietokonetta muuhun kuin pariin tehtävään. Silloinkin haetaan lisätietoa opiskeltavasta asiasta googlaamalla kotona.

Englannin numerot ovat nousussa, sillä hän tutustui pelatessaan Starcraftia chicagolaiseen Lisaan, jonka isoisän isä oli muuttanut Pohjanmaalta Amerikkaan. Pappa opetti Lisalle muutaman sanan suomea, ja siitä asti tyttöä oli kiinnostanut esi-isien maa. Yhteinen harrastus, samankaltainen musiikkimaku ja yhteiset luonteenpiirteet saivat ystävyyden alkuun, ja siitä lähtien pelichattailu syventyi skypettelyksi. Yhteisiä musiikkilistoja luodaan Spotifyyn, ja Lisa innosti kääntämään Battlecrossin Wikipedia-sivuja suomeksi. Sitten Jarnon kaveri oli löytänyt Eliademystä kurssin, jossa yhdysvaltalainen high schoolin opettaja tarjoaa halpoja video-opetustunteja. Yhdessä he opettelevat amerikanenglantia, ja kuullunymärtämisetkin sujuvat koulussa paremmin.

Luovasta kirjoittamisesta kiinnostunut Jarno löysi kirjoittajayhteisön, Star trek -fanifiktiosivuston, jossa hän on kirjoittanut scifijuttuja ja vaihtanut ajatuksia muiden kirjoittajien kanssa. Siitä hän olisi halunnut tehdä äidinkielen kurssilla esityksen, mutta koska sisältö oli englanniksi, se ei opettajalle sopinut. Siksi Jarno alkoi kirjoittaa myös suomeksi  ja julkaista tekstijään: omaan Blogger-blogiin levyarvioita ja kirjata lukemaansa goodreads.comiin. Ensimmäisessä hänelle on kymmeniä seuraajia ja jälkimmäisessä kavereita, joiden tekstejä hän seuraa niin suomeksi kuin englanniksi. Tutkimalla verkosta löytämiään erikielisiä kirjoitusohjeita hänen tekstinsä ovat kehittyneet. Kannustavat blogikommentit ovat innostaneet Jarnoa entisestään, eivätkä tulevaisuuden haaveet tunne enää utopistisilta.

Case II opettaja

Sonia on kolmekymppinen biologian ja maantieteen opettaja lukiossa ja peruskoulussa. Saaristokylästä lähtöisin hänelle tärkeitä ovat vesiensuojelu, kestävä kehitys ja ympäristöbiologia. Kuusi vuotta sitten hän liittyi Facebookiin ja alkoi lisätä videoklippejä ja valokuvia kissoistaan. Sitten eräässä koulutuksessa kerrottiin, että Facebookia voi käyttää johonkin hyödylliseen, jopa oppimiseen.

Kissaihmisenä hän oli auttamassa Facebook-sivun perustamista rotuharrastajille. Se välittää tietoa ragdollista ja toimii jonkinlaisena tiedonjakoportaalina. Innokkaana luontokuvaajana Sonia päätti lähteä kokeilemaan myös Youtubea ja teki oppisisältöihin liittyviä luontovideoita omalle kanavalleen. Asiantuntevasti kuvatut videot saivat huomiota, ja yhteistyöhön lähteneillä kollegoille hän perusti Google Hangouts -ryhmän, jossa sovittiin yhteisesti palvelun kehittämisestä ja jossa keskustellaan filmeistä ja opetusmateriaaleista ennen niiden julkaisemista.

Samoihin aikoihin Sonia tapasi vanhan kurssitoverinsa Sometussa, jossa he liittyivät samaan biologian ryhmään, jossa yhdessä pohdittiin sosiaalisen median ja digitaalisen tekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Molemmilla oli samanlaiset visiot opetuksen ja oppimateriaalien kehittämisestä, ja ennen pitkää he pääsivät tekemään sähköisiä oppikirjoja. Kustantajalla on oma intranetin tapaan toimiva palvelu nimeltä Podio, johon oppikirjatyöryhmä on keskittänyt oman projektiviestintänsä, aikataulutuksensa ja työstää sillä yhdessäoppimistaan.

Sonia käyttää Yammeria omassa kunnassaan, jossa hän toimii kestävän kehityksen tiimin vetäjänä oppilaitoksille. He suunnittelevat yhteisesti projekteja alustalla, jakavat tietämystään sekä toisilleen että muiden oppilaitosten opettajille. Twitter-tiliään hän käyttää lähinnä tiedon talteenottoon eri medialähteistä sekä asiantuntijoiden jakaman materiaalin lukemiseen ja edelleenjakamiseen. Osan kuratoimasta sisällöstä hän jakaa Scoop.it:n kautta. Omaan aineeseen liittyvän nettisisällön Sonia suodattaa sekä Feedlyllä  että IFTTT:n reseptien avulla. Luontokuville on omat Pinterest-taulunsa, jonne myös oppilaat voivat lisätä ottamiaan kuvia joillakin kursseilla. Sen lisäksi Sonia on rakentanut erilaisia virtuaalisia luontopolkuja Googlen Panoramio-palveluun, jota käytetään oppitunneilla Google Earth -sovelluksella ja johon osa oppilaista voi lisätä sisältöjä.

padi2

Oltuaan kansainvälisessä opettajavaihto-ohjelmassa Sonian virtuaalimatkat yhdistettynä kouluopetukseen herättivät innostusta, ja nyt hänellä, sisilialaisella Nicolalla ja kreikkalaisella Alexisisilla on yhteinen projekti, joka liittyy ympäristöbiologiaan. Lukion oppilaat eri maista osallistuvat yhdessä portfolioiden tekoon ja oppivat samalla tuntemaan toisten kulttuuria ja tuntevat globaalia vastuuta elinympäristöstään. Erilaisia blogialustoja Sonia on käyttänyt pitkään, ja oppilaat tekevät e-portfolioita yhteistoiminnallisesti. Myös Wikipedia-artikkeleita on mahdollista tehdä, muokata ja tarkistaa osana opetusta. Sonia on myös ottanut oppilaansa mukaan suunnittelemaan ja kehittämään oppimista yhteisesti.

Elinikäinen oppiminen

Lukion tuleva opetussuunnitelma tulee korostamaan elinikäistä oppimista ja siihen kannustamista. Monien kustantajien tarjoama sähköisten oppikirjojen määräaikainen vuokrauspalvelu tuskin on sellaista. Sen sijaan mallissa, jossa oppija saa elinikäisen omistajuuden hankkimaansa oppikirjaan, tilanne on toinen.

Kun Jarno saa käyttöönsä muokattavan e-oppikirjan, hän pystyy ottamaan paremmin koko oppimisprosessin haltuun. Sonian ja kurssitovereiden mentoroidessa itsemääräytyvällä oppimisella eli heutagogialla on toivoa toteutua. Tällöin oppijoilla on mahdollisuus valita, mitä, milloin ja miten he opiskelevat. Näin oppimisesta tulee pääasia korvaten entisen mallin, jossa lähinnä keskitytään formatiiviseen arviointiin ja stardardoituihin kokeisiin, joissa mitataan yleensä enemmän taitoa vastata tietynlaiseen kokeeseen kuin oppimista.

Lukiolaki ja valtioneuvoston asetus (voimaantulo 1.12.2014 alkaen)

4 §
Elinikäinen oppiminen ja ohjaus

Koulutuksen tulee ohjata, innostaa ja luoda edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen sekä parantaa opiskelijan tulevaisuuden hallinta- ja valintataitoja sekä valmiuksia ura- ja elämänsuunnitteluun.

5 §
Opiskeluympäristöt ja toimintakulttuuri

Lukio-opinnoissa tulee hyödyntää monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät työelämän, jatko-opintojen sekä tieto- ja viestintäteknologian tuntemusta. Opiskeluympäristöjen tulee tukea opiskelijan opiskelumotivaatiota ja auttaa häntä löytämään omat vahvuutensa. Niiden tulee olla opiskelijan kokemuspiiriä monialaisesti rikastuttavia sekä pedagogisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia.

Lukion toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa, ja sen tulee edistää kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Opinnoissa tulee tavoitella myönteistä asennetta oppimiseen.

 

Sarjassa 2000-luvun taidot aiemmin ilmestyneet tekstit