Esseekokeen aiheita 2007 – 2016 (kevät)

Tutustu vanhoihin kokeisiin tai YLE Abitreenit.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi (vuodesta 2007). Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia. Kun valmistaudutaan päättökokeen esseekokeeseen, rajaus kannattaa.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta. Viimeiseen kategoriaan lisäsin tunne-elämän lisäksi psykologian.

Uskonto ja arvot

  • Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
  • Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  • Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
  • Kevät 2008, 12. Opettajako moraalinen suunnannäyttäjä? (artikkeli)
  • Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia
  • Syksy 2009, 13. Pultsareihin suhtautuminen (Riku Korhosen kolumnin perusteella)
  • Kevät 2010, 13. Jyrki Kiiskisen kolumnin pohjalta Raamatun neljännen käskyn merkitys nykyaikana
  • Syksy 2010, 1. Mitä kertoo yhteiskunnasta, että kauppakeskuksessakin on kappeli?
  • Syksy 2010, 7. Mitä on nykypäivän yleissivistys?
  • Kevät 2011, 1. Slow (eli hitausliike) ja siihen liittyvät arvot
  • Kevät 2011, 12. Pitäisikö uskontoa opettaa lainkaan? (artikkeli)
  • Syksy 2011, 1. Oma suhtautuminen kuluttamiseen liittyviin arvoihin
  • Syksy 2011, 4. Mihin tarvitsemme taivasta?
  • Syksy 2012, 5. Ovatko lemmikit epäekologisia ja epäeettisiä?
  • Syksy 2013, 2. Onko uskonto yksityisasia?sarasen
  • Kevät 2013, 10. L. Onervan runo Uskontunnustus
  • Syksy 2013, 6. Pitääkö jokaisella suomalaisella olla oma huvila ja huussi?
  • Kevät 2014, 1. Pohdi anteeksipyytämisen ja -antamisen merkitystä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena tekona.
  • Kevät 2015, 6. Jos eri uskonnoista voisi valita ”parhaita paloja”, millainen olisi sinun uskontosi?
  • Kevät 2016, 1. Liikehdintää kirkon ovilla (valmis otsikko)

Kulttuuria, kieltä ja alakulttuureja

  • Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
  • Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
  • Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  • Kevät 2009, 7. Suomalaisen ja keskieurooppalaisen puhekielen ja -tapojen vertailua
  • Syksy 2009, 1. Musiikki sillanrakentajana ihmisten ja kulttuurien välillä
  • Syksy 2009, 5. Miksi tatuointeja otetaan?
  • Syksy 2009, 11. Brändi kuin brändi käy – kunhan se tuntuu omalta (Tiede-lehden artikkeli)
  • Kevät 2010, 3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista?
  • Syksy 2010, 2. Ovatko rock- ja poptekstit runoutta ollenkaan?
  • Kevät 2011, 4. Desing-tuotteita ja arkisempaa muotoilua
  • Kevät 2011, 7. Taide tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 9. Murteen merkitys Heli Laaksosen runoissa
  • Syksy 2011, 6. Joukosta kannattaa erottua
  • Syksy 2011, 8. Runouden määrittelyä mallitekstien perusteella
  • Syksy 2011, 10. Puhekielen käyttökieltoko Suomeen? (Suomen Kuvalehden uutinen)
  • Kevät 2012, 2. Itselle merkityksellisin ilmaisutapa (esim. musiikki, tanssi, kuvataide jne.)
  • Kevät 2012, 9. Realismia ja fantasiaa Jyrki Vainosen novellissa Pullo
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin itse valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Syksy 2012, 4.  Museo, johon palaan
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Kevät 2013, 4. Mitä ruokavalinnat kertovat nykyihmisistä?
  • Syksy 2013, 1. Kirja, joka muutti minua
  • Syksy 2013, 14. Englannin kielen merkitys suomalaisten elämässä (Jyväskylän yliopiston kyselytutkimus)
  • Kevät 2014, 2. Onko kehosta tullut harrastus?
  • Kevät 2014, 4. Media kilpailee yleisöistä – millaisin seurauksin?
  • Kevät 2014, 9. Lintu-symbolit runoissa
  • Syksy 2014, 6. Tilastojen mukaan Suomessa puhutaan noin 150:tä kieltä. Miltä näyttää tulevaisuuden
    kielimaisema Suomessa?
  • Syksy 2014, 7. Tyyliguru puhuu
  • Kevät 2015, 1. Mikä vitseissä naurattaa?
  • Kevät 2015, 2. Monet suomalaiset klassisen musiikin säveltäjät, kapellimestarit ja muusikot ovat saavuttaneet alallaan maailmanmainetta. Arvostuksesta kertoo myös soittoharrastuksen yleisyys. Pohdi omaa suhdettasi klassiseen musiikkiin.
  • Kevät 2015, 12. Internetin hakukoneet keräävät tietoja käyttäjien kiinnostuksen kohteista. Tutki aineiston (s. 10–11) tietoja suosituimmista hakusanoista vuodelta 2013. Mitä ne kertovat ajastamme?
  • Syksy 2015, 2. Rockmusiikin kapinallisuus?
  • Kevät 2016, 5. Pohdi meemejä ilmiönä

Kuva-analyysi, kuvan tulkinta

  • Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
  • Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
  • Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
  • Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli
  • Kevät 2009, 14. Markku Laakson Elvis-maalausten tulkinta
  • Syksy 2009, 10. Tatu ja Patu Suomi -kuvakirjan aukeaman suomalaisuuden erittelyä
  • Syksy 2009, 8. Kymmenen käskyä uudelle vuosituhannelle -teoksen erittelyä
  • Kevät 2010, 14. Viisi Samuli Heimosen eläinaiheista maalausta
  • Syksy 2010, Kahden mainoksen vertailua: Turkiskasvattajat vs. Oikeutta eläimille -järjestö
  • Kevät 2011, 8. Picasson naismaalauksia
  • Syksy 2011, 14. Sapluunagraffitteja: taidetta vai ilkivaltaa?
  • Kevät 2012, 8. Hannes Heikuran valokuvia (Hiljaiset kuvat)
  • Syksy 2012, 2. Voiko lehtikuvaan luottaa?
  • Syksy 2012, 8. Valokuvia lasten erilaisista kasvuympäristöistä
  • Kevät 2013, 8. Pieter Hugon valokuvan ja Eero Järnefeltin maalauksen vertailu
  • Syksy 2013, 8. Vanhojen Suomi-mainoskuvien erittelyä
  • Kevät 2014, 8. Mona Lisa -taulun muunnosten suhde alkuperäiseen teokseen.
  • Syksy 2014, 8. Erittele taiteilijaryhmä AES+F:n teosta Panorama #4 sarjasta Viimeinen mellakka 2 (Last Riot 2)  kannanottona maailman nykytilaan.
  • Kevät 2015, 8. Norjalainen taiteilija Per Maning tutkii valokuvissaan ihmisen suhdetta toisiin lajeihin. Mitä kuvat sinulle kertovat?
  • Syksy 2015, 6. Piirtäminen ajattelun välineenä, lähtökohtana kansivuvat
  • Syksy 2015, 11. Ville Rannan pilapiirros, otsikoksi Perimmäisten kysymysten äärellä
  • Kevät 2016, 7. Selfie-kuvien esteettisyyden pohdintaa, vertailukohtina maalareiden omakuvat tehtävävihon kannessa

Elokuva, kirjallisuus ja televisio

  • Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
  • Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
  • Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
  • Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa
  • Kevät 2009, 1. Rakkaus ja kuolema elokuvassa (näytelmä ja romaanikin käyvät)
  • Syksy 2009, 12. Aki Kaurismäen väitteitä haastattelussa “elokuvista popcornin jatkeena” (haastattelu Metro-lehdessä)
  • Syksy 2010, 4. Miksi pojat lukevat vähemmän kirjoja kuin tytöt?
  • Syksy 2010, 13. Mitä kansa katsoo? Finnpanelin tilastotietojen erittelyä
  • Syksy 2011, 2. Mikä vampyyreissä kiehtoo?
  • Syksy 2011, 8. Tulevaisuudenkuvan erittelyä Herman Hessen novellista
  • Syksy 2011, 13. Onko televisiosta tullut ammatinvalinnanohjaaja (Veijo Hieltalan kolumni)
  • Kevät 2012, 11. Mitä runot kertovat lukemisen merkityksestä?
  • Syksy 2012, 9. Analysoi ja tulkitse Päivi Alasalmen novellia Sata
  • Syksy 2012, 10. Millaisen käsityksen koulusta saa Henriikka Tavin proosarunosta?
  • Kevät 2013, 2. Missä, miten ja mitä ihmiset lukevat?
  • Syksy 2013, 9. Analysoi ja tulkitse Tuuve Aron novelli Tappajahai
  • Syksy 2014, 5. Auto elokuvassa
  • Syksy 2014, 9. Petoksen teema Sisko Istanmäen novellissa Sankarikalastaja.
  • Syksy 2014, 10. Erittele ja tulkitse Paula Vesalan sanoitusta Maria Magdalena.
  • Syksy 2014, 11. Millaisia ajatuksia elämästä ja elämän tarkoituksesta David Eaglemanin Summa sinussa lukijana herättää?
  • Kevät 2015, 9. Tulkitse Veikko Huovisen novellin Hyvästi Luonto vastakkainasettelua
  • Kevät 2015, 11. Teemu Mannisen runo Kumpaan uskot enemmän? ja Tytti Heikkisen proosaruno Läski XL AINA SAMA JUTTU käsittelevät kumpikin elämänfilosofisia kysymyksiä. Pohdi runojen esittämiä näkemyksiä elämästä.

Data ja tekniikka

  • Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
  • Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
  • Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita vuosikymmenten takaa nykyhetkeen
  • Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
  • Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella
  • Kevät 2009, 2. Mihin tarvitsemme Facebookia?
  • Kevät 2009, 12. Ihmisen ja koneen suhteen pohdintaa kolumnin perusteella
  • Kevät 2010, 5. Pitäisikö verkossa kirjoittavan esiintyä omalla nimellään?
  • Kevät 2010, 10. Uusavuttomuuden pohdintaa Tabermannin kolumnin pohjalta
  • Kevät 2010, 8. Arjan Tiaisen autoilurunoja
  • Kevät 2010, 4. Mitä sähkö on?
  • Syksy 2010, 6. Bloggaan – olen olemassa
  • Syksy 2010, 9. Tieto- ja viestintätekniikan visioiden erittelyä lukiossa
  • Kevät 2011, 11. Internet pilaa aivoni (artikkeli)
  • Kevät 2012, 4. Miten digitaaliset lukulaitteet ja e-kirjat vaikuttavat lukemisen tapoihin?
  • Syksy 2012, 14. Millä perustein auto valitaan? (katkelma Tekniikan maailman artikkelista)
  • Syksy 2013, 5. Muuttuuko minuus netissä?
  • Syksy 2013, 13. Nanoteknologian mahdollisuudet (Euroopan komission esite)
  • Kevät 2014, 14. Kjell Westön teknologia-aiheinen kolumni: Mitä meistä jää jäljelle?
  • Syksy 2014, 1. Pelastaako peliteollisuus Suomen?
  • Syksy 2014, 13. Mihin sinä voisit käyttää 3D-tulostuksen mahdollisuuksia omassa arkielämässäsi (aineistona Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien lehtijutut)?
  • Syksy 2015, 1. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa internetissä. Miksi verkosta on vaikea irtautua?

Tasa-arvo, vallankäyttö

  • Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
  • Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
  • Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
  • Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
  • Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
  • Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)
  • Kevät 2009, 10. Nuorten sananvalta koulussa (MLL:n nettikyselyn pohjalta)
  • Kevät 2009, 3. Aikamme voittajia ja häviäjiä (esim. eriarvoisuuden näkökulmasta)
  • Syksy 2010, 10. Vanhusten parisuhdeongelmia ja eriarvoisuutta (uutinen)
  • Kevät 2011, 13. ”Ongelmalliset” kympin tytöt (kolumni)
  • Syksy 2011, 12. Loppuuko köyhyys koskaan? (pääkirjoitus)
  • Kevät 2013, 11. Tasa-arvoa tilastojen perusteella: naisten murskatappio
  • Syksy 2015, 8. Kynän ja kumin vuoropuhelu lyhyessä dialogissa
  • Syksy 2015, 8. Jarkko Niemisen homofobian vastainen kolumni
  • Kevät 2016, 9. Kuluttajan vaikutusmahdollisuuksien pohdintaa, aineistona ylikansallisten yhtiöiden brändikaavio
  • Kevät 2016, 10. Katkelma kirjasta Puolikas taivasta, aiheena sukupuolten välinen epätasa-arvo

Politiikka, historia ja talous

  • Kevät 2007, 3. Jättääkö teollisuus Suomen?
  • Syksy 2008, 7. Maailma ilman rajoja?
  • Kevät 2009, 4. Miksi Lähi-itään ei saada rauhaa?
  • Syksy 2009, 2. Aasiako länsimaistuu?
  • Syksy 2009, 6. Suomen sodasta 200 vuotta. Mikä sotamuistoissa kiehtoo?
  • Kevät 2010, 6. Pitäisikö Suomen matkia Ruotsia ja siirtyä ammattiarmeijaan?
  • Kevät 2010, 12. Jaakko Lyytisen artikkeli ja elävät Suomi-myytit
  • Syksy 2010, 11. Venäjää ei tunneta tarpeeksi -artikkeli
  • Kevät 2011, 2. Presidentin valtaoikeudet Suomessa
  • Kevät 2012, 7. Miten terrorismin uhka vaikuttaa elämäämme?
  • Syksy 2012, 7. Voiko Suomi selvitä ilman muita maita?
  • Syksy 2013, 3. Kiina – uusi maailmanvalta
  • Kevät 2013, 3. Miltä lentoliikenteen tulevaisuus näyttää?
  • Syksy 2013, 4. Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ja niiden syyt
  • Kevät 2014, 3.  Miten pankit vaikuttavat nykyihmisen elämään? (J. K. Paasikiven sitaatti vuodelta 1923)
  • Syksy 2014, 4. Pohdi kansainvälisen nykypolitiikan voimatasapainon muutoksia.
  • Syksy 2014, 14. Mihin verorahoja pitäisi käyttää? Pohdi kysymystä Heikki Hiilamon kolumnin
    pohjalta.
  • Kevät 2015, 5. Kuka on köyhä nykypäivän Suomessa?
  • Syksy 2015, 3. Miten toinen maailmansota vaikutti eurooppalaiseen kulttuuriin?
  • Syksy 2015, 5. Talouskasvun ja hyvinvoinnin suhteen pohdintaa
  • Syksy 2015, 12. Laadun pohdintaa esim. talousnäkökulmasta, aineistona netin eri keskustelufoorumeista katkelmia

Urheilu

  • Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  • Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
  • Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
  • Kevät 2008, 13. Urheilutilaston analysointia
  • Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)
  • Kevät 2009, 6. Urheilijan elämäntilanne huippu-uran jälkeen
  • Syksy 2009, 4. Jalkapalloa sanotaan maailman kauneimmaksi peliksi
  • Kevät 2010, 7. Urheilu bisneksenä
  • Syksy 2010, 12. Jääkiekkoa rienaava kolumni
  • Kevät 2011, 5. Urheilun ympäristövaikutukset
  • Syksy 2011, 5. Rakkaudesta urheiluun
  • Kevät 2013, 13. Ota kantaa urheiluohjelmien maksullisuuteen (Petteri Järvisen kolumni)
  • Syksy 2013, 7. Onko yksilöurheilun aika ohi?
  • Syksy 2013, 10. Urheilu ja suomalaisuus Arto Mellerin runossa Olympia
  • Syksy 2014, 3. Valmentaja – joukkueen tärkein jäsen?
  • Kevät 2015, 3. Hyväksi häviäjäksi voi oppia. Ota kantaa väitteeseen.
  • Kevät 2015, 7. Loistavaa taktiikkaa
  • Syksy 2015, 4. Urheilun pimeämpi puoli

Perhe-elämä, koulutus ja kasvatus

  • Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
  • Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
  • Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
  • Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
  • Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
  • Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
  • Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
  • Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
  • Kevät 2009, 13. Nuorten itsenäistyminen Intiassa ja Suomessa (kolumni)
  • Syksy 2009, 3. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman pohdintaa
  • Kevät 2010, 1. Kaunokirjallisuus, lapsuudenkuvaukset ja omat lukukokemukset
  • Kevät 2011, 3. Kuka lasta nykyään kasvattaa?
  • Kevät 2011, 8. Isän ja pojan suhde Juha Itkosen novellissa Kaupankäyntiä
  • Syksy 2011, 11. Kiitollisuus suomalaisen yhteiskunnan palveluista jne. (essee)
  • Kevät 2012, 1. Mitä koulussa voi oppia työelämää varten?
  • Kevät 2012, 13. Mitä mieltä olet monisuorittamisesta? (uutinen)
  • Syksy 2012, 1. Onko koulunkäynti helppoa vai vaikeaa?
  • Kevät 2013, 5. Tarvitaanko ikärajoja?
  • Kevät 2013, 7. Koulu radikalisoi nuoria myöhemmässä elämässä
  • Kevät 2013, 9. Analysoi ja tulkitse veljesten välisiä suhteita Sari Mikkosen novellissa Hinta
  • Syksy 2013, 12. Vaikuttaako koulun koko poikien koulumenestykseen? (aineistona artikkeli)
  • Kevät 2014, 11. Ota kantaa Juhani Mykkäsen kolumniin ”Kielten opiskelu on ajanhukkaa”.
  • Kevät 2014, 12. Miten digitalisoituminen vaikuttaa kouluun ja oppimiseen? (aineistona uutisartikkeli)
  • Syksy 2014, 12. Miltä perheen tulevaisuus näyttää parin tilaston valossa?
  • Syksy 2015, 7. Oman kasvatuksen pohdintaa Topeliuksen sadun avulla
  • Syksy 2015, 13. Vastine Esa Liljan kolumniin Laiska abi, lue edes tämä
  • Kevät 2016, 11. Mihin sivistystä tarvitaan? Samuli Heimosen nykysivistyksen pohdintaa, lähde souli.fi
  • Kevät 2016, 12. Voiko arkea rakastaa? Aineistona on Sinikka Nopolan pakina.

Yhteiskunta, ympäristö ja luonnontieteet

  • Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
  • Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
  • Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
  • Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
  • Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset
  • Kevät 2009, 11. Ilmasto lämpenee ja jäätiköt sulavat (artikkeli ja tilasto)
  • Syksy 2009, 7. Epidemioiden aika ei ole ohi
  • Kevät 2010, 11. Uhanalaisten kalalajien pelastaminen (uutinen)
  • Syksy 2010, 3. Värien moninainen merkitys (luonto, taide, mainonta jne.)
  • Syksy 2010, 5. Onko metsällä mitään merkitystä?
  • Kevät 2011, 6. Mitä syömme vuonna 2030?
  • Kevät 2011, 7. Tiede tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 14. Oliko ennen kaikki paremmin? (diagrammeja)
  • Syksy 2011, 3. Onko sähköauto ekologisesti kestävä ratkaisu?
  • Syksy 2011, 7. Muuttavatko maahanmuuttajat maata?
  • Kevät 2012, 6. Kirkko yhteiskunnallisena vaikuttajana
  • Kevät 2012, 10. Mitä ajatuksia muuttovirrat sinussa herättävät? (artikkeli)
  • Kevät 2012, 12. Pohdi kotoutumista (yleisönosastokirjoitus)
  • Kevät 2012, 14. Pitäisikö lajien lisääntymistä säädellä? (artikkeli)
  • Syksy 2012, 6. Aurinko – ystävä vai vihollinen?
  • Syksy 2012, 11. Mikä on vihapuhetta? (katkelma artikkelista)
  • Syksy 2012, 13. Miltä näyttää maailma Metro-lehden etusivun perusteella?
  • Kevät 2013, 14. Onko kansalaisten turvallisuus uhattuna (poliisin tilastoja vuodelta 2010)
  • Kevät 2013, 12. Mielikuvia Suomesta (katkelma maahanmuuttajille jaettavasta oppaasta)
  • Kevät 2014, 5. Kannattaako Suomessa yhä ryhtyä maanviljelijäksi?
  • Kevät 2014, 7. Lähellä luontoa
  • Kevät 2014 13. Vuoden 2013 ajokorttiuudistuksen tarpeellisuus. (aineistona Trafin tiedote)
  • Syksy 2014, 2. Vesi – elämän ehto ja kulutushyödyke
  • Kevät 2015, 3. Mediassa puhutaan usein esimerkiksi ruoka-aineiden, kemikaalien, elämäntapojen ja sääilmiöiden vaaroista. Arvioi median toimintaa uhkien esille tuojana.
  • Kevät 2015, 10.Kirjassaan Kalaharin aamunkoitto tietokirjailija Lasse Berg haastattelee kehityspsykologi Leonard D. Katzia. Ota kantaa tekstissä esitettyihin näkemyksiin.
  • Kevät 2015, 13. Pohdi arktisen alueen käyttöä. Käytä  apunasi  artikkelia  Kaikki  haluavat  oman  siivun  Arktisen  alueen  rikkauksista.
  • Kevät 2015, 14. Mitä isänmaallisuus tarkoittaa nykyajan Suomessa? Pohdi kysymystä Ville Kivimäen haastattelun valossa.
  • Syksy 2015, 9. Suomalaisen elämäntavan pohtimista tilastojen ja omien kokemusten avulla
  • Kevät 2016, 2. Mitä keksintöä ihmiskunta eniten tarvitsisi?
  • Kevät 2016, 3. Pohdi melua valitsemastasi näkökulmasta
  • Kevät 2016, 4. Yhteistyötä yli rajojen (valmis otsikko)
  • Kevät 2016, 6. Olisiko sinusta yrittäjäksi? (yhteiskunnallinen näkökulma)

 Tunne-elämä, psykologia

  • Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
  • Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä “oikeasta”)
  • Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
  • Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
  • Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
  • Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  • Syksy 2009, 14. Eino Säisän Elämäntuska-treffinovellin tulkinta
  • Syksy 2009, 9. Unen ja todellisuuden suhde (Koskenniemen ja Szymborskan runoja)
  • Kevät 2010, 9. Joonas Konstigin novelli Pajunkissat
  • Kevät 2010, 2. Miten kokemukset heijastuvat uniin?
  • Syksy 2010, 8. Ihastumista Petri Tammisen novellissa (Rakkautta ensi silmäyksellä)
  • Kevät 2012, 3. Onko narsismi ongelma?
  • Kevät 2013, 6. Hyvä, paha yksinäisyys
  • Syksy 2013, 11. Ujous ongelmana (aineistona opiskelijoiden tukikeskuksen julkaisu)
  • Kevät 2014, 6. Siltä matkalta löysin itseni tai Sillä matkalla kadotin itseni
  • Kevät 2014, 10. Mitä Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu -kirjan luku kertoo peloista ja niiden hallinnasta?
  • Kevät 2016, 8. Nuoruuden olemuksen jäljillä, aiheena runot (mm. Juice Leskinen ja Pablo Neruda)

Älytuntia kokeilemaan

image

Matt Millerin kirjakin on lukemisen arvoinen. Hänen sivustollaan on usein teoksen teemoihin liittyviä juttuja, tällä kertaa älytunti eli genius hour, joka Googlellakin on ahkerassa käytössä. Miksei koulussa?

 

Heutagogia toimi erinomaisesti – 100% tyytyväisiä

book2

Kuka mitä häh?

Kirjoittajan lyhyt bio on luettavissa blogissa. Heutagogiaan voi perehtyä parista artikkelista:

Kyseessä oli lukion äidinkielen ja kirjallisuuden ensimmäisen vuositason kolmoskurssi, joka sisältää pitkälti kaunokirjallisuudesta kirjoittamista (ks. OPS). Tällä kertaa oppilastyytyväisyyden suhteen meni paremmin kuin koskaan, sillä 100% halusi jatkaa samalla tavalla (kyselyyn vastasi 42/56). Muutama yksittäinen tuntemattomasta syystä sattunut kurssikeskeytys osui kevään viimeiselle jaksolle. Varsinkin tytöt tuntuivat pärjäävän hyvin, ja toisen ryhmän tyttöjen keskiarvo oli 8,6. Pojat tasapainottivat hyvin keskiarvoja, ja silti pääsimme molemmilla ryhmillä lähes kasiin, toisella 7,9. Yleensä on saanut olla tyytyväinen, kun paperikirjalla on päästy seiskan paremmalle puolelle. Kuvan prosentit on pyöristetty lähimpään viitoseen.

kurssipalaute ÄI3

Katso video alta, miltä sähköinen kurssikirja näyttää. Artikkelin lopuksi on vielä kokonaisuudessaan kurssikysely, josta voi katsoa prosentit tarkemmin kohdilleen.

Verkko 3 from Mika Auramo on Vimeo.

Mitä oikein tehtiin?

Lähtökohta oli hyvin yksinkertainen eli toimittiin mahdollisimman oppilasjohtoisesti (self-determined learning). Opettajan tehtäväksi jäi pitkälti ohjaus ja huolehtiminen siitä, että oppilaat pääsivät omiin tavoitteisiinsa. Osalla niitä tavoitteita nostettiin kurssin aikana. Viimeistään koeviikolla arviointikeskusteluissa osa oppijoista huomasi, että pienellä (tai suuremmalla) vaivalla voi parannella suorituksiaan ja siten saada paremman kurssiarvosanan.

Kurssiarvosana ei ollut itsetarkoitus, ja siksi en antanut mistään muusta suorituksesta arvosanaa kuin ylioppilaskirjoitelmista (essee ja tekstitaidon vastaus). Oppilaat saivat kirjoittaa ne tai olla kirjoittamatta. Mitään pakollisia tehtäviä ei ollut. Kaikkien piti vain tehdä sen verran kurssin opetussuunnitelman mukaisia tehtäviä, että arviointi oli mahdollista. Vapaudesta huolimatta (tai ehkä sen takia) oppijat kirjoittivat paljon enemmän kuin vihkotehtäviä joskus aiemmin. Osa halusi kurssin aikana lisää ns. bonustehtäviä, joilla oli mahdollista osoittaa kurssin sisältöjen osaamista. Noin neljäsosa kirjoitti vähintään kahteen kertaan yo-tekstejä, eikä kukaan jättänyt niitä kirjoittamatta.

Opiskelu oli yhteisöllistä, ja yleensä edettiin parin kolmen oppilaan ryhmissä. Muutamat halusivat työskennellä yksin, mutta  hekin ottivat osaa Peda.net-alustan kirjan vuorovaikutteisiin toimintoihin ja antoivat muille palautetta. Osa tunneista oli mahdollista tehdä itsenäisesti ja edetä omaan tahtiin muuallakin kuin luokassa. Tavallisesti tunnin alussa annoin aiheen, jonka mukaan edettiin. Oppilaat saivat itse valita, tekivätkö niitä tehtäviä vai jatkoivatko aiemmin kesken jääneitä suorituksia. Lisäksi muutamalla tunnilla pidettiin ns. älytunteja (genius hour), jotka osoittautuvat tehokkaimmiksi.

Samalla tavalla jatkettiin koeviikolla. Koeviikolla on tunteja kahdella päivällä. Ensimmäiselle päivälle sijoitin niin paljon arviointikeskusteluja kuin sopi (n. 15) ja loput pidin seuraavana päivänä. Suosittelin oppilaille, joilla olisi parannettavaa tekemisissään, tulemaan aikaisempaan vuoroon. Näin yleensä tapahtuikin. Sitten keskusteltiin, ovatko saavuttaneet tavoitteet ja olisiko vielä jotain tehtävissä, että kahdeksan voisikin olla jaksotodistuksessa yhdeksän. Teimme yhdessä suunnitelman, ja oppilas teki oman päätöksensä omien tavoitteiden mukaan. Noin neljäsosa onnistuikin nostamaan arvosanatavoitetta ja pääsemään siihen.

Koeviikolla oli vaihtoehtoisia tehtäviä, joista oppilas sai poimia itselleen mieluisat. Kun viimeinenkin keskustelu oli käyty, olikin aika käydä kirjaan palautetut koeviikon tehtävät läpi ja käyttää alustan arviointityökalua: useimmat oppilaat saivat kurssiarvosanan tietoonsa (osa tiesi rupattelun perusteella).  Sitten sainkin merkitä arvosanat Wilmaan, ja kurssi oli ohi.

Poimintoja kyselystä

Miten osasit tunnistaa omia vahvuuksiasi kurssilla tai kurssin tehtävien suhteen?

Tehtävien avulla ja testaamalla itseäni testien avulla.

Tehtäviä tekemällä huomasin haasteet ja helpot asiat itselleni.

Näin esimerkiksi tehtävien numeroista ja open arvosteluista, missä olin hyvä.

Hyvin. Tein tehtäviä, jotka vahvistivat taitojani. Sain myös hyviä numeroita minulle vahvoista osa-alueista.

Tunnistin vahvuuksiani hyvin ja valitsin niiden pohjalta sopivia tehtäviä, mutta uskalsin myös astua pois mukavuusalueeltani.

Miten osasit tunnistaa omia heikkouksiasi ja miten onnistuit vahvistamaan niitä kurssin aikana?

Sain heikkouksiini paljon kavereiltani apua

Jos jokin asia tuntui vaikealta, käytin siihen enemmän aikaa.

Heikkouksia tunnistin tehdessäni vaikeita tehtäviä, niitä vahvistin asioihin perehtymällä.

Tiesin jo valmiiksi asioita, joissa en oikein onnistu, joten yritin panostaa niihin enemmän.

Heikkouteni oli pitkien tekstien kirjottaminen. Kurssin aikana sain vähän pidennettyä niitä, koska kurssin tehtävissä piti kirjoittaa aika pitkiä vastauksia, joten siinä oppi.

Miten osaisit paremmin kehittää omien oppimiseen liittyvien päämäärien asettamista ja niihin pyrkimistä?

Tekisin tehtävät huolellisemmin.

Kertaamalla jälkeenpäin edellisten tuntien asioita.

Tekemällä enemmän töitä ja jaksottamalla töiden tekoa.

Deadlinet olivat tärkeitä ja oma itsekuri välttämätöntä tällaisella kurssilla.

Tavoitteet pitäisi asettaa tarpeeksi korkealle, ettei sitten tule laiskoteltua tunnilla ja läksyjen kanssa.

Miten pystyisit hyödyntämään yhteistoiminnallisuutta ja muiden osaamista paremmin?

Voisin antaa muiden auttaa enemmän.

Auttamalla ja ottamalla apua vastaan muilta.

Pystyimme keskustelemaan aihealueista ja ne, jotka osasivat asian paremmin, pystyivät selittämään asian heikommin ymmärtäneille.

Ottaisin enemmän porukkaa mukaan tunnilla työskentelemään yhdessä. Kysyisin neuvoa muilta, jos en osaa jotain.

Muiden tekstien lukeminen opettaa hyvin, sillä toisinaan kanssaopiskelijalla saattaa olla esimerkiksi parempi sanajärjestys lauseessa taikka selkeämmät kappalejaot.

Miten yhteistoiminnallisuus ja oppilasjohtoisuus (self directed learning) auttoivat oppimistasi?

Se oli rennompaa.

Päätin itse mihin keskityin.

Opiskelu on kivempaa oppilasjohtoisena ja se pitää motivaation yllä.

Kaverit saivat kommentoida tehtäviä ja antoivat parannusehdotuksia joita en olisi itse keksinyt.

Todella paljon. Oppiminen oli hauskempaa ja vuorovaikutteisempaa, jolloin tulokset olivat monen ajatuksen yhdistelmä.

Miten osasit jakaa omia ideoitasi?

Tuomalla omat mielipiteet esille tehtäviä tehdessä.

Hyvin, meillä oli ryhmässä hyvin avoin ilmapiiri.

Yritin kertoa oman mielipiteeni asioista, niin paljon, kuin mahdollista.

En osaa sanoa. Luulen, että hyvin, koska kaverini sanoivat oppineensa avullani jotain.

Olen luonteeeltani hyvin äänekäs ja tuon mielipiteeni ilmi, jaoin ideoitani kangertelematta.

Millaisia vaikutuksia omalla toiminnallasi oli sinulle ja muulle ryhmälle?

Vuorovaikutteisuus ja oppiminen ryhmässä oli hauskaa

Tämä kurssi opetti vastuullisuutta ja toisten rohkaisua.

Minulla pysyi motivaatio loppuun asti ja yritin keskittyä tekemiini tehtäviin paremmin kuin ennen.

Olin ryhmässämme ikään kuin johtavassa asemassa ja autoin muita. Se myös auttoi minua selventämään ajatuksiani, kun selitin muille.

Tehtävien tekeminen oli sujuvaa ja ryhmäläisistä sai tukea. Opetimme toisiamme vuorotellen ja kerroimme, jos jokin oli mielestämme tehtävässä pielessä.

Vastaa lyhyesti kirjoititko enemmän kuin perinteisellä tavalla opiskeltuna.

Vertaa lukion äidinkielen kurssiin (Särmä) / perusopetuksen 9. luokkaan.

Kirjoitin huomattavsti enemmän kuin paperisella äidinkielen kurssilla.

Kirjoitin enemmän, koska koneella kirjoittaminen on vaivattomampaa ja helppoa.

Kirjoitin ja syy oli, että tehtävät olivat mielenkiintoisempia kun niitä sai itse valikoida.

Kirjoitin enemmän pidempiä tekstejä, sillä yksittäisiä ( a,b,c) tehtäviä ei ollut juuri ollenkaan.

Kirjoitin huomattavasti enemmän kuin yleensä ja ensimmäistä kertaa koin sen mieluisaksi.

Kyllä, sillä kirjoitustehtävät sujuvat koneella huomattavasti joutuisammin ja niitä on helppo muokata jälkeenkin päin.

Kirjoitin,sillä tämä tapa oli minulle mieluisa, ja se innosti minua kirjoittamaan. Aiheet olivat usein myös sellaisia mistä sai itse valita, joka oli mukavaa.

Kurssin palautekysely kokonaisuudessaan

Verkko 3 – kurssikyselyn tulokset from Mika Auramo on Vimeo.

Sarjassa ilmestyneet tekstit

Edit. 8.8.2016 

Lisäsin lopun linkkilistan sarjan teksteihin sekä muutamia sitaatteja (ks. videon yllä).