Esseekokeen aiheita 2007 – 2014 (syksy)

Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi (vuodesta 2007). Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia. Kun valmistaudutaan päättökokeen esseekokeeseen,   rajaus kannattaa.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta. Viimeiseen kategoriaan lisäsin tunne-elämän lisäksi psykologian.

Uskonto ja arvot

  • Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
  • Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  • Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
  • Kevät 2008, 12. Opettajako moraalinen suunnannäyttäjä? (artikkeli)
  • Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia
  • Syksy 2009, 13. Pultsareihin suhtautuminen (Riku Korhosen kolumnin perusteella)
  • Kevät 2010, 13. Jyrki Kiiskisen kolumnin pohjalta Raamatun neljännen käskyn merkitys nykyaikana
  • Syksy 2010, 1. Mitä kertoo yhteiskunnasta, että kauppakeskuksessakin on kappeli?
  • Syksy 2010, 7. Mitä on nykypäivän yleissivistys?
  • Kevät 2011, 1. Slow (eli hitausliike) ja siihen liittyvät arvot
  • Kevät 2011, 12. Pitäisikö uskontoa opettaa lainkaan? (artikkeli)
  • Syksy 2011, 1. Oma suhtautuminen kuluttamiseen liittyviin arvoihin
  • Syksy 2011, 4. Mihin tarvitsemme taivasta?
  • Syksy 2012, 5. Ovatko lemmikit epäekologisia ja epäeettisiä?
  • Syksy 2013, 2. Onko uskonto yksityisasia?
  • Kevät 2013, 10. L. Onervan runo Uskontunnustus
  • Syksy 2013, 6. Pitääkö jokaisella suomalaisella olla oma huvila ja huussi?
  • Kevät 2014, 1. Pohdi anteeksipyytämisen ja -antamisen merkitystä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena tekona.

Kulttuuria, kieltä ja alakulttuureja

  • Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
  • Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
  • Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  • Kevät 2009, 7. Suomalaisen ja keskieurooppalaisen puhekielen ja -tapojen vertailua
  • Syksy 2009, 1. Musiikki sillanrakentajana ihmisten ja kulttuurien välillä
  • Syksy 2009, 5. Miksi tatuointeja otetaan?
  • Syksy 2009, 11. Brändi kuin brändi käy – kunhan se tuntuu omalta (Tiede-lehden artikkeli)
  • Kevät 2010, 3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista?
  • Syksy 2010, 2. Ovatko rock- ja poptekstit runoutta ollenkaan?
  • Kevät 2011, 4. Desing-tuotteita ja arkisempaa muotoilua
  • Kevät 2011, 7. Taide tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 9. Murteen merkitys Heli Laaksosen runoissa
  • Syksy 2011, 6. Joukosta kannattaa erottua
  • Syksy 2011, 8. Runouden määrittelyä mallitekstien perusteella
  • Syksy 2011, 10. Puhekielen käyttökieltoko Suomeen? (Suomen Kuvalehden uutinen)
  • Kevät 2012, 2. Itselle merkityksellisin ilmaisutapa (esim. musiikki, tanssi, kuvataide jne.)
  • Kevät 2012, 9. Realismia ja fantasiaa Jyrki Vainosen novellissa Pullo

    Paris Hilton

    Paris Hilton

  • Syksy 2012, 1. Jos saisin itse valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Syksy 2012, 4.  Museo, johon palaan
  • Syksy 2012, 1. Jos saisin valita nimeni
  • Syksy 2012, 3. Miksi suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla?
  • Kevät 2013, 4. Mitä ruokavalinnat kertovat nykyihmisistä?
  • Syksy 2013, 1. Kirja, joka muutti minua
  • Syksy 2013, 14. Englannin kielen merkitys suomalaisten elämässä (Jyväskylän yliopiston kyselytutkimus)
  • Kevät 2014, 2. Onko kehosta tullut harrastus?
  • Kevät 2014, 4. Media kilpailee yleisöistä – millaisin seurauksin?
  • Kevät 2014, 9. Lintu-symbolit runoissa
  • Syksy 2014, 6. Tilastojen mukaan Suomessa puhutaan noin 150:tä kieltä. Miltä näyttää tulevaisuuden
    kielimaisema Suomessa?
  • Syksy 2014, 7. Tyyliguru puhuu

Kuva-analyysi, kuvan tulkinta

  • Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
  • Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
  • Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
  • Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli
  • Kevät 2009, 14. Markku Laakson Elvis-maalausten tulkinta
  • Syksy 2009, 10. Tatu ja Patu Suomi -kuvakirjan aukeaman suomalaisuuden erittelyä
  • Syksy 2009, 8. Kymmenen käskyä uudelle vuosituhannelle -teoksen erittelyä
  • Kevät 2010, 14. Viisi Samuli Heimosen eläinaiheista maalausta
  • Syksy 2010, Kahden mainoksen vertailua: Turkiskasvattajat vs. Oikeutta eläimille -järjestö
  • Kevät 2011, 8. Picasson naismaalauksia
  • Syksy 2011, 14. Sapluunagraffitteja: taidetta vai ilkivaltaa?
  • Kevät 2012, 8. Hannes Heikuran valokuvia (Hiljaiset kuvat)

    Last Riot 2 (yksityiskohta)

    Last Riot 2 (yksityiskohta)

  • Syksy 2012, 2. Voiko lehtikuvaan luottaa?
  • Syksy 2012, 8. Valokuvia lasten erilaisista kasvuympäristöistä
  • Kevät 2013, 8. Pieter Hugon valokuvan ja Eero Järnefeltin maalauksen vertailu
  • Syksy 2013, 8. Vanhojen Suomi-mainoskuvien erittelyä
  • Kevät 2014, 8. Mona Lisa -taulun muunnosten suhde alkuperäiseen teokseen.
  • Syksy 2014, 8. Erittele taiteilijaryhmä AES+F:n teosta Panorama #4 sarjasta Viimeinen mellakka 2
    (Last Riot 2)  kannanottona maailman nykytilaan.

Elokuva, kirjallisuus ja televisio

  • Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
  • Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
  • Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
  • Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa
  • Kevät 2009, 1. Rakkaus ja kuolema elokuvassa (näytelmä ja romaanikin käyvät)
  • Syksy 2009, 12. Aki Kaurismäen väitteitä haastattelussa “elokuvista popcornin jatkeena” (haastattelu Metro-lehdessä)
  • Syksy 2010, 4. Miksi pojat lukevat vähemmän kirjoja kuin tytöt?
  • Syksy 2010, 13. Mitä kansa katsoo? Finnpanelin tilastotietojen erittelyä
  • Syksy 2011, 2. Mikä vampyyreissä kiehtoo?
  • Syksy 2011, 8. Tulevaisuudenkuvan erittelyä Herman Hessen novellista
  • Syksy 2011, 13. Onko televisiosta tullut ammatinvalinnanohjaaja (Veijo Hieltalan kolumni)
  • Kevät 2012, 11. Mitä runot kertovat lukemisen merkityksestä?
  • Syksy 2012, 9. Analysoi ja tulkitse Päivi Alasalmen novellia Sata
  • Syksy 2012, 10. Millaisen käsityksen koulusta saa Henriikka Tavin proosarunosta?
  • Kevät 2013, 2. Missä, miten ja mitä ihmiset lukevat?
  • Syksy 2013, 9. Analysoi ja tulkitse Tuuve Aron novelli Tappajahai
  • Syksy 2014, 5. Auto elokuvassa
  • Syksy 2014, 9. Petoksen teema Sisko Istanmäen novellissa Sankarikalastaja.
  • Syksy 2014, 10. Erittele ja tulkitse Paula Vesalan sanoitusta Maria Magdalena.
  • Syksy 2014, 11. Millaisia ajatuksia elämästä ja elämän tarkoituksesta David Eaglemanin Summa sinussa lukijana herättää?

Data ja tekniikka

  • Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
  • Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
  • Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita vuosikymmenten takaa nykyhetkeen
  • Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
  • Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella
  • Kevät 2009, 2. Mihin tarvitsemme Facebookia?
  • Kevät 2009, 12. Ihmisen ja koneen suhteen pohdintaa kolumnin perusteella
  • Kevät 2010, 5. Pitäisikö verkossa kirjoittavan esiintyä omalla nimellään?
  • Kevät 2010, 10. Uusavuttomuuden pohdintaa Tabermannin kolumnin pohjalta
  • Kevät 2010, 8. Arjan Tiaisen autoilurunoja
  • Kevät 2010, 4. Mitä sähkö on?
  • Syksy 2010, 6. Bloggaan – olen olemassa
  • Syksy 2010, 9. Tieto- ja viestintätekniikan visioiden erittelyä lukiossaprintteri
  • Kevät 2011, 11. Internet pilaa aivoni (artikkeli)
  • Kevät 2012, 4. Miten digitaaliset lukulaitteet ja e-kirjat vaikuttavat lukemisen tapoihin?
  • Syksy 2012, 14. Millä perustein auto valitaan? (katkelma Tekniikan maailman artikkelista)
  • Syksy 2013, 5. Muuttuuko minuus netissä?
  • Syksy 2013, 13. Nanoteknologian mahdollisuudet (Euroopan komission esite)
  • kevät 2014, 14. Kjell Westön teknologia-aiheinen kolumni: Mitä meistä jää jäljelle?
  • Syksy 2014, 1. Pelastaako peliteollisuus Suomen?
  • Syksy 2014, 13. Mihin sinä voisit käyttää 3D-tulostuksen mahdollisuuksia omassa arkielämässäsi (aineistona Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien lehtijutut)?

Tasa-arvo, vallankäyttö

  • Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
  • Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
  • Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
  • Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
  • Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
  • Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)
  • Kevät 2009, 10. Nuorten sananvalta koulussa (MLL:n nettikyselyn pohjalta)
  • Kevät 2009, 3. Aikamme voittajia ja häviäjiä (esim. eriarvoisuuden näkökulmasta)
  • Syksy 2010, 10. Vanhusten parisuhdeongelmia ja eriarvoisuutta (uutinen)
  • Kevät 2011, 13. ”Ongelmalliset” kympin tytöt (kolumni)
  • Syksy 2011, 12. Loppuuko köyhyys koskaan? (pääkirjoitus)
  • Kevät 2013, 11. Tasa-arvoa tilastojen perusteella: naisten murskatappio

Politiikka, historia ja talous

  • Kevät 2007, 3. Jättääkö teollisuus Suomen?
  • Syksy 2008, 7. Maailma ilman rajoja?
  • Kevät 2009, 4. Miksi Lähi-itään ei saada rauhaa?
  • Syksy 2009, 2. Aasiako länsimaistuu?
  • Syksy 2009, 6. Suomen sodasta 200 vuotta. Mikä sotamuistoissa kiehtoo?
  • Kevät 2010, 6. Pitäisikö Suomen matkia Ruotsia ja siirtyä ammattiarmeijaan?
  • Kevät 2010, 12. Jaakko Lyytisen artikkeli ja elävät Suomi-myytit
  • Syksy 2010, 11. Venäjää ei tunneta tarpeeksi -artikkeli
  • Kevät 2011, 2. Presidentin valtaoikeudet Suomessa
  • Kevät 2012, 7. Miten terrorismin uhka vaikuttaa elämäämme?
  • Syksy 2012, 7. Voiko Suomi selvitä ilman muita maita?
  • Syksy 2013, 3. Kiina – uusi maailmanvalta
  • Kevät 2013, 3. Miltä lentoliikenteen tulevaisuus näyttää?
  • Syksy 2013, 4. Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ja niiden syyt
  • Kevät 2014, 3.  Miten pankit vaikuttavat nykyihmisen elämään? (J. K. Paasikiven sitaatti vuodelta 1923)
  • Syksy 2014, 4. Pohdi kansainvälisen nykypolitiikan voimatasapainon muutoksia.
  • Syksy 2014, 14. Mihin verorahoja pitäisi käyttää? Pohdi kysymystä Heikki Hiilamon kolumnin
    pohjalta.

Urheilu

  • Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  • Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
  • Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
  • Kevät 2008, 13 Urheilutilaston analysointia
  • Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)
  • Kevät 2009, 6. Urheilijan elämäntilanne huippu-uran jälkeen

    Jose Mourinho silloin joskus

    Jose Mourinho silloin ennen

  • Syksy 2009, 4. Jalkapalloa sanotaan maailman kauneimmaksi peliksi
  • Kevät 2010, 7. Urheilu bisneksenä
  • Syksy 2010, 12. Jääkiekkoa rienaava kolumni
  • Kevät 2011, 5. Urheilun ympäristövaikutukset
  • Syksy 2011, 5. Rakkaudesta urheiluun
  • Kevät 2013, 13. Ota kantaa urheiluohjelmien maksullisuuteen (Petteri Järvisen kolumni)
  • Syksy 2013, 7. Onko yksilöurheilun aika ohi?
  • Syksy 2013, 10. Urheilu ja suomalaisuus Arto Mellerin runossa Olympia
  • Syksy 2014, 3. Valmentaja – joukkueen tärkein jäsen?

Perhe-elämä, koulutus ja kasvatus

  • Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
  • Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
  • Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
  • Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
  • Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
  • Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
  • Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
  • Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
  • Kevät 2009, 13. Nuorten itsenäistyminen Intiassa ja Suomessa (kolumni)
  • Syksy 2009, 3. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman pohdintaa
  • Kevät 2010, 1. Kaunokirjallisuus, lapsuudenkuvaukset ja omat lukukokemukset
  • Kevät 2011, 3. Kuka lasta nykyään kasvattaa?
  • Kevät 2011, 8. Isän ja pojan suhde Juha Itkosen novellissa Kaupankäyntiä
  • Syksy 2011, 11. Kiitollisuus suomalaisen yhteiskunnan palveluista jne. (essee)
  • Kevät 2012, 1. Mitä koulussa voi oppia työelämää varten?
  • Kevät 2012, 13. Mitä mieltä olet monisuorittamisesta? (uutinen)
  • Syksy 2012, 1. Onko koulunkäynti helppoa vai vaikeaa?
  • Kevät 2013, 5. Tarvitaanko ikärajoja?
  • Kevät 2013, 7. Koulu radikalisoi nuoria myöhemmässä elämässä
  • Kevät 2013, 9. Analysoi ja tulkitse veljesten välisiä suhteita Sari Mikkosen novellissa Hinta
  • Syksy 2013, 12. Vaikuttaako koulun koko poikien koulumenestykseen? (aineistona artikkeli)
  • Kevät 2014, 11. Ota kantaa Juhani Mykkäsen kolumniin ”Kielten opiskelu on ajanhukkaa”.
  • Kevät 2014, 12. Miten digitalisoituminen vaikuttaa kouluun ja oppimiseen? (aineistona uutisartikkeli)
  • Syksy 2014, Miltä perheen tulevaisuus näyttää parin tilaston valossa?

Yhteiskunta, ympäristö ja luonnontieteet

  • Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
  • Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
  • Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
  • Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
  • Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset
  • Kevät 2009, 11. Ilmasto lämpenee ja jäätiköt sulavat (artikkeli ja tilasto)
  • Syksy 2009, 7. Epidemioiden aika ei ole ohi
  • Kevät 2010, 11. Uhanalaisten kalalajien pelastaminen (uutinen)
  • Syksy 2010, 3. Värien moninainen merkitys (luonto, taide, mainonta jne.)
  • Syksy 2010, 5. Onko metsällä mitään merkitystä?
  • Kevät 2011, 6. Mitä syömme vuonna 2030?
  • Kevät 2011, 7. Tiede tiennäyttäjänä
  • Kevät 2011, 14. Oliko ennen kaikki paremmin? (diagrammeja)
  • Syksy 2011, 3. Onko sähköauto ekologisesti kestävä ratkaisu?
  • Syksy 2011, 7. Muuttavatko maahanmuuttajat maata?
  • Kevät 2012, 6. Kirkko yhteiskunnallisena vaikuttajana
  • Kevät 2012, 10. Mitä ajatuksia muuttovirrat sinussa herättävät? (artikkeli)
  • Kevät 2012, 12. Pohdi kotoutumista (yleisönosastokirjoitus)
  • Kevät 2012, 14. Pitäisikö lajien lisääntymistä säädellä? (artikkeli)
  • Syksy 2012, 6. Aurinko – ystävä vai vihollinen?voda
  • Syksy 2012, 11. Mikä on vihapuhetta? (katkelma artikkelista)
  • Syksy 2012, 13. Miltä näyttää maailma Metro-lehden etusivun perusteella?
  • Kevät 2013, 14. Onko kansalaisten turvallisuus uhattuna (poliisin tilastoja vuodelta 2010)
  • Kevät 2013, 12. Mielikuvia Suomesta (katkelma maahanmuuttajille jaettavasta oppaasta)
  • Kevät 2014, 5. Kannattaako Suomessa yhä ryhtyä maanviljelijäksi?
  • Kevät 2014, 7. Lähellä luontoa
  • Kevät 2014 13. Vuoden 2013 ajokorttiuudistuksen tarpeellisuus. (aineistona Trafin tiedote)
  • Syksy 2014, 2. Vesi – elämän ehto ja kulutushyödyke

Tunne-elämä, psykologia

  • Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
  • Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä “oikeasta”)
  • Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
  • Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
  • Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
  • Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  • Syksy 2009, 14. Eino Säisän Elämäntuska-treffinovellin tulkinta
  • Syksy 2009, 9. Unen ja todellisuuden suhde (Koskenniemen ja Szymborskan runoja)
  • Kevät 2010, 9. Joonas Konstigin novelli Pajunkissat
  • Kevät 2010, 2. Miten kokemukset heijastuvat uniin?
  • Syksy 2010, 8. Ihastumista Petri Tammisen novellissa (Rakkautta ensi silmäyksellä)
  • Kevät 2012, 3. Onko narsismi ongelma?
  • Kevät 2013, 6. Hyvä, paha yksinäisyys
  • Syksy 2013, 11. Ujous ongelmana (aineistona opiskelijoiden tukikeskuksen julkaisu)
  • Kevät 2014, 6. Siltä matkalta löysin itseni tai Sillä matkalla kadotin itseni
  • Kevät 2014, 10. Mitä Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu -kirjan luku kertoo peloista ja niiden hallinnasta?

Opetus 1.0 – 3.0

skole

Opetus 1.0.

Tämä on se perinteinen tapa, joka on dominoinut opetusta viimeisten sukupolvien ajan ja paljon kauemminkin. Tavallista on, että opettajuus on pitkälti tiedon välittämistä, ja oppija on vastaanottaja, joka tekee opettajan esityksestä muistiinpanoja ja oppikirjan tehtäviä. Opettaja voi ulkoistaa omaa opettajuuttaan, niin että yksi tai muutama oppilas vuorollaan toimii avustajana: tekee tehtäviä taululle tai pitää esitystä ja muut seuraavat. Arvioitavat tehtävät on pääasiassa yksin pakerrettu ja yleensä tarkoitettu vain opettajalle.

Tekniikkaa käytetään usein siihen, että erilaisia opetusvideoita käytetään opetuksen tukena, esim. vanhojen VHS-videoiden digiversioita ja Youtube-videoita. Oppimateriaalina on painettu kirja, tehtäväkirja ja vihko. Sähköiset sisällöt ovat PDF-tulosteita ja opettajan jakamia linkkejä. Jos käytetään sähköistä oppikirjaa, sen käytettävyys on rajoittunutta (esim. alleviivaukset ja muistiinpanot), ja vuorovaikutteisuus puuttuu.

Oppilaat tekevät tehtävät pääasiassa yksin, ja ryhmätyöt ja opiskelu ryhmissä ovat satunnaisia.  Tällöin opiskellaan vain muutaman oppilaan ryhmässä, enintään omassa opetusryhmässä ja oppitunneilla. Sulautuvien opetusmenetelmien käyttö on kokeilujen asteella, jäsentymätöntä ja vailla kunnollista pedagogista perustaa.Tekniikan käytön tavoitteena on usein oppia käyttämään jotain alustaa, sovellusta tai palvelua.

Tunnusomaista:

  • Opetus on hierarkkista ja opettajakeskeistä.
  • Opetus on tasatahtista, lyhytjännitteistä ja koekeskeistä.
  • Tekniikan oppiminen menee pedagogiikan edelle.

 

Opetus 2.0

Tietokoneluokka silloin joskus

Tietokoneluokka silloin joskus

Teknologiaa ja moderneja pedagogisia menetelmiä käytetään opetuksessa. Vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä on vastavuoroisempaa kuin Opetus 1.0:ssa. Ryhmissä työskennellään niin luokassa kuin virtuaalisestikin, ja se on olennainen osa oppimisprosessia. Teknologia helpottaa niin opettajan kuin oppijoidenkin työskentelyä ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamista.

Oppimistapahtuma on muutosvaiheessa opettajakeskeisestä oppilaskeskeiseksi. Opettaja toimii enemmän ohjaajana kuin tiedonjakajana ja ohjaa oppilaita lähteiden äärelle erilaisissa tehtävissä.

Oppimisympäristönä käytetään yleensä suljettua järjestelmää, kuten Moodlea, Peda.netia, Gafea, Edmodoa tai vastaavaa painetun oppimateriaalin korvaajana tai sen rinnalla. Oppijat tekevät yhteistoiminnallisesti esityksiä, joita julkaistaan oppimisalustalla, ja muut opetusryhmän jäsenet voivat osallistua arviointiin. Opetukselliset sisällöt ovat vuorovaikutteisia, ja oppijat voivat kommentoida oppikirjan, kurssipohjan tai vastaavan tekstejä, tehdä alleviivauksia ja omia merkintöjään ja lisätä itse sisältöä ja jakaa sitä muille ryhmän jäsenille.

Sosiaalinen media on käytössä jollain tasolla opetuksessa (esim. kurssiblogi ja oppilaiden blogijulkaisut), ja oppimistapahtumaa viedään koulurakennuksen ja suljetun oppimisympäristön ulkopuolelle.

Tunnusomaista:

  • Opetus sisältää oppilaskeskeisiä elementtejä, mutta hierarkia on edelleen korosteinen.
  • Opetus on yhteisöllistä ja vuorovaikutteista.
  • Tekniikkaa hyödynnetään pedagogisista lähtökohdista.

Opetus 3.0

Trinity ja Neo Matrixissa

Trinity ja Neo Matrixissa

Opetus on paperitonta ja kurssimateriaalina käytetään vuorovaikutteista e-oppikirjaa tai vapaasti netistä saatavilla olevia sisältöjä (esim. MOOC, opetus.tv jne.). Opetuksessa keskitytään luovuuteen, mielikuvitukseen, kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun sekä tämän vuosisadan taitojen edistämiseen, ja perustaidot käsitteineen omaksutaan nopeasti. Teknologiaa käytetään monipuolisesti oppimistehtävien tekemiseen, ja se tukee opetusta ajanmukaisesta pedagogisesta oppimiskäsityksestä, teorioista  ja tutkimuksista.

Oppiminen perustuu oppilaskeskeisyyteen ja yhdessäoppimiseen. Oppimateriaalit mahdollistavat omaan tahtiin etenemisen ja autonomisen opiskelun. Itsemääräämisteoriaa (Deci ja Ryan, 2000) sovelletaan sujuvasti opetuksessa. Oppimistapahtumat ovat monipuolisia, motivoivia ja oppimisen syventämiseen kannustavia.

Opiskelu laajenee globaaliksi luokkahuoneen ja oppituntien ulkopuolelle, ja oppija rakentaa omaa oppimisverkostoaan omien opetuksellisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden mukaan (esim. Goodreads.com, Diigo, Twitter jne.).

Sosiaalisen median palveluja ja eri nettiyhteisöjä käytetään omien esitysten julkaisuun, ja erilaiset yhteisölliset palvelut ovat luonteva tapa laajentaa oppimistapahtumaa. Oppijat julkaisevat tekstejään aidossa ympäristössä, (esim. elokuvakritiikit Leffatykissä, mielipidekirjoitukset paikallislehdessä ja erilaisia tekstejä eri yhteisöpalveluissa)  ja saavat palautetta myös muilta kuin opettajalta ja oman opetusryhmän oppilailta.

Lopulta oppija sulautuu kognitosfääriin (Ks. Grant Lichtman, 2014), johon kuuluu tietämys ja sen prosessointi: tuottaminen, muokkaaminen, siirtäminen, järjestely, oppiminen jne. niin reaalisesti kuin virtuaalisestikin.

Tunnusomaista:

  • autonomisuus ja elinikäinen oppiminen
  • opettajan ja oppijan roolien sulautuminen
  • tulevaisuuden taitojen omaksuminen.

oppiminen

Lue aiheesta lisää

Top 100 opetusohjelmat

social-media-logo

Jane Hart tekee listausta opetukseen soveltuvista ohjelmista, jossa asettaa paremmuusjärjestykseen sata erilaista vaihtoehtoa. PDF-vihkosesta on saatavilla myös tutustumista varten näyte, ennen kuin haluaa ostaa kuvaukset ja lyhyet esittelyt eri softavaihtoehdoista.

Luettelossa on niin uusia tulokkaita kuin vanhoja konkareita, aina PowerPointista alkaen, erilaisia sosiaalisen median välineitä, taustakanavia, yhteiskäyttöön soveltuvia julkaisutyökaluja ja monia muita. Useita sovelluksia voidaan käyttää opetuksen tukena ja edistämään yhteisoppimista.

Opettajan ei ole tarpeen perehtyä jokaiseen käytettävään ohjelmaan ja laatia toimintaohjeita. Nykyiseen oppimiskulttuuriin kuuluu entistä enemmän yhdessäoppiminen, jolloin opettaja voi toimia ohjaavana oppijana (lead learner).

Katso myös Slidesharesista diaesitys.